Nuorten neuvon­antajien tapaaminen

Teema: Koulutuksen yhden­vertaisuus

Paikka: Kuhmon yhteislukio

Aika: Keskiviikko 16.4.2025

Osallistujat: Tapaamiseen osallistui yhteensä 30 lukion opiskelijaa. Mukana olivat lapsiasia­valtuutetun toimistosta viestintä­asiantuntija Annaleena Aira, ylitarkastaja Katja Mettinen, lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen ja erikois­tutkija Terhi Tuukkanen.

Lapsiasia­valtuutetun toimiston asiantuntijat tapasivat Kuhmon yhteislukion opiskelijoita huhtikuussa 2025. Kahdessa tapaamisessa kuultiin lukiolaisten ajatuksia koulutuksen yhden­vertaisuudesta. Tapaamisissa keskusteltiin opiskelijoiden kanssa kuudesta teemasta: koulutuksen merkityksestä, lukiosta yhden­vertaisena paikkana, opiskelun ja osaamisen eroista, opiskelun tuesta, opiskelijoiden jatko­suunnitelmista sekä kehittämis­ehdotuksista. Opiskelijat juttelivat teemoista ensin pienissä ryhmissä, minkä jälkeen käytiin yhteistä keskustelua.

Koulutuksen merkitys

Kuhmolaiset lukiolaiset pitivät koulutusta tärkeänä jatko-opintoja ja tulevaisuutta ajatellen. Koulutus auttaa saamaan mieluisan työn sekä tarjoaa yleis­sivistystä ja aikaa miettiä, mitä seuraavaksi elämässään tekee. Lukioon tultiin myös siksi, että halutaan oppia ja kouluttautua. Osalle toisen asteen koulutus on velvollisuus eli lukiossa ollaan, koska on pakko opiskella. Suurin osa opiskelijoista piti toiselle asteelle ulottuvaa oppi­velvollisuutta kuitenkin hyvänä asiana.

Arvosanojen merkitys opiskelijoille vaihteli. Joillekin opiskelijoille arvosanat eivät ole tärkeitä: ”Kunhan menee enimmiten läpi silleen, että itselle riittää.” Osa puolestaan piti niitä tärkeinä, koska ne näyttävät omaa osaamista ja vaikuttavat jatko-opintoihin.

“Se on hyvä saada riittävän hyviä arvosanoja, jotta pääsee mahdollisesti mahdollisimman moneen jatko-opinto­paikkaan. Mutta arvosanan ei tarvitse ahdistaa, koska lukiossa sillä ei ole hirveästi paino­arvoa niin paljon kuin yläkoulussa. Muuta kuin yo-kokeissa.“

Lukio yhden­vertaisena paikkana?

Lukiolaisten näkemykset siitä, onko lukio hyvä ja yhden­vertainen paikka kaikille, vaihtelivat. Jotkut olivat sitä mieltä, että lukio on hyvä paikka ainakin niille, ”ketä kiinnostaa akateeminen elämä ja on sopiva siihen”. Osa opiskelijoista puolestaan kertoi, että lukio ei ole hyvä paikka kaikille, koska kaikki eivät pidä opiskelusta ja jotkut tykkäävät opiskella käytännön­läheisemmin.

“No eihän se kaikille oo, kun toiset ihmiset tykkää enemmän tehdä käsillään konkreettista hommaa ja kaikille ei tämä pänttääminen sovi, mitä lukiossa tehdään.“

Myös opiskelijoiden näkemykset lukion yhden­vertaisuudesta vaihtelivat. Osa lukiolaisista kertoi, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan lukiossa samalla tavalla, arvostelu on tasapuolista ja että kaikki saavat apua ja tukea, jos sitä tarvitsevat. Yhden­vertaisuuteen vaikuttavat opiskelijoiden mukaan monet asiat, kuten opiskelijoiden oma motivaatio ja asenne opiskelua kohtaan. Jotkut opiskelijat olivat sitä mieltä, että eri lukioiden ja opettajien välillä voi olla eroja esimerkiksi arvioinnissa.

“Totta kai se ehkä vähän vaikuttaa, kun opettajia on niin monia, että varsinkin kurssi­arvosanoissa. Mutta yo-kokeissa sitten tietenkin on se hyvä puoli, että niitä ei opettaja arvioi, että niissä ollaan ihan samoilla linjoilla kaikki.“

Opiskelun ja osaamisen erot

Lukiolaiset tunnistivat useita eroja opiskelijoiden opiskelussa ja osaamisessa. Erot ilmenevät esimerkiksi asenteissa, tavoitteissa, mielen­kiinnon kohteissa, oppimis­tyyleissä ja oppimis­tuloksissa. Osalla opiskelijoista voi olla oppimis­vaikeuksia, ja myös koti­olot vaikuttavat opiskeluun ja osaamiseen. Opiskelijat korostivat jokaisen yksilöllisyyttä.

“Jotkut osaa enemmän ja oppii helpommin ja se on tulosta siitä, että myös jotkut opiskelee enemmän.“

Opiskelijat kertoivat, että kaikkien opettajien opetus­tyyli ei sovi kaikille: isommissa lukioissa onkin se hyvä puoli, että voi valita, kenen opettajan opinto­jaksolle menee. Myös peruskoulun aikaisella opetuksella on lukiolaisten mielestä vaikutusta oppimiseen lukiossa. Jos opetus on heikko­tasoista yläkoulussa, tärkeitä asioita jää oppimatta ja siitä voi joutua kärsimään lukiossa. Opetuksen laatuun ja sitä myötä oppimiseen vaikuttaa lukiolaisten mukaan esimerkiksi opettajien vaihtuvuus: jos opettajat vaihtuvat koko ajan, oppiminen on vaikeampaa.

Kun opiskelijoilta kysyttiin, pitäisikö osaamis­eroja yrittää tasoittaa, mielipiteet vaihtelivat. Osa oli sitä mieltä, että eroja pitäisi tasoittaa, jotta ”jatko-opiskeluissa kaikilla olisi samat lähtömerkit suurin piirtein”. Tätä mieltä olevat lukiolaiset kertoivat, että niitä opiskelijoita, jotka osaavat vähemmän tai eivät ymmärrä jotakin asiaa, pitäisi auttaa muita enemmän. Jotkut lukiolaiset olivat sitä mieltä, että eroja pitäisi tasoittaa, mutta ei niin, että kaikki pakotetaan opiskelemaan ja oppimaan. Osa opiskelijoista oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa ja että osaamis­erot on hyväksyttävä.

“Se on OK, että jotkut osaa enemmän kuin toiset, koska jotkut tekee myös enemmän töitä osaamisen eteen. Minun mielestäni ainakin kovasta työstä pitäisi saada tavallaan tulosta.“

Oppimisen tuki

Opiskelijat toivat esille useita tapoja, joilla lukiossa voitaisiin tukea heidän opiskeluaan ja oppimistaan. Lukiossa pitäisi olla riittävästi erityis- ja tuki­opetusta ja sitä pitäisi suoraan tarjota opiskelijoille, koska kaikille ei ole helppoa pyytää sitä. Kynnys avun hakemiseen pitäisi olla matalammalla, jotta ”ei tarvis hävetä sitä avun hakemista”. Opinto-ohjaajan tapaamisia toivottiin enemmän ja säännöllisemmin, ja myös koulu­terveydenhuollon palveluja toivottiin lisää. Lukiolaisten mielestä olisi tärkeää tutkia opiskelijoiden hyvinvointia säännöllisesti. Kuhmon lukiossa tarjottavaa mahdollisuutta tehdä lukio-opinnot neljässä vuodessa pidettiin hyvänä, jos kolmen vuoden aikataulu tuntuu opiskelijasta liian raskaalta.

Lukiolaisten mielestä myös monipuoliset opetustavat, opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen, koulun tilat ja hyvä ilmapiiri sekä kaverit tukevat parhaimmillaan opiskelua ja oppimista. Yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä voitaisiin opiskelijoiden mukaan kohottaa järjestämällä tapahtuma­päiviä, jotka vievät välillä ajatuksia pois opiskelusta.

Opiskelijat painottivat kotona erityisesti vanhempien merkitystä opiskelun ja oppimisen tukena. Vanhemmat voivat auttaa, tsempata, tukea rahallisesti, olla tarvittaessa läsnä ja myös puuttua tilanteeseen, jos nuorella on vaikeuksia opiskelussa. Toisaalta tärkeänä pidettiin sitä, etteivät vanhemmat tuota nuorelle lisää paineita, vaan he antavat nuoren itse tehdä opiskeluun liittyvät päätökset: ”Kodin pitää olla paikka, jos ei tarvitse kokea stressiä”. Lukiolaiset tunnistivat myös useita tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhempien antamaan tukeen. Esimerkiksi vanhempien omat työajat, voimavarat, koulutus­tausta ja asenteet vaikuttavat siihen, miten nuori suhtautuu opiskeluun ja saa kotoaan siihen apua ja tukea.

Kehittämis­ehdotukset

Lukiolaisilla oli useita kehittämis­ehdotuksia lukioon liittyen. He toivoivat parannuksia fyysiseen koulu­ympäristöön: siistejä sisätiloja ja kunnollista koulu­rakennusta, jossa voitaisiin pitää kaikki oppitunnit, eikä tarvitsisi kulkea päivän aikana useiden eri paikkojen välillä. Tällä hetkellä ”välitunnit menee siihen, että siirtyy paikasta toiseen”. Samassa paikassa ja rakennuksessa oleminen lisäisi opiskelijoiden mukaan yhteisöllisyyttä ja yhteis­henkeä.

Opiskelijat toivoivat, että kaikki opiskelijat kohdattaisiin yksilöllisesti ja että opettajilta saisi tukea opiskeluun esimerkiksi elämän isoissa muutoksissa. Lukiolaisten mielestä olisi myös tärkeää, että opettajat ottaisivat opiskelijoiden ehdotukset vakavasti: ”Kuunnella sitä kritiikkiä, että jos tuodaan epäkohtia, niin sitten puuttuu niihin, koittaa ratkaista niitä.” Lisäksi lukiolaiset parantaisivat opiskelu­terveydenhuollon palveluja ja niiden saatavuutta ja turvaisivat opiskelijoiden taloudelliset tuet leikkauksilta: ”älkää leikatko opiskelijoiden tukia pois.”

Tapaamisen muistio pdf-muodossa (pdf)