Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 2010

null Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

LAPS/95/2020, 1.12.2021

Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laeiksi tartuntatauti­lain väli­aikaisesta muuttamisesta ja liikenteen palveluista annetun lain väli­aikaisesta muuttamisesta

Viite: Sosiaali- ja terveys­valiokunta torstai 2.12.2021 klo 10.00 / HE 226/2021 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasi­avaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatauti­lakia siten, että vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olevia tartuntatauti­lain covid-19-epidemiaan liittyvien väli­aikaisten säännösten voimassa­oloa jatkettaisiin. Väli­aikainen sääntely on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022 ja olemaan voimassa 30.6.2022 saakka.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Tartuntatauti­lain covid-19-pandemiaan liittyvien väli­aikaisten säännösten voimassa­olon jatkaminen on kannatettavaa.
  • Lapsi­vaikutusten arviointi myös välillisesti lapsia koskettavista laeista on tarpeen, jotta voidaan varmistua lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen edun ensi­sijaisesta huomioimisesta.
  • Kiire ei ole kestävä peruste vaikutus­arvioinnin suorittamatta jättämiselle.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää esityksessä ehdotettuja toimia, eli väliaikaisten säännösten voimassa­olon jatkamista, covid-19-pandemian hallitsemattoman leviämisen ehkäisemisen kannalta lähtö­kohtaisesti kannatettavina. On oleellista, että kun rokotus­suoja edelleen puuttuu merkittävältä osalta väestöstä, ml. kaikilta alle 12-vuotiailta lapsilta, mahdollistetaan tarpeelliset rajoitus­toimenpiteet pandemian leviämisen hillitsemiseksi ja riski­ryhmiin kuuluvien suojelemiseksi.

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että esityksessä on nykytilan mukaisesti pyritty turvaamaan lasten yhden­vertaisuus muun muassa turvaamalla ala­ikäisille heidän tarvitsemansa covid-19-testit maksuttomana julkisessa terveyden­huollossa. Lapsiasia­valtuutettu on kuitenkin arvostellut sitä, että sosiaali- ja terveys­ministeriön 14.9.2021 päivitetyn testaus­strategian myötä useimmat sairaanhoito­piirit rajoittivat alle 12-vuotiaiden pääsyä testattavaksi, ja testiin pääsee vain lääkärin lähetteellä tai silloin, jos lapsen tiedetään altistuneen virukselle.[1] Käytäntö on risti­riidassa muiden Pohjois­maiden kanssa: Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa testataan matalalla kynnyksellä kaikki oireilevat lapset, ja Tanskassa sekä Norjassa Oslon alueella testataan viikoittain myös oireettomia koululaisia.

Lapsiasia­valtuutettu on toistuvasti tuonut esiin rajoitus­toimenpiteiden purkamisen osalta, että alle 12-vuotiailla ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuutta rokotukseen. Onkin myönteistä, että tämän tosiseikan suhde terveys­turvallisuus­säädösten voimassa­olon jatkamiseen on huomioitu myös nyt käsillä olevassa esityksessä (s. 58). 

On sinänsä perusteltua, että 58 g §:ää muutetaan rokotus­kattavuuden noustua siten, ettei ilmaantuvuus­luku ole enää soveltamis­kriteerinä. Jatkossa ”säännöksen soveltaminen edellyttää, että tartunta­ryppäät alueella ovat merkittäviä ja ne voisivat aiheuttaa riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella” (s. 48-49). 58 g §:n osalta perusteluja olisi syytä tarkentaa, sillä nyt niistä voi saada kuvan, että tietyissä ”väestö­ryhmissä, tilanteissa ja tiloissa” (s. 49) havaitut tartunnat ovat ns. hyväksyttävämpiä.

On todettu, että lapset ovat suuremmilta osin säästyneet vakavammilta tauti­muodoilta sekä sairastaneet taudin lievänä. Lasten osuus tartunta­määrissä ja taudin ilmaantuvuus lapsissa on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti marraskuun 2021 aikana, jolloin myös vakavat tauti­muodot voivat luku­määräisesti lisääntyä.

Tuore selvitys lasten sairastumisista osoittaa, että covid-19-tartunnoista jo 36 517 (21 %) oli todettu alle 16-vuotiailla lapsilla (21.11.2021 mennessä), vuode­osastoilla on hoidettu yhteensä 135 alle 16-vuotiasta lasta ja korona­infektioon liittyvään yleistyneeseen tulehdus­syndroomaan MIS-C:hen on sairastunut 14 lasta.[2] Moni lapsi (tai läheisensä) kuuluu riskiryhmään, ja on edelleen osin epäselvää, millaisia jälkiä nk. long covid -tauti jättää.

Lapsiasia­valtuutetun toimiston tietoon on tullut suuriakin eroavaisuuksia alueiden korona­toimenpiteissä, kuten mainituissa testaus- mutta myös karanteeni- ja suojaus­käytännöissä. Lapsiasia­valtuutettu toivookin, että nyt perusteluissa oleva muotoilu ei johda siihen, että alueet tulkitsevat lain­kohtaa vaihtelevasti tai esimerkiksi siten, että aikuis­väestöön kohdistuvia rajoituksia ei toteuteta, mikäli virus leviää keskimäärin matalan riskin väestö­ryhmän, eli lasten keskuudessa. Lasten saamat tartunnat kuitenkin pääosin johtuvat lähipiirin aikuisen tartunnasta[3], ja lapsilla on yhtä lailla oikeus terveyteen.

Lapsen edusta ja lapsi­vaikutusten arvioinnista

Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen (jälj. LOS) 3 artiklan 1 kohdan mukaan oikeus saada etunsa ensi­sijaisesti huomioiduksi kaikessa itseään koskevassa päätöksen­teossa.[4] YK:n lapsen oikeuksien komitea (jälj. LOS-komitea) on todennut, että ”sen varmistaminen, että lapsen etu otetaan ensi­sijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa toimissa (3 artik­lan 1 kohta) ja että yleis­sopimuksen kaikkia määräyksiä kunnioitetaan lain­säädännön ja politiikkojen suunnittelussa ja toteuttamisessa kaikilla hallinto­tasoilla, edellyttää jatkuvaa lapsi­vaikutusten arviointia”.[5] Oleellista on arvioida lapsi­vaikutuksia myös silloin, kun vaikutukset ovat välillisiä.[6] LOS-komitea on lisäksi korostanut, että esimerkiksi lain­valmistelussa on ilmaistava, mitä on pidetty lapsen etuna ja millä perustein, sekä se, kuinka lapsen etua on punnittu suhteessa muihin seikkoihin.[7]

Edellä mainitut seikat eivät täysin täyty nyt käsillä olevan hallituksen esityksen osalta. Esityksessä on kyllä sinänsä kiitettävästi tunnistettu covid-19-pandemiasta lapsille aiheutuvia haasteita ja toisaalta korostettu lapset ja nuoret ensin -periaatteen, jonka oikeampi muoto olisi ”lapsen edun ensi­sijaisuus -periaate", mukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitus­toimia viime­sijaisena toimena (s. 33). Ehdotettujen muutosten vaikutukset lapsiin -osiossa on listattu vaikutuksia lapsiin (s. 32-33), mutta luetellut seikat vaikuttavat lähinnä yleiseltä pohdinnalta covid-19-pandemian vaikutuksista lapsiin ja lapsi­perheisiin. Erityisesti nyt ehdotettavien säännösten voimassa­olon jatkamisen vaikutuksia (kielteisiä tai myönteisiä) lapsiin ei kuitenkaan käsitellä. Lisäksi viitataan kahden muun hallituksen esityksen yhteydessä tehtyihin lapsi­vaikutusten arviointeihin[8], ja tästä voi osin saada käsityksen, ettei käsillä olevan esityksen yhteydessä ole arvioitu erikseen sen vaikutuksia lapsiin. Lisäksi on todettava, että esityksen lukemisen tekee osittain hieman vaikea­selkoiseksi se, että sen perusteluissa viitataan muihin hallituksen esityksiin tai valiokunta­mietintöihin, joissa puolestaan viitataan edelleen muualle.[9]

Lapsiasia­valtuutettu pitää jossain määrin ymmärrettävänä, että päällekkäisen työn tekemistä vaikutusten arvioinnissa pyritään välttämään, kun on kyse säännöksistä, joiden voimassa­oloa lähes muuttumattomina on tarkoitus jatkaa ja joiden osalta vaikutusten arviointia on aiemmin suoritettu. On kuitenkin samalla syytä muistaa, että covid-19-pandemia on kestänyt jo erityisesti lasten aika­käsityksestä katsottuna todella pitkään ja että lasten kokemukset ja käsitykset pandemiasta ja rajoitus­toimenpiteistä ovat saattaneet ajan kulun myötä muuttua.[10]

Lapsi­vaikutusten arviointia covid-19-pandemian yhteydessä koskevassa lausunnossaan lapsiasia­valtuutettu on korostanut, että on tärkeää ymmärtää, ettei pandemia itsessään ole aiheuttanut muutoksia vaan muutokset ovat olleet poliittisen päätöksenteko­prosessin myötä tehtyjen ratkaisujen seurausta.[11]

Se, että saman sisältöisten säännösten voimassa­oloa jatketaan uudestaan ja uudestaan, ei poista lapsi­vaikutusten arvioinnin edellytystä. Päinvastoin, lapsiasia­valtuutettu on jo aiemmin perään­kuuluttanut sitä, että kun väli­aikaisiksi tarkoitetut säännökset ovat olleet voimassa verrattain pitkän aikaa ja toistuvasti, vaikutusten arvioinnin tärkeys korostuu entisestään.[12]

Lisäksi on todettava, että kiire, johon nyt käsillä olevan esityksen sivulla 6 viitataan, ei ole kestävä peruste vaikutus­arvioinnin suorittamatta jättämiselle.

