Lapsiasia­valtuutetun tehtävät ja toimivalta

Lapsiasia­valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viran­omainen, jonka tehtävää säätelee laki lapsiasia­valtuutetusta (1221/2004). Lapsiasia­valtuutettu edistää ja arvioi lapsen oikeuksien sopimuksen toimeen­panoa Suomessa. Valtuutetun tehtävänä on vaikuttaa siihen, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lain­säädännössä ja yhteis­kunnallisessa päätöksen­teossa.

Lapsiasia­valtuutetun työn perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59-60/1991). Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.

Lapsiasia­valtuutetun tehtävää ja toimivaltaa ohjaa laki lapsiasia­valtuutetusta (1221/2004). 

Lapsiasia­valtuutetun tehtävät

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on yhteis­työssä muiden viran­omaisten sekä järjestöjen ja yhteis­kunnan muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Lapsiasia­valtuutetun tehtävät painottuvat lasten edun ja oikeuksien yleisen tason seurantaan sekä ennakolliseen vaikuttamiseen.

Lain mukaisesti lapsiasia­valtuutettu:

  • arvioi lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja seuraa lasten ja nuorten elinolo­suhteita

  • seuraa lain­säädäntöä ja yhteis­kunnallista päätöksen­tekoa sekä arvioi niiden vaikutusta lasten hyvin­vointiin

  • aloittein, neuvoin ja ohjein kehittää yhteis­kunnallista päätöksen­tekoa lapsia koskevissa asioissa ja edistää lapsen edun toteutumista yhteis­kunnassa

  • pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tietoa päätöksen­tekoon

  • kehittää yhteistyö­muotoja eri toimijoiden välille

  • välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskenteleville, viran­omaisille sekä muulle väestölle. 

Lue lisää:

Lapsiasia­valtuutetun toimivalta

Lapsiasia­valtuutetun toimi­valtaa säätelee laki lapsiasia­valtuutetusta (1221/2004).

Lapsiasia­valtuutetun tehtävä on vaikuttamis­työtä. Lapsiasia­valtuutettu vaikuttaa siihen, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lain­säädännössä ja yhteis­kunnallisessa päätöksen­teossa. 

  • Valtuutettu ei voi muuttaa muiden viran­omaisten päätöksiä eikä käsitellä niitä koskevia kanteluita.
  • Valtuutetulla ei ole toimi­valtaa käsitellä yksittäisten lasten tai perheiden asioita.

Lue lisää lapsia ja lapsi­perheitä auttavista tahoista sekä oikeusturva­keinoista. Kannattaa myös katsoa, löytyykö tilanteeseesi selvyyttä usein kysytyistä kysymyksistä.

Miten lapsiasia­valtuutettu vaikuttaa?

Lapsiasiavaltuutettu antaa lausuntoja ja kannanottoja sekä osallistuu ja pyrkii herättämään yhteis­kunnallista keskustelua lapsen oikeuksista. 

Valtuutettu arvioi valtion­hallinnossa vireillä olevia hankkeita lapsen oikeuksien näkökulmasta ja voi tehdä aloitteita tarpeellisten muutosten käynnistämiseksi. 

Lapsiasia­valtuutettu julkaisee tutkimuksia ja selvityksiä ajan­kohtaisista teemoista.
Tärkeänä lähtökohtana lapsiasia­valtuutetun vaikuttamis­työssä ovat lasten kokemukset ja mielipiteet. Näitä selvitetään muun muassa Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa ja Lapsibarometri-tutkimuksissa.

Lapsiasia­valtuutetun tukena toimii lapsiasianeuvottelukunta, johon nimitetään jäseniä eri sidosryhmistä.

Lapsiasia­valtuutettu rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille verkosto­tapaamisten, keskustelu­tilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Yhteistyö­kumppaneita ovat muut viran­omaiset, kunnat, maakunnat, tutkijat, järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, yritykset sekä muut lapsi­politiikan toimijat ja alan asian­tuntijat. 

Suomen lapsiasia­valtuutettu tekee tiivistä yhteis­työtä Pohjoismaiden lapsiasia­valtuutettujen kanssa sekä Euroopan lapsiasia­valtuutettujen verkostossa ENOCissa.

Lapsiasia­valtuutetun toimisto

Lapsiasia­valtuutetun toimisto sijaitsee Jyväskylässä. Hallinnollisesti lapsiasia­valtuutettu toimii oikeus­ministeriön hallinnon­alalla. 

Lapsiasia­valtuutetun toimistossa työskentelee asian­tuntijoita, jotka edistävät lapsen oikeuksia yhteistyössä lapsiasia­valtuutetun kanssa.