ALKOHOLIPOLIITTINEN MINISTERITYÖRYHMÄ


Lapsiasiavaltuutetun kannanotto 19.1.2006

Kannanotto alkoholipoliittiselle työryhmälle
Arvoisa alkoholipoliittisen ministerityöryhmän jäsen

Pidän tärkeänä, että alkoholipoliittinen ministerityöryhmä painottaa työssään erityisesti keinoja, joilla ehkäistään lisääntyneen alkoholin käytön kasvun lapsille aiheuttamia terveyshaittoja sekä syrjäytymisriskiä.

Lasten suojeleminen on aikuisten velvollisuus
Lasten suojeleminen alkoholin käytön haittavaikutuksilta on aikuisten velvollisuus. Päihteiden käytön haitat ja humalan vaarallisuus eivät ole lasten ja nuorten tiedossa. Alkoholinkäyttö alle 18-vuotiaana on lapsille suuri terveysriski. Se haittaa lapsen ja nuoren fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Alkoholiriippuvuus kehittyy lapsille ja nuorille helpommin kuin aikuisilla. Yksittäinenkin humalakerta lisää alttiutta tapaturmiin, väkivaltaan ja harkitsemattomaan käyttäytymiseen. Humalahakuinen alkoholinkäyttö voi johtaa myös lapsen ja nuoren syrjäytymiseen.

Alkoholinkäyttöä seuraavien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että lasten ja nuorten alkoholinkäyttötavoissa on nähtävissä polarisoitumista. Lapsista ja nuorista osa ilmoittaa olevansa raittiita, mutta samalla lisääntyy usein toistuva alkoholinkäyttö ja etenkin humalajuominen. STAKESin tietojen mukaan alle 14-vuotiaiden lasten sairaalahoitoa vaatineet alkoholimyrkytykset ovat lisääntyneet vuonna 2004 kolmanneksella edellisvuodessa. Lapset ja nuoret juovat tutkimusten mukaan enimmäkseen mietoja alkoholijuomia, tytöt siideriä ja pojat olutta.

Myös lasten vanhempien lisääntynyt alkoholinkäyttö uhkaa lasten hyvinvointia. Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime syyskuussa mielipidekyselyn, jossa yli tuhannelta suomalaiselta oli kysytty, mikä heidän mielestään uhkaa eniten lasten hyvää elämää Suomessa. Ylivoimaisesti uhkaavimmaksi tässä kyselyssä nousi vanhemman päihdeongelma, jonka nimesi yli 60 prosenttia vastaajista. Lisäksi 39 prosenttia nimesi lasten oman päihteiden käytön pahimmaksi uhkaksi. Lapsiin kohdistuvan väkivallan mainitsi 44 prosenttia. Tutkimusten mukaan perheväkivaltatapauksiin liittyy lähes poikkeuksetta alkoholin liikakäyttö.

Noin joka kymmenes suomalainen on kasvanut kodissa, jossa liiallinen alkoholinkäyttö tai muu vanhempien päihdeongelma aiheutti myös lapselle ongelmia tai haittaa (Lasinen Lapsuus -tutkimus vuodelta 2004). Vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä väkivaltaisuus ovat myös yleisimmät syyt lasten huostaanottoihin. Erilaiset kuntien sosiaalitoimen ammattilaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet esille heidän huolensa siitä, että lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy lasten huostaanottojen määrän kasvuna.

Tämän lisäksi lastensuojelullisista syistä tulisi pyrkiä vähentämään odottavien äitien alkoholinkäyttöä, koska alkoholinkäyttö lisää syntyvän lapsen kehitysvammaisuuden riskejä.

Tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa
Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholinkäytön haitoilta tehokkaimmin käyttämällä monipuolista keinovalikoimaa, joilla vaikutetaan sekä lasten itsensä että heidän vanhempiensa alkoholinkäyttöön.

Tästä syystä kannatan
  • alkoholiverotuksen hallittua nostamista esimerkiksi 5-10 prosentilla kaikissa alkoholijuomaryhmissä ja erityisesti ns. limuviinojen osalta
  • alkoholimyynnin ikärajojen entistä tehokkaampaa valvontaa anniskelupaikoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla sekä päivittäistavarakaupassa
  • alkoholin vähittäismyynnin monopolin säilyttämistä Alkolla
  • alkoholimainonnan rajoittamista yksinomaan tuotetiedon antamiseen
  • alkoholipakkauksiin painettavia varoitusmerkintöjä alkoholinkäytön vaikutuksista sikiön kehitykseen
Alkoholin elämäntyylimainonnan kieltäminen on tehokas keino ehkäistä lasten alkoholinkäyttöä ja vaikuttaa alkoholiasenteisiin

Juuri lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisemisen kannalta haluan erityisesti painottaa alkoholimainonnan rajoittamista pelkän tuotetiedon antamiseen ja ns. elämäntyyli- ja mielikuvamainonnan kieltämistä. Lisäksi tulisi harkita alkoholin televisio- ja elokuvamainonnan kieltämistä kokonaan.

Mainonta vaikuttaa lasten mielikuviin alkoholin käytön merkityksestä jo ennen kuin he itse ovat lähelläkään alkoholin kokeiluikää. Mainonnassa alkoholijuomat esitetään usein osana trendikästä vapaa-ajanviettoa tai seurallista ja iloista elämää. Nämä muokkaavat lasten asenteita alkoholinkäytölle suopeiksi sekä liittävät alkoholinkäytön osaksi aikuistumista. Ne esittävät alkoholijuomat osana tavoittelemisen arvoisia elämäntyylejä.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että alkoholin elämäntyylimainonta vaikuttaa eniten juuri lapsiin ja nuoriin. Esimerkiksi erään Yhdysvalloissa v. 2003 tehdyn valtakunnallisen tutkimuksen mukaan mainonta lisäsi 12-18 -vuotiaiden nuorten alkoholinkäytön yleisyyttä ja humalajuomisen yleisyyttä.

Tutkimukset osoittavat, että lapset ja nuoret kiinnittävät huomiota alkoholimainoksiin, pitävät niitä viihdyttävinä ja pystyvät palauttamaan mieleen niiden sisältöjä. Samanlaisia viitteitä on saatu myös suomalaisissa nettikyselyissä mainonnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Nuoret ovatkin aivan ilmeisesti keskeinen kohderyhmä erityisesti oluen, siiderin ja juomasekoitusten markkinoinnissa Suomessa.

Tehokkain tapa vähentää lasten ja nuorten altistumista alkoholia osana hyvää elämää kuvaavalle viestinnälle on rajoittaa alkoholimainontaa. Tätä kautta voidaan tukea lasten vanhempien, koulun, nuorisotyön ja muiden lasten hyvinvointia edistävien tahojen toimintaa. Mainonnan rajoittaminen lisäisi myös päihdevalistuksen tehoa.

Kun mietojen alkoholijuomien (enintään 22 prosenttisten) mainonta Suomessa sallittiin vuonna 1994, mainonnan sisällölle asetettiin rajoituksia, joiden yhtenä tavoitteena oli lasten ja nuorten suojelu. Mainonnan ei saisi esimerkiksi kohdistua alaikäisiin eikä kuvata runsasta alkoholin kulutusta myönteisessä valossa.

Sisältörajoitukset ovat kuitenkin niin monitulkintaisia, ettei niillä ole ollut toivottua vaikutusta. Alkoholilakia rikkovaan mainokseen voidaan myös puuttua nykyisellään vasta kun se on julkaistu. Mainonnan kanavia on niin paljon, etteivät kaikki lakia rikkovat mainokset ehdi edes tulla mainontaa valvovan Tuotevalvontakeskuksen tietoon.

Alkoholimainonnan sääntelyä on mahdollista EU:n televisiodirektiivin puitteissa kiristää kansallisesti. Alkoholin televisiomainonta on kokonaan kielletty esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Ranskassa mainoksen sisältö on lisäksi rajattu yksinomaan tuotetiedon esittämiseen (nimi, kuva, hinta, ruokasuositukset jne), jolloin mainonnan valvonta myös helpottuu.

Tästä syystä vetoan erityisesti, että alkoholipoliittinen ministeriryhmä päättäisi rajoittaa alkoholijuomien mainontaa Suomessa yksinomaan tuotetiedon antamiseen.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suosittaa Suomelle vahvempia toimia lasten ja nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi

Suomi on vuonna 1991 ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimuksen toteutumista seuraa viisivuotiskausittain YK:n lapsen oikeuksien komitea. Komitea antoi viime syyskuussa Suomen valtiolle uusimman suosituksensa toimenpiteistä, johon Suomen tulisi ryhtyä, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat paremmin. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin osalta komitea ilmaisi huolensa lasten alkoholinkäytön lisääntymisestä. Komitea suositti, että Suomen valtio tehostaa toimia lasten ja nuorten terveyden suojelemiseksi ja etsii siinä tarkoituksessa vahvempia keinoja lasten ja nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota myös ottamaan lapsen edun huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä koskee myös alkoholipolitiikkaa, jossa lapsen etu on voitava asettaa myös alkoholiteollisuuden, kaupan, mainonnan sekä muun viestintäalan kaupallisten etujen edelle. Kiinnitän huomiota myös siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama, laajapohjainen Suomen lapsiasiain toimikunta oli raportissaan "Lapsille sopiva Suomi" (2005) erityisesti huolestunut alkoholiveron alennuksen vaikutuksista lapsiin. Toimikunta piti tärkeänä, että alkoholipolitiikan päätösten lapsivaikutukset arvioidaan.


Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu