Lapsiasiavaltuutetun tehtävät ja toimivalta

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viranomainen, jonka tehtävää säätelee laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004. Lapsiasiavaltuutettu edistää ja arvioi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Valtuutetun tehtävänä on vaikuttaa siihen, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Lapsiasiavaltuutetun työn perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59-60/1991). Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävää ja toimivaltaa ohjaa laki lakiasiavaltuutetusta 1221/2004

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävät

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten sekä järjestöjen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Lapsiasiavaltuutetun tehtävät painottuvat lasten edun ja oikeuksien yleisen tason seurantaan sekä ennakolliseen vaikuttamiseen.

Lain mukaisesti lapsiasiavaltuutettu:

  • arvioi lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja seuraa lasten ja nuorten elinolosuhteita

  • seuraa lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioi niiden vaikutusta lasten hyvinvointiin

  • aloittein, neuvoin ja ohjein kehittää yhteiskunnallista päätöksentekoa lapsia koskevissa asioissa ja edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa

  • pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tietoa päätöksentekoon

  • kehittää yhteistyömuotoja eri toimijoiden välille

  • välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskenteleville, viranomaisille sekä muulle väestölle. 

Lue lisää:

 

Lapsiasiavaltuutetun toimivalta

Lapsiasiavaltuutetun toimivaltaa säätelee laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on vaikuttamistyötä. Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa siihen, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 

  • Valtuutettu ei voi muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä eikä käsitellä niitä koskevia kanteluita.
  • Valtuutetulla ei ole toimivaltaa käsitellä yksittäisten lasten tai perheiden asioita.

Lue lisää lapsia ja lapsiperheitä auttavista tahoista sekä oikeusturvakeinoista.

 

Miten lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa?

Lapsiasiavaltuutettu antaa lausuntoja ja kannanottoja sekä osallistuu ja pyrkii herättämään yhteiskunnallista keskustelua lapsen oikeuksista. 

Valtuutettu arvioi valtionhallinnossa vireillä olevia hankkeita lapsen oikeuksien näkökulmasta ja voi tehdä aloitteita tarpeellisten muutosten käynnistämiseksi. 

Lapsiasiavaltuutettu julkaisee tutkimuksia ja selvityksiä ajankohtaisista teemoista.
Tärkeänä lähtökohtana lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä ovat lasten kokemukset ja mielipiteet. Näitä selvitetään muun muassa Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa ja Lapsibarometri-tutkimuksissa.

Lapsiasiavaltuutetun tukena toimii lapsiasianeuvottelukunta, johon nimitetään jäseniä eri sidosryhmistä.

Lapsiasiavaltuutettu rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille verkostotapaamisten, keskustelutilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Yhteistyökumppaneita ovat muut viranomaiset, kunnat, maakunnat, tutkijat, järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, yritykset sekä muut lapsipolitiikan toimijat ja alan asiantuntijat. 

Suomen lapsiasiavaltuutettu tekee tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen kanssa sekä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkostossa ENOCissa.

 

Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Lapsiasiavaltuutetun toimisto sijaitsee Jyväskylässä. Hallinnollisesti lapsiasiavaltuutettu toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. 

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee asiantuntijoita, jotka edistävät lapsen oikeuksia yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun kanssa.