Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Viite: VN/6075/2021

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta (pdf)

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esitysluonnos koskee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perhe-elämän suojan ja lapsen edun edistämistä. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että kansainvälistä ja tilapäistä suo­jelua saavien henkilöiden perheenjäsenten osalta poistettaisiin turvattua toimeentuloa kos­keva edellytys perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä tilanteissa, joissa perhe on muo­dostettu ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista.

Ulkomaalaislakia ehdotetaan muu­tettavaksi myös siten, että korostettaisiin lapsen edun toteutumista maahantulosäännösten kiertämistä koskevassa sääntelyssä kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenyh­distämistilanteissa. Jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voitai­siin oleskelulupa perhesiteen perusteella jatkossa jättää myöntämättä vain, jos perheenyh­distäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista.

Lisäksi esitetään muutoksia lapsen alaikäi­syyden määrittämistä perheenkokoamistilanteissa koskevaan sääntelyyn Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta.

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Esitysluonnoksessa on kiitettävästi huomioitu lapsen oikeudet. 
• Lapsen edun määrittely on sovitettava jokaiseen yksittäistapaukseen siten, että kunkin lapsen tilanteeseen vaikuttavat ainutlaatuiset tekijät arvioidaan asianmukaisesti. Määrittely olisi suotavaa suorittaa yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kesken. 
• Lapsen oikeus tulla kuulluksi ei ole riippuvainen iästä, ja lasta tulisi kuulla hänelle sopivalla tavalla ja sopivassa ympäristössä.
• On tärkeää, että ehdotettujen muutosten vaikutuksia erityisesti lapsiin seurataan.

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Yleisesti ottaen esitysluonnoksessa on huomioitu lapsen oikeuksien yleissopimus (jälj. LOS) sekä sen tulkintaa ohjaavan lapsen oikeuksien komitean kannanotot kattavasti. Lapsiasiaval­tuutettu on pitänyt esimerkiksi toimeentuloedellytysten kiristämistä lapsen oikeuksien to­teutumista vaarantavana toimena[1], joten nyt esitetyt muutokset, joilla tähdätään lapsen oi­keuksien ja erityisesti lapsen edun turvaamiseen, ovat tervetulleita.

Lapsella on oikeus saada etunsa arvioiduksi ja ensisijaisesti huomioon otetuksi kaikissa häntä koskevissa toimissa ja päätöksissä (LOS 3.1 art). On myönteistä, että esitysluonnoksessa lap­sen edun ensisijaisuus ja sen ulottuvuudet on huomioitu laajasti (esim. s. 6-7, 29, 34). Lap­si­asiavaltuutettu haluaa painottaa, että vaikkei lapsen oikeus saada etunsa ensisijai­sesti huo­mioiduksi ole ainoa ratkaisukriteeri (s. 7), on sillä kuitenkin korkeampi prioriteetti, eli lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle on annettava enemmän painoarvoa kuin muille asiaan liittyville seikoille.^[2]

Esitysluonnoksessa tuodaan hyvin esiin lapsen edun määrittelyssä huo­mioitavia seikkoja (s. 7), mutta lapsiasiavaltuutettu näkee tarpeelliseksi lisätä, ettei esi­tys­luonnoksessa esitetty YK:n lapsen oikeuksien komitean laatima listaus huomioitavista sei­koista ole tyhjentävä. Luettelo on joustava ja siihen sisältyvien tekijöiden lisäksi on mahdol­lista tarkastella muitakin tekijöitä, jotka ovat oleellisia kyseisen lapsen tai lapsiryhmän eri­tyisolosuhteiden kannalta.[3]

Lapsen edun määrittely ja tunnistaminen vaatii ammattilaisilta erityisosaamista, ja se olisi hyvä suorittaa yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kesken.[4]  Lapsen oikeuksien komitea on­kin ehdottanut, että maahanmuuttoviranomaisista riippumattomien toimijoiden tulisi suo­rittaa lapsen edun arviointi monitieteisellä tavalla siten, että muun muassa lasten suojelusta ja hy­vinvoinnista vastaavat viranomaiset ja muut asianmukaiset toimijat, kuten vanhemmat, huol­tajat, lailliset edustajat ja lapsi itse, voivat osallistua merkityksellisellä tavalla.^[5]

Lapsen etuun liittyy läheisesti lapsen mielipi­teen selvittäminen, eikä lapsen edun voida kat­soa toteutuvan, ellei lapsen mielipidettä selvi­tetä.^[6] Lapsen oikeus tulla kuulluksi on yksi lap­sen oikeuksien sopimuksen perusperiaatteista, joka edellyttää, että oikeus tulla kuulluksi on huomioitava kaikkia muita lapsen oikeuksia tul­kittaessa ja täytäntööpantaessa.[7]

Tässä yhtey­dessä lapsiasiavaltuutettu toteaa, ettei lapsen oikeus tulla kuulluksi ole riippuvainen iästä eikä laeissa tai soveltamiskäytännössä tulisi olla ikärajoja (ulkomaa­laislain 6 §), jotka rajoit­tavat lapsen oikeutta tulla kuulluksi itseään kos­kevissa asioissa.[8] Lapsen mielipiteen selvittä­miselle ei tule asettaa rajoituksia, mutta siihen, miten mielipiteet otetaan huomioon, vaikuttaa lapsen ikä ja kehitystaso.

On myönteistä, että esitysluonnoksessa on myös huomioitu perheenyhdistämisen vaikutuk­set terveyteen ja erityisesti psyykkiseen hyvinvointiin (ks. esim. s. 12 ja 13). Psyykkisestä oi­reilusta kärsii lähes jokainen yksintullut lapsi[9], ja perheellä on tärkeä rooli lapsen sopeutu­misen ja kehityksen tukemisessa[10].

Lapsella on LOS 24 artiklan mukaan oikeus nauttia par­haasta mahdollisesta terveydentilasta, ja lasten psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen sekä mielenterveyden häiriöitä ennalta ehkäisevien toimien tulisi olla oleellisessa osassa valtioi­den suun­nitellessa hoitoa ja kuntoutusta psykososiaalisista häiriöistä kärsi­ville lap­sille.[11]

Ko­mitea on painot­tanut, että on tärkeää tunnustaa humanitaarisiin hätätilanteisiin joutuneiden lasten tervey­delle ai­heutuvat erityishaasteet (ml. ihmisen aiheuttamista katastrofeista aiheu­tuvat joukko­siirrot) ja että valtioiden tulisi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin muun muassa yhdis­tääkseen lapset perheidensä kanssa.[12]

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että ehdotettuja muutoksia ja niiden vaikutuksia seura­taan ja arvioidaan asianmukaisesti. Tällä hetkellä seurannasta ei ole mainintaa esitysluon­noksessa, vaikka muutoksilla on tunnistettu olevan osin epävarmojakin vaikutuksia lapsen asemaan, esim. alaikäisten hyväksikäyttö maahantulon välineenä (s. 24). Koska hyväksikäyt­töä pyritään hallitsemaan säilyttämällä mahdollisuus perustella kielteinen perhesidepäätös maahantulosäännösten kiertämisellä tapauksissa, jossa ei ole lapsen edun mukaista, että lapsi olisi huoltajansa hoidettavana, ja ottaen huomioon yhdenvertaisuusvaltuutetun selvi­tyksestä ilmi käynyt maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säännöksen laaja sovelta­miskäytäntö (s. 14), olisi tärkeää, että lain soveltamisen yhdenmukaisuutta ja lapsen edun to­teutumista arvioidaan suunnitelmallisesti.

Koska ehdotetussa lainsäädännössä ymmärrettävästi ja lapsen oikeuksia kunnioittavalla ta­valla annetaan iälle painoarvoa, haluaa lapsiasiavaltuutettu tässä yhteydessä huomauttaa, että lasten ikäarviotutkimukset (ulkomaalaislain 6 a ja 6 b §:t) tulisi suorittaa siten, ettei arvio iästä perustu yksin luustotutkimukseen.[13]

YK:n lapsen oikeuksien komitea on muistuttanut luu- ja hammasanalyysien suurista virhemarginaaleista[14]  ja antanut Espan­jalle tähän liittyen useita langettavia päätöksiä, joissa on muun muassa kiinnitetty huo­miota iänmäärityksen yk­sipuolisuuteen ilman esimerkiksi psykologisia arviointeja.[15]

Komi­tea on myös yleiskommen­tissaan nro 6 (ilman huoltajaa olevien ja perheestään eroon joutu­neiden lasten kohtelu) ot­tanut kantaa iän arviointiin ja todennut, ettei niissä saisi ottaa huo­mioon pelkästään yksilön fyysistä ulkonäköä vaan huomiota on kiinnitettävä myös henkiseen kyp­syyteen. Komitea on alleviivannut sitä, että iänmääritys tulee suorittaa pikaisesti ja siinä on huomioitava kulttuu­riset seikat ja haastateltava lapsia ja vanhempia tai huoltajia lapsen ymmärtämällä kielellä.[16]

Arviointi on lisäksi suoritettava tieteellisellä, turvallisella, lapsilähtöisellä ja su­ku­puolen huo­mioon ottavalla sekä oikeudenmukaisella tavalla siten, että vältetään kaikin ta­voin loukkaa­masta lapsen fyysistä koskemattomuutta, kunnioitetaan asianmukaisesti hänen ihmisarvo­aan ja jos asiasta jää epävarmuutta, ratkaistaan asia yksilön eduksi kohtelemalla häntä lap­sena, jos hän saattaa olla lapsi.[17]

Jyväskylässä 21.9.2021

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies