LAPS/106/2025, 8.9.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sivistys­valiokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatus­lain muuttamisesta

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistys­valiokunnalta / HE 55/2025 vp

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksityisen päiväkoti­toiminnan rekisteröinti­menettelystä, jolloin nykyisestä yksityisten palvelun­tuottajien lupamenettelystä luovuttaisiin. Yksityistä perhe­päivähoitoa koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta muutoksia.

Luvan sijasta yksityisen päiväkoti­toiminnan harjoittaminen edellyttäisi, että palvelun­tuottaja ja sen toimipaikat olisi rekisteröity palvelun­tuottajien rekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palvelun­tuottaja ja toimipaikat täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. Rekisteröinti­prosessi pysyisi soveltuvin osin samana kuin lupa­menettelyssä. Esityksen mukaan päiväkoti­toiminnan aloitusta kuitenkin aikaistettaisiin siten, että toimitiloihin tehdyn tarkastuksen jälkeen toiminnan voisi aloittaa ennen rekisteröinti­päätöstä.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu pitää hyvänä, että yksityisen varhais­kasvatuksen toiminnan harjoittamisen edellytykset tulevat tarkastetuiksi ennen toiminnan aloittamista.
• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lapsivaikutusten arviointi on pintapuolinen siltä osin kuin esityksen myötä ne palvelun­tuottajat, jotka on lain voimaan­tullessa rekisteröity ilmoitus­menettelyn perusteella, ja jotka eivät ole hakeneet lupamenettelyn siirtymä­aikana lupaa, saisivat jatkaa yksityisen päiväkoti­toiminnan harjoittamista ilman, että tämä edellyttäisi palvelun­tuottajilta toimenpiteitä tai toimijoiden yleisten edellytysten tarkastamista.
• Lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan yksityisen palvelun­tuottajan ja asiakkaan välisen yksityis­oikeudellisen sopimuksen sopimus­ehtojen arviointi tulisi huomioida rekisteröinti­menettelyssä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, kuten hallituksen esityksessäkin on todettu (s. 10), että lapsen edun toteutumisen kannalta on perusteltua, että lapsiin kohdistuvan elinkeinon sääntely nojaa vahvasti ennakolliseen valvontaan. Lapsiasia­valtuutettu on aiemmin sivistys­valiokunnalle antamassaan lausunnossaan koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatus­lain muuttamisesta (HE 224/2021 vp) [1] todennut pitävänsä hyvänä, että lapsiin kohdistuvan elinkeinon valvontaa tehdään ennakollisesti, sillä lapset ovat lähtö­kohtaisesti pelkästään ikänsä vuoksi heikommassa asemassa, eivätkä he välttämättä osaa kertoa kohtaamistaan epäkohdista. Siksi ennakollinen valvonta, joka estää varhaiskasvatus­toiminnan aloittamisen tai sen olennaisen muuttamisen ennen kuin sen asianmukaisuus on varmistettu, on oleellisessa osassa suojelemassa lapsen oikeuksien toteutumista.

Ehdotuksen mukaan rekisteröinti olisi edellytys yksityisen päiväkoti­toiminnan harjoittamiselle (44 § 1 mom.), mutta uusi palvelun­tuottaja saisi aloittaa toimintansa, kun sen on katsottu täyttävän laissa säädetyt yleiset edellytykset, sen toimipaikka on tarkastettu kunnan monijäsenisen toimielimen toimesta ja kunta on antanut tarkastus­kertomuksen suorittamastaan tarkastuksesta eikä tarkastuksessa ole havaittu puutteita (44 § 2 mom.). Ehdotuksen mukaan rekisteröinti­viranomaisen tulisi rekisteröintiä koskevan hakemuksen saatuaan ja uusien palvelun­tuottajien osalta yleiset edellytykset tarkastettuaan pyytää kunnan monijäsenistä toimielintä suorittamaan tarkastus varhais­kasvatuksen toimipaikassa (44 b §). Palvelun­tuottaja voisi tarkastus­kertomuksen saatuaan aloittaa päiväkoti­toiminnan eikä palvelun­tuottajan tarvitsisi jäädä odottamaan rekisteröinti­päätöksen ja rekisteröinnin tekemistä (ehdotuksen 44 §:n perustelut, s. 18).

Hallituksen esityksessä todetaan (s. 11), että lapsen edun toteutumisen kannalta on oleellista, että päiväkoti­palvelun­tuottajien taloudelliset ja ammatilliset toiminta­edellytykset selvitetään aina huolellisesti ja ennen kuin toiminta voidaan aloittaa. Toiminnan aloittamisen mahdollistaminen ennen rekisteröinti­päätöksen tekemistä ei esityksessä katsota vaarantavan lapsen etua, sillä kaikki toiminnan harjoittamisen edellytykset ovat tulleet tarkastetuiksi jo aikaisemmin, eikä palvelun­tuottajan rekisteröimisen yhteydessä voi tulla esiin enää sellaisia seikkoja, jotka johtaisivat hylkäävään rekisteröinti­päätökseen. Esityksen mukaan (s. 10) yksityinen palvelun­tuottaja, jolla ei ole lainkaan edellytyksiä saada rekisteröintiä, huomattaisiin yleisten edellytysten tarkistamisen yhteydessä.

Lapsiasia­valtuutettu pitää hyvänä, että yksityisen varhais­kasvatuksen toiminnan harjoittamisen edellytykset tulevat tarkastetuksi ennen toiminnan aloittamista. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että hallituksen esitystä olisi voinut täsmentää siltä osin, miten lapsen edun turvaava ennakollinen arviointi toiminnan edellytyksistä menettelyllisesti toteutuu. Jättääkö rekisteröinti­viranomainen toimipaikan tarkastus­pyynnön toimittamatta kunnan monijäseniselle toimielimelle, jos yksityisen varhais­kasvatuksen toiminnan harjoittamiselle säädetyt yleiset edellytykset eivät täyty?

1.1.2023 lailla varhaiskasvatus­lain muuttamisesta (326/2022) voimaan tulleen lupamenettelyn siirtymä­aika on 31.12.2026 saakka. Hallituksen esityksen mukaan (s. 9) lokakuussa 2024 luvan oli hakenut 41 prosenttia (167/403 kpl) yksityisistä palvelun­tuottajista. Hallituksen esityksen mukaan rekisteröinti­menettely tulisi voimaan 1.1.2026 ja sen myötä nykyisin rekisterissä joko lupamenettelyn tai sitä edeltäneen ilmoitus­menettelyn kautta olevien toimijoiden edellytyksiä toteuttaa asianmukaista ja laadukasta varhais­kasvatusta ei tutkittaisi (s. 11).

Esityksen mukaan (s. 11) rekisterissä on jonkin verran päiväkoteja, joiden toiminnan edellytyksiä ei ole arvioitu sen jälkeen, kun ne on kirjattu rekisteriin. Esityksessä todetaan, että aluehallinto­viraston mukaan tällaisia kauan rekisterissä olleita toimijoita, jotka eivät ole hakeneet toiminnalleen lupaa tai tehneet vuosiin muutoksia päiväkodin tietoihin, tulee aika ajoin vastaan esimerkiksi valvontojen yhteydessä, ja silloin saatetaan havaita, että toiminta onkin tosi­asiallisesti päättynyt tai tarjottava varhaiskasvatus ei enää ole säädösten mukaista. Esityksessä todetaan, että nykyisessä lainsäädännössä on vaatimus, jonka mukaan varhaiskasvatus­toiminnan tulee koko ajan täyttää toiminnalle asetetut laadulliset ja taloudelliset vaatimukset ja että puutteet näissä edellytyksissä saattavat vaarantaa lasten turvallisuuden tai varhais­kasvatuksen laadun ja siten lapsen edun ensisijaisuuden.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että ehdotuksen lapsivaikutusten arviointi on tehty tältä osin pinta­puolisesti. Hallituksen esityksessä olisi ollut syytä kattavasti arvioida, mikä vaikutus lapsen oikeuksille ja lapsen edun toteutumiselle on sillä, että varhaiskasvatus­toimintaa saisi ehdotuksen myötä jatkaa ilman toiminnan edellytysten tutkimista myös sellaiset yksityiset varhais­kasvatuksen järjestäjät, joiden toiminnan edellytykset eivät ole tulleet lupamenettelyn mukaisesti tutkituiksi.

Vaikka hallituksen esityksessä ei käsitellä yksityisen varhais­kasvatuksen järjestäjän ja asiakkaan välisen sopimuksen sopimus­ehtojen arviointia osana ehdotettua rekisteröinti­menettelyä, lapsiasia­valtuutettu toistaa edellä viitatussa lausunnossaan toteamansa siitä, että lapsen kannalta on kestämätöntä, jos sopimus­ehdot ovat kohtuuttomia ja voivat johtaa siihen, että varhaiskasvatus­paikka irtisanotaan nopeallakin aikataululla. Rekisteröinti­menettelyssä tulisi huomioida sellaiset sopimus­ehtoihin liittyvät seikat, jotka voivat yksittäisen lapsen kannalta johtaa kohtuuttomaan ja lapsen edun vastaiseen lopputulokseen.

 

Jyväskylässä 8.9.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Jenni Saukkola, juristi