Dávjá jerrojuvvon gažaldagat
Mánáidáittardeaddjái váldet muhtumin oktavuođa ovttaskas mánáid ja bearrašiid dáhpáhusain. Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi váldit dáidda beali. Dán siidui leat čohkken dávjá jerrojuvvon jearaldagaid ja vástádusaid, man laktásit mánáid ja nuoraid guoskevaš váttisvuođadiliide.
Vuolde gávnnat mánáidáittardeaddjis dávjá jerrojuvvon gažaldagaid ja vástádusaid das, gosa sáhttá leat oktavuođas earálágan mánáid ja nuoraid guoskevaš váttisvuođadiliin.
Lasta kiusataan tai kohdellaan epäasiallisesti ohjatussa harrastustoiminnassa, mitä voin tehdä?
Harrastukset ovat monille lapsille mieluinen tapa viettää vapaa-aikaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus leikkiä ja viettää vapaa-aikaa sekä oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin. Vammaista lasta pitää tukea niin, että hän voi käydä harrastuksissa. Sopimus takaa lapsille oikeuden suojeluun kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta. Harrastustoiminnan järjestäjällä on ensisijainen vastuu lasten turvallisuuden toteutumisesta toiminnan aikana.
Harrastuksen järjestäjien on tärkeää ennaltaehkäistä lasten kiusaamista ja epäasiallista kohtelua harrastustoiminnassa sekä käsitellä jo syntyneitä tilanteita yhdessä lasten kanssa heidän näkemyksiään kuullen. Ennaltaehkäisyn keinoja on hyvä miettiä yhdessä lasten kanssa.
Lapsi tai nuori, jos sinua kiusataan tai kohdellaan epäasiallisesti harrastustoiminnassa joko toisen lapsen tai aikuisen toimesta, sinun kannattaa rohkeasti keskustella asiasta jonkun turvallisen aikuisen kanssa (esim. vanhempi, harrastuksen ohjaaja, valmentaja). Tukea voit saada myös kavereilta ja ystäviltä, mutta on tärkeää ottaa joku aikuinen mukaan asian käsittelyyn. Urheiluharrastuksissa käytettävissä on myös Väestöliiton Et ole yksin -palvelu (puhelut ja chat).
Lapsen huoltaja, vanhempi tai muu läheinen, kuuntele rauhassa lapsen kertomus kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta. Suhtaudu rauhallisesti ja lasta kannustaen ja tukien, vaikka asia herättäisikin sinussa voimakkaita tunteita. Voit tarvittaessa olla yhteydessä harrastuksen ohjaajiin tai valmentajiin, harrastuksen järjestäjään (kuten seuran tai yhdistyksen puheenjohtajaan tai työntekijään) tai nimettyyn häirintäyhdyshenkilöön. Urheiluharrastuksissa käytettävissä on myös Väestöliiton Et ole yksin -palvelu (puhelut ja chat).
Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös esimerkiksi lajiliittoon, keskusliittoon tai keskusjärjestöön. Monilla lasten harrastustoimintaa järjestävillä liitoilla ja yhdistyksillä on ilmoituskanavia, jonne voi ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta.
Urheiluharrastukseen liittyvästä epäasiallisesta kohtelusta voi ilmoittaa Suomen urheilun eettiseen keskukseen (SUEK ry).
Mikäli tilanteeseen liittyy syrjintää, voi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Harrastustoimijat eivät yleensä ole valvontaviranomaisten toimivallan alla.
Lisätietoa:
Kaikille avoin eOppiva-koulutus: Lapsen oikeudet vapaa-ajalla ja harrastuksissa
Lapsiasiavaltuutettu: Turvallinen harrastaminen on lapsen oikeus
Lisätietoa urheiluharrastuksiin liittyen:
SUEK: Epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen urheilussa
Lapseni vanhempi kuoli. Miten taloudelliset ja muut käytännön asiat järjestyvät? Miten voin tukea lastani?
