Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 2010

null Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 37/2010 laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden lopettamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lakivaliokunnalle 18.5.2010 ASIA Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 37/2010 laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden lopettamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta LAUSUNTO Yleistä Lapsiasiavaltuutettu pitää esityksen sisältämiä ehdotuksia pääosin hyvinä ja kannatettavina. Merkittävä puute esityksessä kuitenkin on, ettei siinä ole tehty lapsivaikutusten arviointia. Lapsiasiavaltuutetun työn pohjana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus. Sen 3 artiklan mukaan  kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Varsinkin erotilanteessa lapsen hyvinvointiin vaikuttaa kuitenkin myös vanhemman hyvinvointi, erityisesti lapsen kanssa asumaan jäävän vanhemman. Eroavan avopuolison aseman turvaaminen on siten omiaan tuomaan turvallisuutta myös lapsen tilanteeseen. Pääsääntöisesti ehdotukset liittyvät lapsen asemaan tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat eroavat. Eroava puoliso voi kuitenkin myös itse olla lapsi eli alle 18-vuotias. Kuten esityksessä on tuotu esille, sovellettaisiin säännöksiä myös alaikäisiin puolisoihin, mutta tällöin oikeuksien toteuttamiseen tarvitaan edunvalvojaa. Sääntelyn tarve Esityksessä perustellaan sääntelyn tarvetta mm. sillä, että avoliitot ovat yleistyneet. Samoin on lisääntynyt niiden lasten lukumäärä, jotka elävät avoliittoperheessä: Vuonna 2008 oli 307 143 avoliittoperhettä ja niistä 38 %:ssa oli lapsia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan avoparien osuus lapsiperheistä on lisääntynyt vuoden 1990 hieman alle 10 prosentista vuoden 2005 noin 17 prosenttiin. Avoparien osuudessa perheistä on maakunnittain suuria eroja. Avoparien perheissä asuu Lapissa yli 14 prosenttia 13-17 vuotiaista lapsista. Etelä- ja Keskipohjanmaalla vastaava osuus on noin 7 %. Koko maassa luku on 11 %. Vuonna 2005 avopareista 7,5 % (7 700 paria) muutti erilleen ja aviopareista 2,6 %. Avoparit muuttivat siis erilleen lähes kolme kertaa niin yleisesti kuin avioparit vuonna 2005. Vuonna 2007 syntyneistä lapsista runsaat 40 % syntyi avioliiton ulkopuolella. Tämä on yli eurooppalaisen keskitason. Vuonna 2005 toteutetun poikkileikkaustutkimuksen (Tilastokeskus: Suomalainen lapsi 2007) mukaan noin 16 000 lasta koki perheen vanhempien eron. Avoliittoperheiden lapset kokivat vanhempien eron kaksi kertaa useammin kuin avioliittoperheiden lapset. Lisäksi sekä avio- että avoliittoperheiden osalta eroaminen oli yleisempää niissä perheissä, joissa oli sekä yhteisiä että ei-yhteisiä lapsia tai vain ei-yhteisiä lapsia, verrattuna perheisiin, joissa oli vain yhteisiä lapsia. Lasten kannalta avopuolisoiden yhteiselämän purkamista koskeva sääntely on siten tarpeen. Ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle on kuitenkin kokonaan jätetty puolisoiden ei-yhteiset lapset, mitä voidaan pitää puutteena. Kuten joissakin lausuntotiivistelmän lausunnoissa on tuotu esille, riitojen lisääntyminen sääntelyn myötä on mahdollista. Omaisuudesta riiteleminen voi lisätä alttiutta myös lapsen huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden riitauttamiseen.  Toisaalta on myös mahdollista, että ehdotettu sääntely mahdollistaa sen, että muutoin epäselviksi jäävät ja epäoikeudenmukaisiksi koetut varallisuusoikeudelliset asiat saavat ratkaisun. Asumisoikeus Eniten tosiasiallista ja välitöntä vaikutusta lapsen asemaan olisi ollut työryhmän ehdotuksen mukaisella yhteisen kodin käyttöoikeudella (työryhmän lakiehdotuksen 4 §). Ehdotuksen poistamista on hallituksen esityksessä perusteltu sillä, että asunnon saaminen lapsiperheelle on nykyisin helppoa. Täytyy kuitenkin huomioida, että lapsen kannalta pysyvyys on ensiarvoisen tärkeää. Vanhempien ero vaikuttaa lapsen hyvinvointiin monella eri tavalla ja on useimmiten vakava kriisi, vaikka pitkällä tähtäimellä toisikin helpotusta kodin ilmapiiriin. Olisi vähintään kohtuullista, että lapsi ei joutuisi muuttamaan pois tutusta kodista ja elinympäristöstä kokien samalla mahdollisesti myös päiväkodin tai koulun vaihtumisen. Lapsen edun mukaista olisi myös se, että edes tietyn määräajan lapsi voisi jäädä asumaan perheen yhteiseen kotiin, vaikka sen omistaisikin kokonaan se puoliso, joka ei jää ns. lähivanhemmaksi. Tämä on perusteltua edellä mainitun pysyvyyden vuoksi. Vaikka asumisoikeus olisikin määräaikainen, olisi lähivanhemmalla aikaa hakea päiväkodin tai koulun läheisyydestä asuntoa. Asumisoikeus tulisi lisäksi laajentaa tilanteisiin, joissa ei-yhteiset lapset ovat tosiasiallisesti eläneet yhteisessä taloudessa. Vaikutukset perintöverotukseen Esityksessä ehdotetaan muutosta myös perintö- ja lahjaverolakiin. Mikäli kuollut puoliso on jättänyt perintöä samassa taloudessa asuneelle lapselle, joka ei kuitenkaan ole perinnönjättäjän biologinen lapsi, tulisi tämä lapsi katsoa läheiseksi henkilöksi, joka kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Jyväskylässä 18.5.2010 Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu Jaana Tervo Lakimies

Tiedotteet vuonna 2011

 

 

  • 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
     
  • 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
     
  • 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
     
  • 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
     
  • 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
     
  • 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
     
  • 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
     
  • 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
     
  • 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
     
  • 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
     
  • 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
     
  • 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
     
  • 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
     
  • 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
     
  • 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
     
  • 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
     
  • 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
     
  • 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
     
  • 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
     
  • 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
     
  • 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
     
  • 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
     
  • 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
     
  • 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
     
  • 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
     
  • 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
     
  • 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
     
  • 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
     
  • 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
     
  • 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
     
  • 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
     
  • 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
     
  • 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
     
  • 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
     
  • 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
     
  • 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
     
  • 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
     
  • 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
     
  • 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
     
  • 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
     
  • 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
     
  • 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
     
  • 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
     
  • 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
     
  • 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
     
  • 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
     
  • 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa