LAPS/179/2025, 20.1.2025
Nuorten neuvonantajien tapaaminen
Teema: Talous
Paikka: Kaukovainion koulu, Oulu
Aika: Tiistai 20.1.2026
Osallistujat: Tapaamiseen osallistui 41 oppilasta yläluokilta. Mukana olivat opettajat sekä lapsiasiavaltuutetun toimistosta ylitarkastaja Katja Mettinen, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, juristi Jenni Saukkola ja erikoistutkija Terhi Tuukkanen.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston asiantuntijat tapasivat Kaukovainion koulun oppilaita tammikuussa 2026. Kahdessa tapaamisessa selvitettiin yläluokkalaisten ajatuksia taloudesta ja rahasta. Tapaamisessa keskusteltiin oppilaiden kanssa kolmesta teemasta: rahan merkityksestä, lasten ja nuorten rahan käytöstä sekä rahan käytöstä yhteiskunnassa. Oppilaat juttelivat teemoista ensin pienissä ryhmissä, jonka jälkeen käytiin yhteinen keskustelu.
Rahan merkitys
Nuoret ajattelevat, että rahalla on iso merkitys yhteiskunnassa. Se on välttämättömyys, jota ilman ei tule toimeen. Eräs oppilas tiivisti asian seuraavasti: ”Sen avulla pyörii koko yhteiskunta.” Raha nähtiin myös maksuvälineenä ja selluloosasta ja metallista koostuvana valuuttana. Rahaa tarvitaan nuorten mielestä moniin tarpeisiin, kuten ruokaan, kotiin, harrastuksiin, lääkkeisiin, tavaraan, laskuihin, huvitteluun ja terveydenhuoltoon. Raha takaa hyvän elintason ja antaa vapautta: ”voit ostaa mitä sä haluut”. Raha avaa mahdollisuuksia myös parempaan koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
”Jos sulla on tarpeeks rahaa, sä voit maksaa ite vaikka yksityiselle hammaslääkärille, ja sit sä voit pitää sun terveydestä huolta.”
Oppilaat tunnistivat rahaan liittyen myös haittoja. Rahaa voi käyttää vääriin asioihin, kuten aseisiin, huumeisiin ja alkoholiin. Nuoret kertoivat, että rahan takia tapahtuu paljon rikoksia. Nuorten puheessa rahan vääränlainen käyttö yhdistyi ajatteluun, että perusasiat eivät riitä: ”Voi vaikka kyllästyy perusasioihin. Sulla paljon rahaa, sulla on tylsää tällee. Sä meet ostaa niil rahoil jotain huumeita tai näin.” Rahan kuvattiin myös muuttavan ihmisen luonnetta. Jos on paljon rahaa, voi tulla ahneeksi, jolloin haluaakin vain lisää rahaa. Sosiaalisten suhteiden kannalta tämä ei ole välttämättä hyvä asia, sillä on vaarana, että toiset ihmiset kiinnostuvat rikkaasta ihmisestä vain rahan takia. Eräs oppilas kuvasi tilannetta näin.
”Jos sä oot rikas, sun voi olla vaikee löytää rakkautta, koska sä et tiiä, haluuks ne hyötyy susta vai tykkääkö ne susta oikeesti.”
Nuoret tunnistivat useita tapoja saada rahaa. Rahaa saa ansaitsemalla sitä työstä tai myymällä tavaraa. Monet nuoret kertoivat saavansa viikko- tai kuukausirahaa vanhemmiltaan. Rahaa voi saada myös lahjana tai pankista tai valtiolta. Osa oppilaista tunnisti Kelan paikkana, josta rahaa voi hakea. Raha herätti nuorissa monenlaisia, ristiriitaisiakin tunteita. Pääosin rahan kerrottiin herättävän positiivisia ilon ja vapauden tunteita sekä mielihyvää, mutta tilanteessa, jossa rahaa ei ole, koetaan surua ja ahdistusta. Negatiivisia tunteita kuvailtiin myös tilanteissa, joissa rahaa on paljon. Silloin voi kokea kyllästymistä ja tylsyyttä. Silti osa oppilaista kertoi haluavansa olla rikas.
”Haluan olla niin rikas, ettei tarvitse käydä töissä.”