Lapsiasia­valtuutettu on hiljattain todennut, että lapset unohtuvat covid-19-pandemiaan liittyvässä päätöksen­teossa ja että on vaikeaa nähdä, miten joidenkin rajoitusten purkaminen tukee tavoitetta lapsen edun ensi­sijaisuudesta, lähi­opetuksesta tai rajoitusten haittojen vähentämisestä suhteessa lapsiin, sillä ravintola­rajoituksia on purettu nopeammin kuin viran­omaiset ovat suositelleet ja samalla on vähennetty esimerkiksi testausta, jäljitystä ja koronan hillitsemisessä suositeltuja riskienhallinta­toimenpiteitä.[13]

Lasten unohtuminen on todettu myös kansain­välisessä tutkimuksessa, jossa alle­viivataan valtioiden velvollisuutta huomioida myös välilliset lapsiin kohdistuvat ja pandemiasta johtuvat vaikutukset.[14]

Covid-19-pandemiaa koskevissa päätöksissä tulee ottaa huomioon lasten ja nuorten näkökulma, jonka huomioimista myös LOS 12 artikla edellyttää. Lisäksi tarvitaan lapsille ja nuorille kohdennettua, selkeää viestintää toimen­piteistä ja niiden perusteista.

 

Jyväskylässä 1.12.2021

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] Lapsiasia­valtuutetun avoin kirje valtio­neuvostolle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johdolle (14.10.2021).

[2] Sarvikivi, E. & Helve, O: Lasten ja nuorten korona­epidemia­tilanne Suomessa syksyllä 2021. THL 2021. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143419/URN_ISBN_978-952-343-775-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

[4] Oikeus koskee sekä lasta yksilönä, tiettyä lapsiryhmää, sekä yleisesti lapsia.

[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2003) lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen yleisistä täytäntöönpano­toimenpiteistä (CRC/GC/2003/5), kohta 45.

[6] ”Jokaisen lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeuselimen tai -instituution edellytetään soveltavan lapsen edun peri­aatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat tai tulevat vaikuttamaan lasten oikeuksiin ja etuihin, kuten ehdotetut tai nykyiset lait tai politiikat, hallinto­toimet tai tuomio­istuimen päätökset, mukaan lukien myös ne, jotka eivät suoraan koske lapsia vaan vaikuttavat heihin välillisesti.” CRC/GC/2003/5, kohta 12.

[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleis­kommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensi­sijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 6.

[8] Esityksessä on viitattu sekä HE 105/2021 vp (s. 32) että HE 101/2020 (s. 33).

[9] Esim. 43 c §:n perusteluissa (s. 46) viitataan sosiaali- ja terveys­valiokunnan mietintöön (StVM 17/2020 vp), jossa puolestaan viitataan perustuslaki­valiokunnan lausuntoon.

[10] Tästä hyvänä esimerkkinä Islannin lapsiasia­valtuutetun keräämä tieto lasten korona­kokemuksista sekä keväällä 2020 että keväällä 2021. Kyselyt lähetettiin kaikille alakouluille, ja kevään 2021 julkaisu ”Frásagnir barna af heimsfaraldri” julkaistiin helmikuussa 2021. Saatavilla: https://www.barn.is/frasagnir-barna-af-covid-2/

[11] Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan sivistys­valiokunnalle; Korona­pandemian lapsi­vaikutusten arviointia (11.6.2020).

[12] Ks. esim: Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan sivistys­valiokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetus­lain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väli­aikaisesta muuttamisesta (25.5.2021).

[14] Ks. Susan D Hillis, H Juliette T Unwin, Yu Chen et. al: Global minimum estimates of children affected by COVID-19-associated orphanhood and deaths of caregivers: a modelling study. Lancet 2021; 398: 391–402, s. 401. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)01253-8.

Tiedotteet vuonna 2011

 

 

  • 20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
     
  • 9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
     
  • 8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
     
  • 29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
     
  • 25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
     
  • 17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
     
  • 17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
     
  • 11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
     
  • 9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
     
  • 9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
     
  • 27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
     
  • 25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
     
  • 13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
     
  • 5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
     
  • 29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
     
  • 28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
     
  • 26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
     
  • 20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
     
  • 19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
     
  • 13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
     
  • 12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
     
  • 1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
     
  • 19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
     
  • 17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
     
  • 30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
     
  • 23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
     
  • 21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
     
  • 16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
     
  • 16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
     
  • 16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
     
  • 10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
     
  • 10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
     
  • 7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
     
  • 26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
     
  • 16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
     
  • 11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
     
  • 10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
     
  • 6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
     
  • 7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
     
  • 5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
     
  • 4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
     
  • 23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
     
  • 15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
     
  • 28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
     
  • 11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
     
  • 9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
     
  • 9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
     
  • 4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
     
  • 2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
     
  • 24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa