Sámemánát sávvet Supmii lasi áddejumi sápmelašvuođas
Sámemánáid dilli lea máŋgga dáfus buorre, muitala mánáidáittardeaddji varas čielggadus sámemánáid buresveadjimis ja rivttiid ollašuvvamis. Sámiid ruovttuguovllus ja eará sajis Suomas ássán sámemánát vásihedje goittotge, ahte sápmelašvuođas, sámegielain ja kultuvrras dihtet Suomas duođaid unnán.
Mánát muitaledje, ahte eai hálit čalmmustahttit sápmelašvuođas dakkár diliin, main sáhtašii leat áitta ovdagáttuin, bilkideamis dahje olggušteamis.
”Sápmelašvuođas galggašii mielastan hállat eanet omd skuvllain, vai das, ahte lea sápmelaš, šattašii áibbas dábálaš ášši”, evttohii čielggadussii oassálastán sámemánná.
Sámemánáid nana luondduoktavuohta ja fuolla birrasis badjánit bohtosiin
Čielggadusa bohtosat čájehit sámemánáid nana luonddugaskavuođa. Mánát buktet ovdan maiddái dálkkádatrievdama váikkuhusaid lundui ja sámiid vejolašvuođaid hárjehit árbevirolaš ealáhusaid. Mánát smihttet luonddugažaldagaid maiddái vuoiŋŋalaš buresveadjima viŋkilis.
”Luonddugaskavuohta oidnui maiddái mánáid vástádusain viidát. Mánát ovdamearkan govvidedje lustaáiggevieruin guollebivddu ja luonddus lihkadeami ja muitaledje buori veaju báikin mehciid, váriid, jávregáttiid ja bartta birrasa. Luonddugaskavuohta ja birrasa mearkkašupmi bođii ovdan maiddái mánáid smiehtadettiin boahttevuođa ja iežas nieguidis. Fuolla luonddu dilis oidnui ovdamearkan go mánát muitaledje sin baluin”, sierradutki Elina Weckström mánáidáittardeaddji doaimmahagas govvida.
”Go lea meahcis dahje váris bohccuid luhtte, dalle boahtá buorre dovdu ja dakkár, ahte lea justa doppe gos galgáge”, čielggadussii oassálastán sámemánná govvidii.
Sámegiela hállán nanne identiteahta
Sámegiela hállan mánáid eallimis nanne sin sápmelaš identiteahta ja oktiigullevašvuođa dovddu sápmelašvuhtii ja sámi árbevieruide. Sámiid rivttiin mánát buktetge dávjá ovdan gillii gullevaš rivttiid, ja seammá áigge sii leat fuolas sámegiela sajádagas ja dan boahttevuođa dorvvasteamis
”Mun smiehtadan, ahte jus áittavuollásaš sámegiela ii boahttevuođas oktage šat hála/máhte ja dat giella & kultuvra jávká”, muhtun čielggadussii oassálastán mánná vihkkehalai.
Sámiid ruovttuguovllus sámegiela hállanvejolašvuođat leat máŋggabealagabbo go eará sajis Suomas. Goittotge sámedikki árvvoštallama mielde 70 proseantta sámemánáin ásset ruovttuguovllu olggobealde.
Sámemánáid identiteahta galgá guorahallat máŋgga geahččanguovllus. Čielggadusa bohtosiid vuođul máná identiteahtat šaddet eanaš mánáid- ja nuoraidkultuvrras sihke skuvla ja astoáiggi ovttastahttimis. Sámemánáid ovdamearkkat govvidit vuosttažettiin mánnávuođa, mas sápmelašvuohta dihtto oktan oassin earáid joavkkus. Iežas oasis máŋggaid sámemánáid identitehtii buktet máŋggagielalašvuohta, gávttiin gárvodeapmi ja sámiid árbevirolaš ealáhusat.
”Háliidan, ahte sáhtán boahttevuođas váikkuhit čielgasit unnitlogu sajádahkii”, muitalii čielggadussii oassálastán mánná iežas nieguin.
Čielggadusa ollašuhttin
Mánáidáittardeaddji doaimmahat ollašuhtii čielggadusa sámemánáid buresveadjimis ja rivttiid ollašuvvamis jagi 2022. Čielggadus lea oassi našuvnnalaš mánnástrategiijas, ja dat dahkkui ovttas sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Čielggadusa neahttajearahallamii serve 83 sámemáná, geaid ahki lei 11 ja 17 jagi gaskkas.
”Lei áigi ollašuhttit sámemánáid oainnuid, go ovddit hávis lei gollan jo logi jagi. Bohtosat leat boktán maiddái riikkaidgaskasaš beroštumi”, mánáidáittardeaddji Elina Pekkarinen muitala.
”Sápmelaččaid leat dutkan olu, eaige álo servoša iežas vuolggasajiid bokte dahje servoša ávkin. Leage dehálaš, ahte sámemánát eai leat dán čielggadusas leamašan dušše dutkanobjeaktan, muhto iežage aktiivvalaš oassálastit” sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso dadjá.
Lassedieđut
Álgoalmmustahttin: Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). “Somá ahte justa mun sáhtán stuđeret dán giela ja dat lea oassi mu kultuvrras”: Sámemánáid buresveadjin ja rivttiid ollašuvvan. Mánáidáittardeaddji doaimmahaga almmustahttimat 2023:1 ("Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani": Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:1.)
Sámemánáid buresveadjin ja rivttiid ollašuvvan
Almmustahttindilálašvuohta gáiddusoktavuođain 7.2.2023 dmu 10.00–11.30. Almmustahttindilálašvuohta lea buohkaide rabas ja nuvttá, ja das lea seavagielat tulkon. Dilálašvuhtii ii dárbbaš oassálastit ovddalgihtii, Oassálastinliŋka
