Lasten kielellisten oikeuksien kannalta on keskeistä, että ympäristö tukee lapsen kieltä ja kulttuuria. Kielelliset oikeudet ovat lainsäädännössä vahvimmin tunnistettuja ihmisoikeuksia. Erittäin keskeisessä asemassa ovat ympäristön asenteet ja kieli-ilmapiiri.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 8.11.2021 keskustelemaan lasten kielellisistä oikeuksista. Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta kertoi saamelaisalueiden lasten kielellisten oikeuksien tilanteesta, Niilo Mäki Instituutin tutkijatohtori Laura Kanto kertoi viittomakieltä omaksuvan lapsen oikeuksista ja oikeusministeriön hallitussihteeri Maria Soininen alusti tekeillä olevasta hallituksen kielipoliittisesta ohjelmasta lasten näkökulmasta.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä ilmiöitä ei usein tunnisteta

– Kun puhumme kielellisistä oikeuksista, puhumme valtavan suuresta asiakokonaisuudesta. Kielen tehtävänä on jakaa merkityksiä, ja lopulta merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. Kieli on osa yksilön identiteettiä ja ajattelun väline. Samalla kieli on yhteisöllinen, sosiaalinen ja jaettu ilmiö. Kieli on myös vallankäytön väline, avasi Laura Kanto.

– Suomella on pitkä historia monikielisenä maana, mutta kielellisiä oikeuksia ei kovin hyvin Suomessa tunnisteta, Maria Soininen sanoi.

– Saamelaiskielet ovat alkuperäiskansan kieliä. Saamen kielten säilyttämiseen on onneksi herätty vaikeiden sota- ja asuntola-aikojen jälkeen. Suomessa puhutaan pohjoissaamea sekä erittäin uhanalaisia koltansaamea ja inarinsaamea, joka on käytössä vain Suomessa, Elli-Marja Hetta kertoi.

Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä asioita ei useinkaan tunnisteta ja silloinkin, kun tunnistetaan, ei aina osata toimia oikein.

Hyviä kokemuksia kielellisten oikeuksien edistämisestä

Lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa todettiin tärkeäksi, että ympäristö tukee lapsen kieltä ja kulttuuria. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi verkko-opetuksen lisäämisestä erityisesti silloin, kun kieltä puhuvat lapset ovat maantieteellisesti hajallaan. Perusopetuslaki ei kuitenkaan vielä täysin tunnista etäopetusta.

Elli-Marja Hetan mukaan saamelainen kulttuuri- ja kielipesätoiminta on osoittautunut tärkeäksi lasten kielellisten oikeuksien kannalta sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella. Kielipesä on alkuperäiskansojen lapsille tarkoitettu varhaiskasvatuspaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu kielikylpyperiaatteella. Myös vahva kummiperinne tukee osaltaan saamelaislasten kieltä. Lapsen kummin tehtävänä on myös tukea kieltä ja kulttuuria.

– Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa on aktiivisia nuoria ja erilaista ruohonjuuritason käytännön työtä. Nuorisoneuvosto nostaa lasten ja nuorten asioita saamelaiskäräjien keskusteluun, Elli-Marja Hetta kuvaa.

– Viittomakieltä omaksuville lapsille on tärkeää, että viittomakieltä on mahdollista käyttää, sitä opetetaan ja kieli näkyy ympäristössä. Myös viittomakieltä käyttävän lapsen perheenjäsenten on tärkeää saada tukea viittomakielen omaksumiseen, Laura Kanto kertoo.

Tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta

Lapsiasianeuvottelukunnan mukaan kielelliset oikeudet ovat lainsäädännössä laajimmin turvattuja oikeuksia, ja niiden ihmisoikeusperusta on erittäin vahva. Käytännössä kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii resursseja.

– Tietojärjestelmiä ollaan monipuolistamassa kielimerkintöjen suhteen. Tällä voi olla käyttöä esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, neuvotteleva virkamies Markku Mölläri valtiovarainministeriöstä kertoi.

Rahallisten resurssien lisäksi pulaa on pätevistä ja kielitaitoisista työntekijöistä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja sosiaalityössä. Kielelliset kysymykset näkyvät palvelujen lisäksi myös lasten vapaa-ajan vietossa. Kirjoja, elokuvia tai sosiaalisen median sisältöjä ei löydy välttämättä muulla kuin suomen kielellä. Kielellisten oikeuksien vahvistamisessa myös motivaation kysymys nousi esiin siinä, mitä kieltä lapset ja nuoret käyttävät esimerkiksi keskenään. On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi.

