Valituksen tekeminen YK:n lapsen oikeuksien komitealle

Sopimusvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla lapsilla ja lapsiryhmillä on oikeus tehdä valituksia yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsi tai lapsiryhmä voi tehdä valituksen, mikäli katsoo sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tai sen valinnaisilla pöytäkirjoilla tunnustettuja oikeuksiaan.

Lapsen oikeuksien komitea ottaa kantaa ja antaa tarvittaessa suosituksia tutkimiensa valitusten perusteella. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja valitusoikeudesta astui Suomessa voimaan 12.2.2016. Alla kuvataan pääkohdat yksilövalituksen tekemiseksi. Artiklat viittaavat valinnaisen pöytäkirjan sopimuskohtiin.

Kuka voi tehdä valituksen?

5 artikla

  • yksityishenkilö eli lapsi itse
  • lapsiryhmä
  • joku muu henkilö lapsen tai lapsiryhmän puolesta, jos henkilöllä on siihen hänen/heidän suostumuksensa tai henkilö voi perustella, miksi hän toimii lapsen/lasten puolesta ilman suostumusta.

Mistä asiasta voi valittaa?

5 artikla

Valituksen voi tehdä asiasta, jossa valittajan mielestä Suomen valtio on loukannut jotain hänen oikeuttaan, joka on vahvistettu

Milloin voi valittaa?

7 artikla

Valituksen voi tehdä oikeuden loukkauksesta, joka on tapahtunut 12.2.2016 jälkeen tai, jos loukkaus on alkanut jo ennen 12.2.2016, sen on täytynyt jatkua vielä kyseisen päivän jälkeen. Päivämäärä on valitusmenettelyn voimaantulopäivä Suomessa.

Ennen kuin voi tehdä valituksen YK:n lapsen oikeuksien komitealle, on käytettävä kaikki olemassa olevat kansalliset oikeussuojakeinot. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiasta on valitettu niin pitkälle kuin se Suomen lainsäädännön mukaan on mahdollista, yleensä korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Valituksen voi tehdä myös, jos asian käsittely esimerkiksi tuomioistuimessa kestää kohtuuttoman kauan tai jos ei ole käytettävissä tehokasta oikeussuojakeinoa, jolla oikeuden loukkaus voitaisiin hyvittää.

Valitus lapsen oikeuksien komitealle on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun kaikki tehokkaat oikeussuojakeinot on käytetty kotimaassa eli esimerkiksi siitä, kun asiasta on annettu lopullinen ratkaisu korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tästä voidaan poiketa, jos valituksen tekijällä on jokin pätevä syy, minkä vuoksi hän ei ole voinut tehdä valitusta aiemmin.

Lapsen oikeuksien komitea ei ota valitusta tutkittavaksi, jos se on jo aiemmin tutkinut saman asian tai jos asiaa käsitellään tai on käsitelty jossain muussa kansainvälisessä tutkinta- tai ratkaisumenettelyssä. Lapsen oikeuksien komitea ei siis käsittele esimerkiksi sellaista valitusta, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo aiemmin ottanut käsiteltäväksi.

Miten valitus tehdään?

7 artikla 

Valitus on tehtävä kirjallisesti englannin kielellä tai muulla YK:n virallisella kielellä, joita ovat arabia, espanja, kiina, ranska ja venäjä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on laatinut lomakkeen, jota tulisi käyttää apuna valituksen tekemisessä. Lomakkeen kaikkiin kysymyksiin on tärkeää vastata huolellisesti. Valituksessa on kerrottava muun muassa, kenen oikeutta on loukattu, ja selitettävä tarkasti, mitä on tapahtunut.

Englanninkielinen lomake valituksen tekemistä varten (OHCHR) (sisältää toimitusosoitteen sekä lyhyet ohjeet)

Miten valitus käsitellään YK:n lapsen oikeuksien komiteassa?

9, 10 ja 11 artiklat

Kun valitus saapuu lapsen oikeuksien komitealle, komitea selvittää ensin, onko valitus sellainen, jonka se voi tutkia: onko valitus esimerkiksi tehty kirjallisesti, onko valituksessa valittajan nimi ja onko valitus perusteltu riittävästi. 

Komitea pyrkii ensisijaisesti auttamaan asian osapuolia eli valittajaa ja sopimusvaltiota löytämään sovintoratkaisun. Jos sellainen löytyy, valituksen käsittely päättyy sovintoratkaisun hyväksymiseen. Muussa tapauksessa komitea jatkaa asian käsittelyä.

Valituksia käsitellään luottamuksellisesti YK:n lapsen oikeuksien komitean kokouksissa, joihin ei voi osallistua kukaan ulkopuolinen. Valitus käsitellään aina myös luottamuksellisesti sopimusvaltiossa, jolta komitea pyytää selvitystä valituksessa kerrotuista asioista.

Kun komitea on käsitellyt valituksen loppuun, se kertoo valittajalle ja sopimusvaltiolle asiasta omat kannanottonsa ja mahdolliset suosituksensa. Komitea voi esimerkiksi antaa suosituksen siitä, miten sopimusvaltio voisi hyvittää valittajalle oikeuden loukkauksen tai kuinka voitaisiin estää uudet samanlaiset oikeuden loukkaukset. Sopimusvaltion pitää kertoa komitealle kuuden kuukauden kuluessa, mihin toimenpiteisiin se komitean kannanottojen ja suositusten ansiosta on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä.

Mistä saa apua valituksen tekemiseen?