Sääʹmteʹǧǧlääʹjj muuttâs stään sääʹmpäärnai meerlažvuõiggâdvuõđid
Päärnažäʹššvaldduum ǩeâčč, što sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõõžžâst uʹvddum halltõõzz eʹtǩǩõs lij taarblaž staanâd sääʹmpäärnai vuõiggâdvuõđid. ÕM (YK) päärna vuõiggâdvuõđi õõlmâs-suåppmõõžž õõlǥtõõzz liâ tobdstum halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst puârast. Lääʹǩǩmuttsin lij vaikktõs sääʹmpäärnai meerlaž- da poliittlaž vuõiggâdvuõđid ååʹn – da jeärbõʹžžen pueʹttiääiʹjest.
Sääʹmpäärnai pueʹrrvuäittmõš da vuõiggâdvuõđi teâuddjummuš lij kuuʹǩǩ leämmaš ÕM (YK) päärna vuõiggâdvuõđi komitea da päärnažäʹššvaldduum vuâmmšõõzz puõttân. Päärnažäʹššvaldduum lij õiʹdde čõõđtam võõrâs seʹlvvtõõzz sääʹmpäärnai pueʹrrvuäittmõõžžâst da vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest. Seʹlvvtõs čuäʹjat, što säʹmmlai vuõiggâdvuõđ sääʹmǩiõlid da kulttuuʹre liâ päärnaid vääžnai.
Sääʹmteʹǧǧlääʹjj muttâz miârkktõs päärnaid
Sääʹmteʹǧǧlääʹjj muttâz täävtõssân lij suejjeed da oouʹdeed säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuš, staanâd säʹmmlai jiõččvaaldâšm kõskkvuõđâst ǩiõʹlle da kulttuuʹre de pueʹreed Sääʹmteeʹǧǧ tåimmamoudldõõzzid. Håʹt halltõõzz eʹtǩǩõs (HE 274/2022 vp) kuâskk vueʹllâkksaid pâi pannvuõiʹǧǧest, alggmeeraid kuulli vuõiggâdvuõđi kollektiivlaž luândd lokku vääʹldeen päärnažäʹššvaldduum ǩeâčč taarblõʹžžen pââʹjded sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem viâltʼteʹmesvuõđ še päärnai vuõiggâdvuõđi määiʹnest.
Päärnažäʹššvaldduum ǩeâčč eʹtǩǩõõzzâst vaʹlljuum räʹtǩǩõõzzi õlmmeem ÕM (YK) päärna vuõiggâdvuõđi õõlmâs-suåppmõõžžâst šiõttuum õõlǥtõõzzid da jeärbõʹžžen tõn 30 artikla. Artikla mieʹldd alggmeeru kuulli päärnast lij vuõiggâdvuõtt naaudšed õõutsââʹjest äʹrttel jeeʹres vuäzzlaivuiʹm jiijjâs kulttuurâst de vuõiggâdvuõtt ââʹnned jiijjâs ǩiõlâs.
Päärnažäʹššvaldduum lij čõõđ tåimmam ääiʹj leämmaš mieʹrrkõõski õhttvuõđâst säʹmmlaid da jeärbõʹžžen sääʹmpäärnaid. Päärnažäʹššvaldduum âiʹdde čõõđtem veeidas seʹlvvtõõzz mieʹldd sääʹmpäärna taarbše säʹmmlaž identiteʹtte raʹvvjõõzz. Sääʹmpäärna haaʹlee âʹlnn ââʹnned sääʹmǩiõlid, sääʹmkulttuur da säʹmmlai äʹrbbvuõđlaid jieʹllemvueʹjjid da staanâd nääiʹt alggmeerai pueʹttiääiʹj.
– Säʹmmlaž identiteeʹtt âʹlnn âânnmõš sǩeuʹnnjad tarbb peiʹtted säʹmmlažvuõđâs leʹbe leeʹd ââʹnǩâni sääʹmǩiõlid vueʹjjest, koʹst ij teâđ järrsi šiõttlõõvvmõõžžâst säʹmmlažvuõʹtte da pââll pueʹtted viggtemnalla, jeärbõštuʹtǩǩeei Elina Weckström päärnažäʹššvaldduum konttrest ceälkk.
Sääʹmpäärnai meerlažvuõiggâdvuõđi staanmõš lij vuõrâsoummi tuâjj
Pueʹrrvuäittmõš da vuõiggâdvuõđ liâ vääžnai ååʹn jieʹlli sääʹmpäärnaid, leša lij vääžnai staanâd päärnai jiõččnaž da kollektiivlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuš še pueʹttiääiʹjest. Valdiast lij õõlǥtemvuõtt staanâd pueʹtti alggmeeraid kuulli puõlvvõõǥǥi vueiʹtlvažvuõđâst naaudšed jiijjâs ǩiõlstes da kulttuurâst.
– Sääʹmpäärnain liâ meerlažvuõiggâdvuõđ da poliittlaž vuõiggâdvuõđ, kook vaikkte sij jieʹllma ååʹn da jeärbõʹžžen pueʹttiääiʹjest. Sij jiâ kuuitâǥ vueiʹt tän lääʹjj oouʹdeed. Päärnai vuõiggâdvuõđi staanmõš lij mij vuõrâsoummi tuâjj, päärnažäʹššvaldduum Elina Pekkarinen mošttad.
Päärnažäʹššvaldduum stään halltõõzz eʹtǩǩõõzz eeʹttiǩ-kådda uʹvddum lääʹjj mottmõõžžâst. Lääʹjj šeâttmõʹšše liâ raavâs ooumažvuõiggâdvuõttvuâđđ, koid ääʹvee kättjeeʹjen halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst. Päärnažäʹššvaldduum ǩeâčč, što eʹtǩǩõs lij puârast vuâđđuum da taarblaž sääʹmpäärnai vuõiggâdvuõđi staanmõššân.
