Sämmilâšpárnááh tuáivuh Suomân lase iberdem sämmilâšvuođâst
Sämmilâšpárnái tile lii maaŋgânáál pyeri, muštâl pärniäššiváldálii vorâs čielgiittâs sämmilâšpárnái pyereestvajemist já vuogiâdvuođâi olášuumist. Sämikuávlust já läddin ässee sämmilâšpárnááh jurdâččij kuittâg, ete sämmilâšvuođâst, sämikielâin já -kulttuurist tiettih Suomâst uáli uccáá.
Párnááh muštâlij, ete iä haalijd oovdânpyehtih sämmilâšvuođâ tagarijn tiilijn, main puávtáččij leđe uhke munejurduin, pilkkedmist tâi olgoštitmist.
”Sämmilijn kolgâččij muu mielâst sárnuđ eenâb ovdâmerkkân škoovlâst, ete tast ete lii sämmilâš, šodâččij aaibâs táválâš äšši”, iävtuttij čielgiittâsân uásálistâm sämmilâšpärni.
Sämmilâšpárnái noonâ luándukoskâvuotâ já huolâ pirâsist tiäduttuvvoo puátusijn
Čielgiittâs puátuseh čäittih sämmilâšpárnái noonâ luándukoskâvuođâ. Párnááh oovdânpyehtih meiddei šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâid luándun já sämmilij máhđulâšvuođâid hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid. Párnááh suogârdâllii luándukoččâmâšâid meiddei vuoiŋâlâš pyereestvaijeem uáinust.
”Luándukoskâvuotâ oinui párnái vástádâsâin vijđáht. Párnááh ovdâmerkkân kovvejii rijjâääigiviettimvuovijn kuálástem já luándust jotteem sehe mainâstij šiev vajo saijeen meecijd, tuoddârijd, jävrrido já kesituve pirrâs. Luándukoskâvuotâ já pirrâs merhâšume tiettui meiddei ko párnááh suogârdâllii puátteevuođâ já jieijâs niävdusijd. Huolâ luándu tiileest oinui ovdâmerkkân ko párnááh muštâlij sii paloin”, spesiaaltotkee Elina Weckström pärniäššiváldálii toimâttuvvâst kovvee.
”Ko lii meecist tâi tuoddârist poccui kulen, talle šadda šiev tobdo já taggaar, ete lii eidu tobbeen kost kalga-uv leđe”, čielgiittâsân uásálistâm sämmilâšpärni kuvvii.
Sämikielâi kevttim naanood identiteet
Sämikielâi kevttim párnái elimist naanood sii sämmilâš identiteet já oohtânkuullâmtobdo sämmilâšvuotân já sämmilâš ärbivuovijd. Sämmilij vuoigâdvuođâin párnááh oovdâpyehtih távjá kielân lohtâšuvvee vuoigâdvuođâid, já siämmáá ääigi sii láá huolâst sämikielâi sajattuvvâst já tom puátteevuođâ turviimist.
”Mun smietâtâm, ete maid jis uhkevuálásii sämikielâ ij puátteevuođâst kihheen innig sáárnu/määti já tot kielâ & kulttuur ’láppoo’”, ohtâ čielgiittâsân uásálistâm pärni suogârdâlâi.
Sämikuávlust sämikielâi kevttimmáhđulâšvuođah láá maaŋgâpiälásuboh ko eres saajeest Suomâst. Kuittâg sämitige árvuštâllâm mield 70 prosenttid sämmilâšpárnáin áásá sämikuávlu ulguubeln.
Sämmilâšpárnái identiteet lii pyeri kejâdiđ maaŋgâ uáinust. Čielgiittâs puátusij vuáđuld párnái identiteetih šaddeh enâmustáá párnái- já nuorâikulttuurist sehe škoovlâ já rijjâääigi ovtâstitmist. Sämmilâšpárnái feeriimeh kovvejeh vuosâsajasávt pärnivuođâ, mast sämmilâšvuotâ tiättoo ohtân uássin eereeb iärásij. Jieijâs uási maaŋgâi sämmilâšpárnái identiteetijd adeleh maaŋgâkielâlâšvuotâ, sämimááccuh kevttim já sämmilij ärbivuováliih iäláttâsah.
”Halidâm, ete puávtám puátteevuođâst váiguttiđ ennuu ucceeblovoi sajattâhân”, mainâstij čielgiittâsân uásálistâm pärni suu niävdusijn.
Čielgiittâs olášuttem
Pärniäššiváldálii toimâttâh olášutij čielgiittâs sämmilâšpárnái pyereestvajemist já vuoigâdvuođâin ive 2022. Čielgiittâs lii uási aalmuglii pärnistrategia, já tot rahtui oovtâspargoost sämitiggijn já nuortlij sijdâčuákkimáin. Čielgiittâs nettikoijâdâlmân uásálistii 83 11–17-ihásii sämmilâšpäärni.
”Lâi äigi selvâttiđ sämmilâšpárnái uáinuid, ko oovdeb keerdist lâi kuullâm jo love ihheed. Puátuseh láá kiäsuttâškuáttâm meiddei almugijkoskâsávt”, pärniäššiváldálâš Elina Pekkarinen muštâl.
”Sämmilijd láá tutkâm ennuu, ijge ain siärváduv jieijâs vuolgâsaajeest tâi tom ävkkin. Tääl lii-uv tehálâš, ete sämmilâšpárnááh iä lah lamaš taan čielgiittâsâst tuše tutkâmnáál, mutâ jieš-uv aktiivlâš uásiválden.”, sämitige saavâjođetteijee Aanti Issáák Tyemes (Tuomas Aslak Juuso) iätá.
Lasetiäđuh
Algâalgâlâš almostittem: Elina Weckström, Karri Kekkonen & Outi Kekkonen (2023). "Suotâs ete eidu mun uážum oppâđ taam kielâ já tot lii uási muu kulttuur": Sämmilâšpárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášum. Pärniaššiváldálii toimâttuv almostitmeh 2023:1. https://lapsiasia.fi/se/almmustahttimat
Sämmilâšpárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášum
Almostittemtilálâšvuotâ káidusohtâduváin 7.2.2023 tme 10.00–11.30. Almostittemtilálâšvuotâ lii puohháid rijjâ já nuuvtá, já tast lii seevvimkielâ tulkkum. Tilálâšvuotân ij taarbâš almottâttâđ ovdâkietân. Uásálistemliŋkkâ