Otamme osaa. Surun lisäksi huoltajalla on monia lapseen liittyviä käytännön asioita hoidettavana. Esimerkiksi etuuksista, perinnönjaosta ja lapsen asemasta kuolinpesän osakkaana, tuesta, avusta ja palveluista sekä kuolemasta kertomisesta lapselle on koottu opas Suomi.fi-palveluun.
Auttavien tahojen yhteystietoja löytyy kokoamaltamme Auttavat tahot -sivulta.
Lapsi tai nuori, voit jutella vanhempasi kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista läheistesi lisäksi myös esimerkiksi koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. He ohjaavat sinut myös tarvittaessa jonkun muun avun tai palvelun piiriin. Lisäksi on olemassa useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelinpalveluja, verkkosivustoja ja chattejä. Löydät niiden yhteystiedot kokoamaltamme Auttavat tahot -sivulta.
Katso myös: Lapsiasiavaltuutettu tapasi vanhempansa menettäneitä lapsia ja nuoria syksyllä 2022 ja kuuli heidän ajatuksiaan heidän saamastaan tuesta ja avusta. Tapaamisen muistio on luettavissa Lasten ja nuorten tapaamiset -sivulla (vuoden 2022 kohdalla).
Muhtun bearrašis mánáin láhttejit funet. Maid sáhtán dahkat?
Sáhtát dahkat mánáidsuodjalanalmmuhusa máná ruovttugieldda sosiáladoibmii. Hohpolaš dilis sáhtát riŋget heahtenummirii 112 dahje sosiálagohcimii. Heahtenummirii sáhtát sáhtát dahkat almmuhusa maiddái dalle, go ruovttugielda ii leat dieđus.
Lassidieđut: Mánáidsuodjaleami giehtagirji (Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádus, DBL)
Jus eahpidat, ahte iežat mánná ii veaje bures nuppi vánhema luhtte, muhto dilli ii leat hohpolaš, galgá vuosttažettiin dárkkistit máná ássan- ja deaivvadanordnemiid. Iežas gieldda mánáidbearráigeahčči luhtte vánhemat sáhttet ráđđádallat nuppástusain soahpamuššii. Jus oktasaš soahpamuššii eai leat vejolašvuođat, galgá soahpamušnuppástusa gáibidan vánhen dahkat ohcamuša gearretriektái.
Lassedieđut: Máná fuolahus, deaivvadeapmi ja ásan (Dearvvašvuođa- ja buresveadjima lágádus, DBL)
In leat duđavaš mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča doibmii. Gosa sáhtán leat oktavuođas?
Jus leat duhtameahttun mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča dahje mánáidsuodjalanlágádusa doibmii, gánneha vuosttas sajis leat oktavuođas dán beallái ja figgat čielggadit dili dahje sierramielalašvuođa. Oktavuođas sáhttá leat maiddái ovttadaga hovdii. Lassin dus leat anus riektedorvovuogit, mat leat ovdamearkan muittuhusa dahje guoddaleapmi. Geahča lassedieđuid riektedorvovugiin dáppe.
Sáhtát maiddái leat oktavuođas gieldda sosiálaáššeolbmui. Su doaibman lea addit bagadallama ja rávvema áššehasa rivttiin. Son sáhttá veahkehit ovdamearkan guoddaleami dahkamis.
Lassedieđut:
Sosiálafuolahusa áššehasa sajádat ja vuoigatvuođat (Valvira)
In leat duđavaš mánáidsuodjalanvirgeoapmahaččas ožžon mearrádussii. Maid sáhtán dahkat?
Mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča mearrádusas sáhttá dábálaččat váidalit. Ovdamearkan áittardanvuložiidváldima mearrádusas sáhttá váidit hálddahusriektái. Hálddahusrievtti mearrádusas sáhttá váidit alimus hálddahusriektái. Gieldda mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča mearrádusat galggašedje leat girjjálaččat. Mearrádusas oidno maiddái, gosa váidalusa galgá čujuhit ja man áiggi siste.