– Monien Suomessa käytettävien vähemmistökielten osalta kielitilanne on herkkä ja vaatii tietoisia valintoja yhteisön sisällä. On tärkeää, että lasten oikeuksia, myös kielellisiä oikeuksia, rakennetaan yhteisön sisältä lähtien, mutta tämä ei yksin riitä: tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

kertaa luettu »

Tiedotteet vuonna 2011

20.12.2011 Lapsiasianeuvottelukunta: Kuntauudistuksessa ennakoitava lapsivaikutuksia
9.12.2011 Netistä tunnetukea yläkouluikäisille – viranomaistietoko vain aikuisille?
8.12.2011 Ruotsi Suomea edellä kuritusväkivallan kitkemisessä
29.11.2011 Lapsiasiavaltuutettu toivoo lisää voimavaroja kansalaisyhteydenottojen käsittelyyn
25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
25.11.2011 Nuoret neuvonantajat pohtivat kuluttajavalistusta
25.11.2011 Uusia nuoria lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään
17.11.2011 Lapsen oikeuksien päivän kannanotto rohkaisee parempaan arkeen
17.11.2011 Lapset ja nuoret eivät aina tule kuulluksi ammattiauttajan vastaanotolla
11.11.2011 Kasvata ilolla – kehu lapsi päivässä
9.11.2011 Avoimet ovet lapsiasiavaltuutetun toimistossa 16.11.2011
9.11.2011 Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa
27.10.2011 Lapset ja nuoret ovat mukana lastensuojelun kehittämisessä Porin seudulla
25.10.2011 Lapsipolitiikan koordinaatiota kehitettävä
13.10.2011 Lapsen paras on aikuisen velvollisuus myös seurakunnassa
5.10.2011 Nuoret tekivät käsikirjan huostaan otetuille
29.9.2011 Lapsinäkökulma huomioon sairaaloiden suunnittelussa
28.9.2011 Lapset osaavat arvioida terveydenhoidon laatua
26.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu tyytyväinen lapsinäkökulman vahvistumiseen vankeinhoidossa
20.9.2011 Lapsinäkökulma vahvistuu vankeinhoidossa
19.9.2011 Lapsiasiavaltuutettu hakee uusia nuoria neuvonantajaryhmäänsä
13.9.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
13.9.2011 Lasten ja nuorten kokemustieto hyötykäyttöön kunnissa
12.9.2011 Monikielisyydessä on voimaa
1.9.2011 Kuulovammainen lapsi haluaa saada tietoa ja tulla ymmärretyksi
19.8.2011 Huomio kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeuksiin
17.8.2011 "Ei tarvii esittää" - Koululaiset arvostavat oikeutta olla oma itsensä
30.6.2011 Vapaudenriiston kohteeksi joutuneiden lasten oikeuksista on huolehdittava
23.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt tyytyväisiä YK:n suosituksiin Suomelle
21.6.2011 Lapsiasiavaltuutettu näkee hallitusohjelmassa paljon jatkuvuutta
16.6.2011 Päättäjille käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen
16.6.2011 Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi
16.6.2011 Kasvatuksesta ei voi sanoutua irti
10.6.2011 Kouluhyvinvointi ja lastensuojelun laatu YK-komitean huolena Genevessä
10.6.2011 Pitääkö lapsen pärjätä yksin?
7.6.2011 Huostaanotetut lapset ja nuoret pääsevät ääneen
26.5.2011 Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan potilaana
16.5.2011 Euroopan neuvosto selvittää sairaanhoidon lapsiystävällisyyttä
11.5.2011 Lapset ja nuoret listasivat huolensa: Suvaitsemattomuus, aikuisuuden paine ja osallisuuden puute
10.5.2011 YK-raportoija tapaa lapsia Jyväskylässä
6.5.2011 Lapsen oikeuksista tietoa ja toimintaa päiväkoteihin
7.4.2011 Päätösten vaikutukset lapsiin selvitettävä ennakkoon
5.4.2011 Lapsen ihmissuhteille parempi tuki erotilanteissa ja lastensuojelussa
4.4.2011 Johanna Kiili lapsiasiavaltuutetun toimistoon edistämään lasten ja nuorten osallistumista
23.3.2011 Vankiperheiden lasten oikeuksista huolehdittava paremmin
15.3.2011 Lapsiasia- ja vähemmistövaltuutettu suosittavat: Aikuisille paremmat valmiudet puuttua lasten ja nuorten kokemaan syrjintään
28.2.2011 Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kyselystä Suomen Lasten Parlamentille
11.2.2011 11.02.2011Lapsiasiavaltuutettu kieltäisi alkoholijuomien mielikuvamainonnan
9.2.2011 YK-komitea kyseli oppilaiden hyvinvoinnista ja päihdeperheiden tuesta
9.2.2011 Nuorten neuvonantajaryhmä suosittelee puolueille Lasten ja nuorten hallitusohjelmaa
4.2.2011 Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta
2.2.2011 Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin
24.1.2011 Kirsi Pollari aloitti Anne Hujalan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa

Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 2010

Lasten kielellisten oikeuksien tilanne on herkkä ja vaatii tietoisia valintoja

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä ilmiöitä ei usein tunnisteta

Hyviä kokemuksia kielellisten oikeuksien edistämisestä

Tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta

Tiedotteet vuonna 2011

Seuraa meitä somessa