Nuorten rahan käyttö
Oppilaiden näkemykset siitä, paljonko he itse tarvitsevat rahaa, vaihtelivat yhdestä eurosta kahteensataan euroon kuukaudessa. Pääosin nuorten näkemykset tarvittavan rahan määrästä olivat varsin kohtuullisia, noin 20–50 euroa kuukaudessa. Nuoret kertoivat käyttävänsä rahaa ruokaan, juomaan, kosmetiikkaan, vaatteisiin, herkkuihin ja harrastuksiin. Rahaa käytettiin myös bussimatkoihin, lahjoihin, shoppailuun ja rahapeleihin. Monet näistä asioista toistuivat, kun oppilailta kysyttiin, mihin he käyttäisivät rahaa, jos he olisivat miljonäärejä. Rahaa käytettäisiin ruokaan, taloon, autoon, vaatteisiin, lemmikin ostamiseen, tavaroihin ja matkusteluun. Jotkut oppilaat tekisivät myös isompia hankintoja, esimerkiksi jahdin tai lentokoneen. Osa nuorista sijoittaisi rahaa osakkeisiin ja osa laittaisi rahaa säästöön. Yhteistä monille nuorille oli se, että he auttaisivat läheisiään antamalla rahaa heille ja lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen.
”Aluksi auttaisin perhettä, sitte laittaisin vähän hyväntekeväisyyteen.”
Nuorten mielestä rikkaus ja köyhyys näkyy monella tavalla rahan käytössä ja elämässä ylipäänsä. Köyhän ihmisen täytyy harkita tarkkaan, mihin rahaa käyttää, eikä raha välttämättä riitä edes ruokaan: ”Ei oo varaa hienoihin juttuihin, pitää miettiä tarkkaan, mitä oikeasti tarvitsee.” Köyhyys ja rikkaus näkyy oppilaiden mielestä elämäntavoissa. Rikas voi matkustaa ja ostaa muotivaatteita, kun taas köyhä ihminen joutuu esimerkiksi keräämään pulloja.
”Se näkyy elämäntavassa. Rikas ihminen ajaa autolla. Chillaa, tiäksä, iso talo. Ja köyhän elämäntapa on vaik pyörii kadult toiseen ja kerää esim. pulloi”
Jos rahaa ei ole riittävästi, pitää nuorten mielestä hakea tukea Kelalta tai ottaa lainaa. Oppilaat kertoivat, että rahan riittämättömyys rajoittaa elämää monella tavalla. Silloin ei voi ostaa omaa asuntoa, voi menettää asunnon, joutua ulosottoon tai jopa kuolla.
Rahan käyttö yhteiskunnassa
Nuorilta kysyttiin näkemyksiä siitä, mihin yhteiskunnassa pitäisi käyttää vähemmän rahaa. Oppilaat kertoivat, että rahaa pitäisi antaa vähemmän muille maille, kansanedustajien ja presidentin palkkoihin sekä tukiin, jotka menevät väärille ihmisille. Nuorten mukaan rahaa pitäisi käyttää vähemmän myös rahapelaamiseen, päihteisiin, polttoaineeseen sekä tekoälyyn.
Nuoret käyttäisivät enemmän rahaa terveydenhuoltoon ja ennen kaikkea nuorten mielenterveyteen. Esimerkiksi koulupsykologeja voisi olla enemmän. Lisäksi he käyttäisivät enemmän rahaa kouluun ja koulutukseen, esimerkiksi parempaan kouluruokaan, koulutiloihin ja koulujen liikuntavälineisiin. Myös lasten harrastuksiin, leireihin ja liikuntapaikkoihin kaivattiin enemmän resursseja. Nuoret antaisivat enemmän rahaa kodittomille ihmisille ja perheille, jotka tarvitsevat rahaa. He panostaisivat nykyistä enemmän toimeentulotukeen ja opiskelijoiden tukiin ja pidentäisivät lapsilisän maksuaikaa siihen saakka, kunnes nuori täyttää 18 vuotta: ”Lapsituki pitäs siirtää, että loppus vasta 18-vuotiaana, ku nykyään aika harva 17-vuotias käy töissä ja niien vanhempien pittää niienkin maksaa.” Myös teknologiaan ja tekoälypohjaiseen kehittämiseen toivottiin lisää resursseja.
”Enemmän rahaa pitää käyttää terveydenhuoltoon ja kaikkeen tekoälypohjaiseen kehittämiseen, koska se on tulevaisuutta.”
Lopuksi oppilaat saivat lähettää terveisiä päättäjille. Nuoret esittivät toiveen, että nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet saada kesätöitä ja että maahanmuuttajia ei syytettäisi kaikesta. Leikkauspolitiikalle toivottiin loppua, sillä ihmisillä ei ole varaa ruokaan eivätkä tuet ole riittäviä: ”Riikka Purra perkele, leikkaus loppu nyt, ei ole varaa ruokaan ja tukia ei tule”. Eräs oppilasryhmä kiteytti terveisensä näin: ”Miten voitte kutsua tätä valtiota onnelliseksi ja demokraattiseksi, jos annatte rikkaiden rikastua ja köyhien köyhtyä.” Päättäjien toivottiin kiinnittävän enemmän huomiota nuorten hyvinvointiin.
”Kiinnittäkää enemmän huomiota nuoriin ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen.”
”Kuunnelkaa nuorien ehotuksia ja toteuttakaa niitä.”