Lassedieđut:
Áittardanvuložiidváldin (Mánáidsuodjaleami giehtagirji, DBL)
Mearrádusat mánáidsuodjaleamis ja nuppástusohcan (Mánáidsuodjaleami giehtagirji, DBL)
Mo máná fuolahus ja ássan mearrašuvvá vánhemiid earránettiin?
Vánhemiid earránettiin gánneha vuodjut máná dillái ja smiehttat, mo árga ordnejuvvo. Vánhemat dahkaba soahpamuša áššiin, mat gusket máná fuolahusa, ássama, deaivvadanrievtti ja ealáhusa.
Gieldda mánáidgohcci veahkeha vánhemiid beassat soahpamuššii ja gárvvista vánhemiid soahpan áššiin ollašuhttingelbbolaš áššegirjji. Mánáidgohcci oktavuođadieđut gávdnojit gieldda neahttasiidduin dahje gieldda telefonguovddážis.
Jus vánhemat eaba beasa máná áššiin soahpamuššii, mánáidgohcci ii sáhte čoavdit dili. Muhtun gielddain lea bearašáššiid soabadallan, gos sáhttá ohcat doarjaga. Diliin, main oktasaš soahpamuššii eai leat vejolašvuođat, vánhen sáhttá ohcat juridihkalaš veahki ja dárbbu mielde ohcamuša gearretriektái.
Máná oaivila čielggadeapmi su guoskevaš áššiin lea dehálaš.
Lassedieđut:
Geahča lassedieđuid máná ja bearrašiid bálvalusain ja beliin, mat veahkehit
Nubbi vánhen ii čuovo soahpamuša dahje mearrádusa máná deaivvademiin. Sáhttágo mánáidáittardeaddji veahkehit?
Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi addit mearrádusa dahje ávžžuhusa máná deaivvademiin.
Jus nubbi vánhen ii čuovo vánhemiid dahkan ja sosiáladoaimma nannen soahpamuša dahje duopmostuolu addán mearrádusa, sáhtát dahkat duopmostullui ohcamuša soahpamuša ollašuhttimis. Lassedieđut DNL:a neahttasiidduin
Riekteveahki sáhtát diđoštallat iežat guovllu riekteveahkkedoaimmahagas. Riekteveahkkedoaimmahagaid oktavuođadieđut (oikeus.fi)
Mánná givssiduvvo skuvllas, muhto skuvla rávisolbmot eai seahkan áššái. Leago juoidá maid sáhttá dahkat?
Vuođđooahpahuslága (628/1998) mielde mielde skuvlabiras galgá leat mánnái dorvvolaš. Skuvlejumi ordnejeaddjis lea vuosttas saji ovddasvástádus oahppiid dorvvolašvuođa ollašuvvamis.
Jus leat jo ságastallan oahpaheaddjiin ja skuvla oahppiidfuolahusa bargiiguin givssideamis ii nuppástus boađe, sáhtát leat oktavuođas rektorii dahje skuvla bajit skuvlavirgeoapmahažžii (ovdamearkan oahpahusdoaimma hoavda dahje čuvgehushoavda)
Dárbbu mielde sáhtát leat oktavuođas maiddái bolesii.
Sáhtát dahkat guoddaleami iežat guovllu guovlluhálddahusdoaimmahahkii dahje riikkabeivviid riekteáššeolbmui ja bivdit dutkat, leatgo áššis doaibman njuolggadusaid ja mearrádusaid mielde. Maiddái mánná dahje nuorra ieš sáhttá dahkat guoddaleami.
Lassedieđut:
Guoddaleapmi skuvlejumi ordnemis iežat guovllu guovlluhálddahusdoaimmahahkii (AVI)
Guoddaleami dahkan riikkabeivviid riekteáššeolbmui (oikeusasiamies.fi)
Guoddaleami dahkan riikkabeivviid riekteáššeolbmui, mánáid ja nuoraid siiddut (oikeusasiamies.fi)
Gosa sáhtán váidit mánnán skuvlamátkkiid guoskevaš mearrádusas? Naba skuvlabáikki guoskevaš mearrádusas?
Máná skuvlamátkkiid dahje skuvlabáikki guoskevaš mearrádusat leat dávjá dehálaš máná árgga dáfus. Goappáge mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa, goas hálddahusriekti dahje alit virgeoapmahaš árvvoštallá ášši ođđasit
Nuppástusohcama hápmi lea gitta áššis:
-
Sáhtát ohcat skuvlamátkkiide addojuvvon mearrádussii nuppástusa váidimiin hálddahusriektái.
-
Máná skuvlabáikki mearrašuvvamis ja sierra doarjagis addojuvvon mearrádussii sáhtát gáibidit vuigema guovlluhálddahusdoaimmahagas.
Lassedieđut:
Mánnán lea gártan skuvllas sisáibmováttisvuođaid vuollásažžan, eaige áššái leat dahkan maidige. Gii sáhttá veahkehit?
Vuođđooahpahuslága (628/1998) mielde skuvlabiras galgá leat mánnái dorvvolaš.
Jus eahpidat, ahte máná riekti dorvvolaš skuvlabirrasii ii ollašuva ovdamearkan skuvlaráhkadusa heajos ortnega geažil, sáhtát leat oktavuođas gieldda alit virgeoapmahažžii, ovdamearkan oahpahusdoaimma dahje čuvgehusdoaimma njunnošiidda.
Gieldda dearvvašvuođavirgeoapmahaččat rávvejit maiddái áššis.
Gieldda doaimmas oahpahusdoaimma áššiin lea vejolaš guoddalit guovlluhálddahusdoaimmahahkii.
Lassedieđut:
Guoddaleapmi iežas guovllu guovlluhálddahusdoaimmahahkii
Guovlluhálddahusdoaimmahaga ráva skuvlaráhkadusaid sisáibmováttisvuođaid gieđahallamii
Gielddasteamet gárvvistit skuvlafierbmeođastusa ja mánnáme skuvla lea heaittihanáitaga vuolde. Mo sáhtte váikkuhit ođastussii?
Skuvlafierbmeođastusas dahkko mearrádus dábálaččat gielddastivrras. Gielddastivra mearrádusas lea vejolaš váidit hálddahusriektái.
Gieldalága mielde gieldda olbmuin lea riekti oassálastit ja váikkuhit gieldda doibmii (22 §). Nuoraidlága mielde nuoraid galgá gullat sin guoskevaš áššiin (24 § 2 mom). Vuođđooahpahuslágas (628/1998) eai leat ovttaskas dási njuolggadusat skuvllaid sajádagas dahje skuvlafierpmádagas
Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi seahkanit gieldda mearrádusdahkamii dahje váldit beali ovttaskas gielddaid doaimmaide.
Lassedieđut:
Gieldaváidaga dahkan (Gieldalihttu)
Mearrádusdahkanmeannudeapmi skuvlafierpmi nuppástusain (Gieldalihttu)
Gielddasteamet eai váldde vuhtii máná rivttiid mearrádusain. Maid láhka dadjá áššis?
Suoma vuođđolága mielde mánáin galgá meannudit dásseárvvolaš ovttadahkan, ja sii galget beassat váikkuhit sin iežaset guoskevaš áššiide ovdáneamis dávistan dási mielde (6 § 3 momeanta)
Suomas ON:id máná rivttiid soahpamuš lea goittotge fámus láhkan. Dan mielde hálddahusvirgeoapmahaččat galget vuosttažettiin váldit vuhtii máná ovddu daid doaimmain, mat gusket mánáid (3 artihkal). Lassin mánáid oainnuid galgá čielggadit ja váldit vuhtii sin agis ja ovdánandási mielde (12 artihkal).
Gielddat ja gielddalaš doaibmit galggašedje váldit vuhtii doaimmasteaset ja mearrádusaideasetguin máná rivttiid. Álo dat ii ollašuva dievasmearálaččat.
ON:id máná rivttiid soahpamuša dulkoma várás ON:id máná rivttiid komitea lea addán oppalaškommeantta nr 14. Dan mielde máná ovddu meroštallamii galgá ovdal mearrádusa dahkama árvvoštallat daid váikkuhusaid mánáide (mánnáváikkuhusaid árvvoštallan). Gielddain máná rivttiid ollašuvvama figget ovddidit ovdamearkan Unicef Mánnáustitilaš gielda -málliin
Lassedieđut:
Nuppástusohcan doaibmaorgánai, ovdamearkan gielddaráđđehusa mearrádussii
Gieldalihtu rávvagat nuppástusohcamii
Láhka máná rivttiin guoskevaš oppalašsoahpamuša muhtun mearrádusaid dohkkeheamis
Mánnáváikkuhusaid ovdaárvvoštallama (LAVA) čoahkkáigeassu (Unicef)
Rávvagat mánnáváikkuhusaid árvvoštallamii (DBL)
Gii bearráigeahččá árabajásgeassima doaimma?
Árabajásgeassima bearráigeahčču lea gielddaid, guovlluhálddahusdoaimmahaga ja Valvira ovttasbargu.
Árabajásgeassinlága gielda galgá bearráigeahččat guovllustis ordnejuvvon priváhta árabajásgeassima. Gielda galgá sihkkarastit, ahte bálvalusbuvttadeaddjit devdet doibmii ásahuvvon eavttuid. Jus gielda áicá guovllus priváhta bálvalusbuvttadeamis váttisvuođaid, dat galgá álggahit bearráigeahččodoaimmaid dákkaviđe. Gielda oažžu ordnet bearráigeahču ieš háliidan vugiin.
Guovlluhálddahusdoaimmahat bearráigeahččá gielddaid doaimma ja stivre árabajásgeassima guovllustis. Guovlluhálddahusdoaimmahat bearráigeahččá almmuhusaid ja ovdan boahtán feaillaid vuođul. Guovlluhálddahusdoaimmahaga doaibman lea maiddái guoddalemiid gieđahallan.
Valvira bearráigeahččoovddasvástádus sisttisdoallá dáhpáhusaid, mat leat viidodagas dáfus riikkaviidosaččat dahje gusket máŋgga guovlluhálddahusdoaimmahaga guovllu.
Priváhta árabajásgeassima bálvalusbuvttadeaddi galgá maiddái ieš gárvvistit iešbearráigeahččoplána. Dat galgá leat almmolaččat oaidnimis ja bálvalusbuvttadeaddji galgá čuovvut dan ollašuvvama.
Lassedieđut:
AVI bearráigeahččá árabajásgeassima
Árabajásgeassima bearráigeahčču (Valvira)
Stáhtaráđi ásahus árabajásgeassimis 753/2018
Mánnán lea olgguštuvvon árabajásgeassimis, dan sivas go gullá giellaunnitlohkui. Mii virgeoapmahaččaid dutká olgguštaneahpádusaid?
Váldde oktavuođa ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái, jus vásihat leat šaddan olgguštuvvot dahje áican, ahte soames olmmoš olgguštuvvo muhtun persovdnii laktásan siva vuođul. Dákkár sivat leat ovdamearkan
-
etnalaš álgovuođđu
-
riikavulošvuohta
-
oskkoldat
-
doaladupmi
-
oaivil
-
politihkalaš doaibma
-
bearašgaskavuođat
-
dearvvašvuođadilli
-
lámisvuohta
-
seksuála doaladupmi.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji rávve áššehasaid ja čielggada ovttaskas dáhpáhusaid ja veahkeha riekteáššiin.
Sisafárrendoaimmahaga mearrádus máná dorvobáikeáššis lei eahpevuoiggalaš. Gos oaččun veahki?
Sisafárren- ja dorvobáikeáššiin oaččut rávvagiid Pakolaisneuvonta ry:s. Dat lea lea álbmotorganisašuvdna, mii addá juridihkalaš veahki ja rávvema dorvobáikeohcciide, báhtareaddjiide ja eará olgoriikalaččaide Suomas.
Diehtu Suomas ja sisafárrejeaddjiide fállojuvvon bálvalusain gávnnat máŋgga gillii infoFinland.fi-neahttasiiddus
Lassedieđut:
Ealligova ja videospealu ahkeráját leat mielastan menddo vuollegaččat. Gii bearráigeahččá ahkerájáid?
Ealligovaide ja eará govvaprográmmaide laktásan áššiin oaččut rávvagiid Kansallinen audiovisuaalinen instituuttis. Dat ovddida mediabajásgeassima, bearráigeahččá govvaprográmmaid fállama, skuvle govvaprográmmaklassifiserejeaddjiid ja bearráigeahččá sin doaimma.
KAVI:n neahttasiidduin oaččot dieđu beliin, maidda sáhtát addit máhcahaga medias. Rávvagat máhcahaga addimii gávnnat ealligovaid, televisioprográmmaid ja spealuid sisdoalus, televisioprográmmaid sáddenáiggiin ja ahkerájáin, vurkemiid vuovdimis ja lebbemis, interneahtas, márkanastimis, aviisačállosiin ja journalismmas sihke gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahaga doaibmasuorgái gullevaš áššiin.
Videospealuid ahkeráját leat meroštallojuvvon riikkaidgaskasaččat eurohpálaš PEGI-merkejumiin. Dákkár ahkerájáid guoskevaš jearaldagain sáhtát leat Našuvnnalaš audiovisuála instituhta (KAVI)lassin njuolgga oktavuođas PEGI-organisašuvdnii. PEGI fállá dieđu videospealuid ahkeávžžuhusain ja daid sisdoalu
Lassedieđut:
Ahkeráját (KAVI)
Sáhtángo seahkanit mánnán oaidnán eahpeáššálaš márkanastimii?
Gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahat Márkanastima ehtalaš ráđđi gieđahallet márkanastimii gullevaš áššiid.
Eahpeáššálaš márkanastimis sáhtát dahkat gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahahkii almmuhusa. Doaimmahaga neahttasiidduin gávnnat earrát eará rávvagiid máhcahaga addimis njuolga márkanastima dahkan fitnodahkii.
Márkanastima ehtalaš ráđis sáhtát bivdit cealkámuša das, leago márkanastin buori vuogi vuostá. Ovdamearkan buori vuogi vuostá lean rekláma sáhttá leat mánáide heivetmeahttun dahje olggušteaddji. Priváhta olmmožin sáhtát dahkat bivdaga nuvttá elektrovnnalaš skoviin. Cealkámušbivdaga galgá ákkastallat.
Lassedieđut:
Gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahat
Reklámadoaimma ehtalaš ráđđi: Cealkámušbivdda
Rávvagat diliide, main it leat duđavaš du ožžon mearrádussii dahje meannudeapmái
Gosa váldit oktavuođa, go leat duhtameahttun du ožžon mearrádussii dahje meannudeapmái? Maid galgá dahkat jus áicá vigi virgeoapmahačča doaimmas? Mánáidáittardeaddji doaimmahat lea čohkken dán siidui beliid, maidda sáhttá leat oktavuođas. Du anus leat máŋggat riektedorvovuogit.
Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi čoavdit ovttaskas mánáid dahje bearrašiid áššiid, iige mánáidáittardeaddji sáhte váldit daidda beali.
Mánáid ja bearrašiid bálvalusat ja veahkeheaddji oassebealit
Mánáidáittardeaddji doaimmahat lea čohkken dán siidui oassebeliid, main oaččot doarjaga ja lassedieđuid earálágan hástaleaddji eallindiliin. Soapmásat veahkeheaddji oassebealit fállet bálvalusaid máŋgga gielain. Lassedieđuid gánneha jearrat njuolga veahkeheaddji oassebealis.
Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi čoavdit ovttaskas máná dahje bearraša áššiid, iige mánáidáittardeaddji sáhte váldit daidda beali. Jos leat duhtameahttun du ožžon mearrádussii dahje láhttemii, loga doaibmarávvagiid dáppe.
Geahča dárkileappot sierra oassebeliid fállán veahkis vulobealde.