LAPS/18/2025, 14.2.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle lastensuojelu­lain poikki­hallinnollisen valmistelu­ryhmän ehdotuksista

Viite: VN/5997/2024

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi ehdotuksia yleissopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutettu on osallistunut suulliseen kuulemiseen lasten­suojelun poikki­hallinnollisen valmistelu­ryhmän ehdotuksista 7.2.2025.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Ehdotusten keskeinen sisältö

Sosiaali- ja terveys­ministeriön asettama poikki­hallinnollinen ryhmä on valmistellut ehdotukset vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttävien ja rikoksia tekevien alaikäisten nuorten integroidun ja suljetun kuntoutus­palvelun perustamisesta sekä säädös­muutoksista, joilla voidaan puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelu­laitoksista. Ehdotukset on koottu valmistelu­ryhmän loppu­raporttiin[1].

Suljetun laitoksen osalta ehdotuksena on, että integroitu ja suljettu laitos­palvelu olisi ympäri­vuorokautinen sijaishuolto­palvelu, jonka järjestämisestä vastaisivat hyvinvointi­alueet ja Helsingin kaupunki ja tuottamisesta sen luonteen vuoksi julkinen sektori. Valtion koulu­kodeille säädettäisiin palvelun tuottamis­velvollisuus. Palvelu toteutettaisiin laitos­ympäristössä moni­ammatillisesti siten, että kokonaisuus muodostuisi erilaisista asuin­yksiköistä. Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi laitoksella tulisi olla opetuslupa.

Lastensuojelu­laitoksista luvatta poistuneiden lasten suojelun turvaamiseksi ehdotetaan sääntelyä luvattomasti poissaolevan lapsen oikeudellisesta asemasta ja sijais­huoltoon sijoittamista koskevan päätöksen täytäntöön­panosta. Lisäksi säädettäisiin lapsen kiinni­otosta sekä tarkemmin poliisin virka-avusta. Lastensuojelu­toimijoiden kiinnipito­toimivaltuuksia laajennettaisiin. Lisäksi ehdotetaan riski­arvion kehittämistä, paikannus­mahdollisuuksien lisäämistä sekä lasten etsintään ja palauttamiseen erikoistuneiden tiimien perustamista.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu pitää ehdotusta vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttävien ja rikoksia tekevien alaikäisten nuorten integroidun ja suljetun kuntoutus­palvelun perustamisesta erittäin kannatettavana ja tarpeellisena.
• Lapsiasia­valtuutettu pitää ehdotuksia liittyen sijaishuolto­paikoistaan luvatta poissa oleviin lapsiin erittäin kannatettavina ja perusteltuina.
• Lapsiasia­valtuutettu pitää lausuttavana olevia hankkeita tarpeellisina mutta korostaa, että lastensuojelun kokonais­uudistuksessa on välttämätöntä siirtää toiminnan paino­pistettä viime­sijaisista palveluista kohti ennalta­ehkäiseviä palveluja.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Ehdotus suljetusta laitos­mallista

Lapsiasia­valtuutettu pitää ehdotusta vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttävien ja rikoksia tekevien alaikäisten nuorten integroidun ja suljetun kuntoutus­palvelun perustamisesta erittäin kannatettavana ja tarpeellisena. On perusteltua sijoittaa suunniteltu laitosmalli valtion koulukotien yhteyteen. Lisäksi tarvitaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lapsen oikeuksien komitea on yleis­kommentissaan nro 24 lapsen oikeuksista rikosoikeus­järjestelmässä tunnistanut tarpeen monialaiselle yhteistyölle ja erikoistuneille palveluille ja muistuttanut Suomen valtiota yleiskommentin periaatteista myös kesäkuussa 2023 antamissaan päätelmissä [3].

Lapsiasia­valtuutettu painottaa, että uusi palvelu ei saa johtaa ”ei-toivottujen” lasten ja nuorten eristämiseen yhteis­kunnasta ja heille merkityksellisistä ihmis­suhteista. Lapset ja nuoret itse korostavat tarvetta pitää yhteyttä kavereihin, perheeseen ja sukuun. Myös lapsen mahdollinen vähemmistöasema on otettava huomioon. Lapsiasia­valtuutettu suosittaa valmistelu­ryhmää hyödyntämään edellä mainittua lapsen oikeuksien komitean antamaa yleiskommenttia nro 24 kokonaisuudessaan sekä koskien sääntöjä ja periaatteita, joita on noudatettava kaikissa vapaudenriisto­tapauksissa.

Ehdotukset sijaishuolto­paikoistaan luvatta poissa olevien lasten asioissa

Lapsiasia­valtuutettu pitää ehdotuksia liittyen sijaishuolto­paikoistaan luvatta poissa olevien lasten asioihin erittäin kannatettavina ja perusteltuina. Lapsiasia­valtuutetun hatkaamista käsitellyt Pesäpuu ry:n kysely­aineistoon perustunut selvitys osoitti, että lastensuojelun sijais­huollosta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen eli hatkaaminen on monitahoinen sosiaalinen ongelma ja vaarantaa lapsen turvallisuuden monella tapaa. Hatkan aikana lapsen arkirytmi rikkoutuu, koulun­käynti keskeytyy ja turvallisuus vaarantuu. Perustarpeet, kuten ravinto, uni ja hygienia jäävät täyttymättä. Hatkan aikana lapset altistuvat rikoksille (ml. järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppa) sekä päihteille. Myös onnettomuuksien ja tapaturmien riski kasvaa. [4]>

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa yhteistyön tehostamista ja eri toimijoiden roolien selkiyttämistä liittyen laitoksesta luvatta poistuneiden lasten etsimiseen, kiinniottoon ja palauttamiseen. Kentältä saatujen kokemusten perusteella kokonaisuuden selkiyttäminen on tarpeen. Erittäin kannatettavia ovat ehdotukset kiinnioton täsmentämisestä, mahdollisuudesta käyttää kevyttä ohjausta lapsen ohjaamiseksi autoon, alueellisista etsintä­tiimeistä sekä matkapuhelimen paikannuksen käytöstä.

Lastensuojelu­lain kokonais­uudistus

Lapsiasia­valtuutettu pitää käynnissä olevia ja tässä lausuttavana olevia hankkeita tarpeellisina mutta korostaa lastensuojelun kokonais­uudistuksen välttämättömyyttä. Esittäessään lastensuojelu­lain kokonais­uudistusta eduskunta­kertomuksessaan vuonna 2022 lapsiasia­valtuutettu perusteli uudistuksen tarvetta lasten­suojelun kriisiytyneen tilanteen lisäksi sillä, että voimassa olevaa lakia oli uudistettu lähes 30 kertaa, mikä on johtanut repaleiseen lakiin, jonka noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa[5].

Lapsiasia­valtuutettu on huolissaan siitä, että lastensuojelu­lakia uudistetaan edelleen palapeli­maisesti ja vaiheittain. Epäselvää on myös, miten nämä uudistukset – muut meneillään olevat palveluja ja palvelu­rakennetta uudistavat hankkeet huomioiden – siirtävät painopistettä pois viime­sijaisista palveluista kohti ennalta­ehkäiseviä palveluja ja lastensuojelun avohuollon palveluja painottavaa palvelu­rakennetta. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti Suomea päätelmissään kesäkuussa 2023 uudistamaan lastensuojelu­lain[6].

Jyväskylässä 14.2.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Katja Mettinen, ylitarkastaja