Mánáid ja bearrašiid bálvalusat ja veahkeheaddji oassebealit

Heahtenummir 112 lea rivttes čujuhus hohpolaš, heakka ja dearvvašvuođa uhkidan kriisadiliin. Riŋge nummirii 112 dahje geavat 112 Suomi -applikašuvnna.

Gielddaid buresveadjinguovlluid sosiála- ja kriisafávttat addet kriisaveahki hirpmástuhtti ja akuhta kriisa- dahje sosiálafuolahusa veahki gáibidan dáhpáhusain birra jándora. Nummira gávnnat gielddaid ja buresveadjinguovlluid neahttasiidduin dahje ohcanmohtoriin ohcansániin ”sosiála- ja kriisafákta” + du ruovttugieldda namma.

MIELI ry Kriisatelefovdnii sáhtát riŋget anonyman ja luhtolaččat.

Kriisatelefovdna veahkeha ovdamearkka dihtii dalle, go

• du eallin le justa nuppástuvvan ja dus lea fuones dilli

• leat vásihan hirpmástuhtti dáhpáhusa

• vásihat, ahte it veaje okto baluin, fuolain dahje morrašiin

• dus leat iešsoardálas jurdagat

• dus lea fuolla lagamuččas.

Gielddain lea lágas mearriduvvon geatnegasvuohta ordnet bálvalusaid mánáide, nuoraide ja bearrašiidda.

Lassedieđuid bálvalusain oaččot iežat gieldda neahttasiidduin.

Jos it dieđe, mii bálvalus veahkehivččii du dahje du bearraša, sáhtát jearrat veahki rávvehagas, beaiveruovttus, skuvlla ohppiidfuolahusas dahje váldit oktavuođa iežat gieldda mánnábearrašiid sosiálabarggu bálvalusaide dahje bearašguovddážii. Soames gielddain bargá maiddái mánnábearrašiid bálvalusbagadeaddji, geas sáhtát jearrat rávvagiid.

Máŋggain gielddain lea neahttasiidduin oza veahki -boallu, gosa sáhtát guođđit du oktavuođadieđuid, ja doppe váldet dutnje oktavuođa.

Muitte: heahtediliin riŋge álo 112. 

Sáhtát háleštit du fuolain lagamuččaid lassin maiddái ovdamearkka dihtii skuvlakuráhtoriin, dearvvašvuođadikšuin, oahpaheddjiin dahje geainna nu eará luohtehahtti rávesolbmuin. Lassin gávdnojit čuovvovaš mánáide ja nuoraide oaivvilduvvon telefonbálvalusat, neahttasiiddut dahje chattat.

Nuoraidneahtta (Nuortennetti) lea MLL fállán nuvttá bálvalus mánáide ja nuoraide. Nuoraidnehttii sáhttá riŋget, čállit dahje chattet. Bálvalusas sáhttá jearrat anonyman dahje sagastallat luhtolaččat mas beare áššis mii deaddá miela.

Mánáid ja nuoraid telefovdna gohcá nummiris 116 111. MLL fállán bálvalus lea rabas jagi juohke beaivve. Telefovdna lea nuvttá ja oktavuođa sáhttá váldit anonyman. Telefonságastallan ii vurkejuvvo.

Nuoraid neahttasiidduin leat Álbmotlihtu bálvalusat nuoraide: chattat, Gánddaid telefovdna ja diehtu rávásmanahkái, seksuálalaš buresveadjimii ja olmmošgaskavuođaide laktáseaddji áššiin

Apuu-chat lea váldegottálaš sagastallanvuoláš 7–15-jahkásaččaide. Apuu-chattis sáhtát sagastallat gažaldagain dahje fáttáin maid smiehtat anonyman ja luhtolaččat. Chattis gohcet SOS-Mánnágili ámmátolbmot ja skuvlejuvvon eaktodáhtolaččat. Apuu-chat lea rabas juohke beaivve dmu 9–22. 

Sekasin-chattis lea váldegottálaš sagastallanvuoláš 12–29-jahkásaččaide. Sekasin-chattis sáhtát ságastallat gažaldagain ja fáttáin maid smiehtat anonyman ja luhtolaččat. Chattis gohcet organisašuvnnaid ámmátolbmot ja skuvlejuvvon eaktodáhtolaččat. Sekasin-chat lea rabas vu–be dmu 9–24 ja lá–so dmu 15–24. 

Rihkusoaffargohccimis (RIKU) sáhttá ohcat veahki, go lea gártan rihkkosa dahje dan figgamuša oaffarin dahje rihkkosa duođašteaddjin. RIKUi sáhttá váldit oktavuođa telefovnnain dahje chat bokte.

Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš bearráigeahččá mánáid vuoigatvuođaid Suomas ja gieđahallá mánáid ja nuoraid dahkan guoddalusaid. Vuoigatvuođaáššeolbmo kansliijas sáhttá jearrat rávvagiid guoddalusa dahkamii.

Mannerheim mánáidsuodjalanlihtu vánhemiid telefovdna, neahttareivve ja chat leat oaivvilduvvon buot vánhemiidda. Oktavuođa sáhttá váldit man beare vánhenvuhtii laktásan ášši birra anonyman ja luhtolaččat. MML siidduin gávnnat maiddái olu eará ahkásaš mánáide čujuhuvvon materiála.

Álbmotlihttu fállá earálágan bálvalusaid ja materiálaid vánhemiidda sihke áhkuide ja ádjáide.

Vuosttas- ja dorvoruovttuid lihtu earránanveahkeheami bálvalusat vánhemiidda, mánáide ja nuoraide

Suoma Kasper ry earránanveahkeheami bálvalusat mánáide ja nuoraide: ee. mánáid earránanjoavkkut ja nuoraid earránanbargobájit Helssegis ja neahtas sihke rávvagat earráneamis sagastallamii mánáiguin ja fáddái laktásan spealut.

Miessakit albmáide čujuhuvvon earránanbálvalusat

Earránanveahkeheami bálvalusaid ordnejit maiddái máŋggat gielddat ja searvegottit, maid bálvalusain gávnnat dieđu daid neahttasiidduin.

Rávesolbmuide čujuhuvvon Nollalinnjá telefovdnabálvalus gohcá 24 h/jándor juohke beaivvi nuvttá nummiris 080 005 005. Nollalinnjá veahkeha maiddái chat bokte árgabeivviin dmu 9–15. Sáhtát váldit oktavuođa anonyman ja luhtolaččat.

Neahttadorvoruoktu veahkeha mánáid ja nuoraid, jos lagamuččat láhttejit veahkaválddálaččat.

Turvakamu-applikašuvdna lea oaivvilduvvon fállat dieđu, mieldeorruma ja dorvvu iežas giehtatelefovnnas.

Neahttadorvoruoktu ja vuosttas- ja dorvoruovttut fállet veahki maiddái vánhemiidda, geain leat leamašan veahkaválddálaš jurdagat dahje geat leat láhtten veahkaválddálaččat.

Veahki gánneha jearrat árrat maiddái iežas gieldda bálvalusain.

EHYT ry Gárrenávnnasrávvema telefovdnabálvalus gohcá 24 h/jándor nuvttá nummiris 0800 90045. Vástideaddjin leat gárrenávnnasbarggu ámmátolbmot. Sáhtát riŋget anonyman ja luhtolaččat.

Rašis mánnávuohta (Lasinen lapsuus) lea siidu ja chat dáidda nuoraide, geaid rávesolbmo juhkan guoddá fuola dahje áŧesta.

Gárrenliŋka (Päihdelinkki) lea čohkken dieđu mánáide ja nuoraide oaivvilduvvon bálvalusain.

Nuoraidliŋkka (Nuortenlinkki) temán leat ee. gárrenávdnasat dahje gárrenávnnaskeahtesvuohta, speallan, neahta geavaheapmi, šlundun, givssideapmi. Neahttasiiddu bajásdoallá A-klinihkkafoanda (A-klinikkasäätiö).

Veahki gánneha bivdit árrat maiddái iežas gieldda bálvalusain.

Otamme osaa. Surun lisäksi huoltajalla on monia käytännön asioita hoidettavana vanhempansa menettäneeseen lapseen liittyen. Esimerkiksi etuuksista, perinnönjaosta ja lapsen asemasta kuolinpesän osakkaana, tuesta, avusta ja palveluista sekä kuolemasta kertomisesta lapselle on koottu opas Suomi.fi-palveluun.

Lapsi tai nuori, voit jutella vanhempasi kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista läheistesi lisäksi myös esimerkiksi koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. He ohjaavat sinut myös tarvittaessa jonkun muun avun tai palvelun piiriin.

Lisäksi on olemassa seuraavia lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelinpalveluja, verkkosivustoja tai chattejä:

Nuortennetti on MLL:n tarjoama maksuton palvelu lapsille ja nuorille. Nuortennettiin voit soittaa, kirjoittaa tai chatata. Palvelussa voi kysyä nimettömänä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta. 

Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. MLL:n tarjoama puhelinpalvelu on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on ilmainen ja yhteyttä voi ottaa nimettömästi. Puheluita ei tallenneta.

Apuu-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 7–15-vuotiaille. Apuu-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät SOS-Lapsikylän ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Apuu-chat on auki joka päivä klo 9–22. 

Sekasin-chatissa on valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille. Sekasin-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on auki ma–pe klo 9–24 ja la–su klo 15–24. 

 

Vanhempi, jos tarvitset akuuttia kriisiapua, voit olla yhteydessä hyvinvointialueesi sosiaali- ja kriisipäivystykseen, joka antaa kriisiapua järkyttävissä ja akuuttia kriisi- tai sosiaalihuollon apua vaativissa tilanteissa ympäri vuorokauden. Numeron löydät kuntien ja hyvinvointialueiden verkkosivuilta tai hakukoneella hakusanalla ”sosiaali- ja kriisipäivystys” + kotikuntasi nimi.

Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 h/vrk joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun

• elämäsi on juuri muuttunut ja sinun on paha olla

• olet kokenut järkyttävän tapahtuman

• koet, ettet jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa

• sinulla on itsetuhoisia ajatuksia

• olet huolissasi läheisestäsi.

 

Jos huoltajana koet, että sinä tai lapsesi tarvitsette läheisten lisäksi muuta tukea ja palvelua, voit olla yhteydessä hyvinvointialueesi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Jos et tiedä, mikä palvelu sinua tai perhettäsi auttaisi, voit kysyä apua neuvolasta, päiväkodista, koulun oppilashuollosta tai olla yhteydessä hyvinvointialueesi lapsiperheiden sosiaalityön palveluihin tai perhekeskukseen. Joissakin kunnissa tai hyvinvointialueilla työskentelee myös lapsiperheiden palveluohjaaja, jolta voit kysyä neuvoa. Monilla kunnilla tai hyvinvointialueilla on verkkosivuilla hae apua -nappi, jonne voit jättää yhteystietosi, ja sinuun ollaan yhteydessä.

Nuoret Lesket ry tarjoaa vertaistukea leskille ja leskiperheille. Myös esimerkiksi seurakunnat saattavat järjestää sururyhmiä lapsille tai aikuisille.