ALOITE KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA
Lapsiasiavaltuutetun aloite 14.11.2005
Vastaanottajat:
Kunta- ja palvelurakenneryhmän puheenjohtaja Hannes Manninen
varapuheenjohtaja Pertti Rauhio
projektipäällikkö Jukka Peltomäki
Aloite kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lapsivaikutusten arvioinnista
Kunta- ja palvelurakennehankkeessa tullaan vuoden 2006 alkuvuoden aikana valmistelemaan
pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja lapsiväestön kannalta tärkeiden julkisten palveluiden järjestämisestä. Esillä ovat tulevat yhteistyö- ja kuntarakenteet, kuntien ja valtion väliset vastuut palveluiden järjestämisessä sekä palveluiden tuotantotavat sekä niiden kehittämis-, ohjaus- ja tutkimusjärjestelmät.
Kunta- ja palvelurakennehankkeen perustana on väestön vanheneminen ja lapsi-ikäluokkien pieneneminen sekä tiedossa olevat kuntatalouksien vaikeudet. Tavoitteena on valmisteluasiakirjojen mukaan löytää parhaita mahdollisia yhteistyörakenteita ja järjestämisvastuita niin, että palveluiden saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa turvataan.
Uudistuksen perustamisasiakirjoissa on arvioitu lapsi-ikäluokkien pienenemisen vähentävän lapsiin kohdistuvia menoja, kuten päivähoito- ja koulutusmenoja. Uudistuksessa on oletettu syntyvyyden säilyvän väestön uusiutumiseen nähden alhaisella tasolla.
Lapsinäkökulmasta uudistus on erityisen tärkeä koska
Arviointi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi nimeämällä oma hallinnonalarajat ylittävä ja myös lapsitutkimusta edustava asiantuntijaryhmä pohtimaan esitettyjä uudistusvaihtoehtoja ja linjauksia lapsinäkökulmasta.
Kyseessä olisi myös lapsivaikutusten arvioinnin kehittämisen kannalta uraa uurtava työ, koska tehtäviä päätöksiä ei ole tähän mennessä lapsinäkökulmasta johdonmukaisesti Suomessa arvioitu.
Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottamista esitti viime keväänä valmistunut YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma (STM:n julkaisuja 2005:5) "Lapsille sopiva Suomi". Toimikunta esitti, että yhteiskunnallisen päätöksenteon lapsivaikutuksia arvioitaisiin jatkossa järjestelmällisesti. Sama näkökanta sisältyy myös Suomen vuonna 1990 ratifioimaan Lapsen oikeuksien yleissopimukseen.
Erityisesti lapsivaikutusten arviointi on tarpeen, kun tehdään merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä, jollaisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kyse.
Toivon, että hankkeen johtoryhmä suhtautuu esitykseeni myönteisesti. Keskustelen mielellään jatkossa tarkemmin lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamistavoista.
Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu
Vastaanottajat:
Kunta- ja palvelurakenneryhmän puheenjohtaja Hannes Manninen
varapuheenjohtaja Pertti Rauhio
projektipäällikkö Jukka Peltomäki
Aloite kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lapsivaikutusten arvioinnista
Kunta- ja palvelurakennehankkeessa tullaan vuoden 2006 alkuvuoden aikana valmistelemaan
pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja lapsiväestön kannalta tärkeiden julkisten palveluiden järjestämisestä. Esillä ovat tulevat yhteistyö- ja kuntarakenteet, kuntien ja valtion väliset vastuut palveluiden järjestämisessä sekä palveluiden tuotantotavat sekä niiden kehittämis-, ohjaus- ja tutkimusjärjestelmät.
Kunta- ja palvelurakennehankkeen perustana on väestön vanheneminen ja lapsi-ikäluokkien pieneneminen sekä tiedossa olevat kuntatalouksien vaikeudet. Tavoitteena on valmisteluasiakirjojen mukaan löytää parhaita mahdollisia yhteistyörakenteita ja järjestämisvastuita niin, että palveluiden saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa turvataan.
Uudistuksen perustamisasiakirjoissa on arvioitu lapsi-ikäluokkien pienenemisen vähentävän lapsiin kohdistuvia menoja, kuten päivähoito- ja koulutusmenoja. Uudistuksessa on oletettu syntyvyyden säilyvän väestön uusiutumiseen nähden alhaisella tasolla.
Lapsinäkökulmasta uudistus on erityisen tärkeä koska
- lapsiväestön määrän vähenemisestä seuraa myös erityisiä tarpeita pohtia palveluiden järjestämisen tapoja niin että eri alueilla asuvia lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti (Suomen perustuslaki 6 §) . Tämä on tarpeen ottaa huomioon kun esimerkiksi pohditaan kuntien yhteistyörakenteita sekä kuntien ja valtion välisiä rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisvastuita erityisen kalliiden, harvoin tarvittavien ja/tai erityistä osaamista edellyttävien palveluiden järjestämisessä.
- lasten kannalta perus- ja esiopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kirjaston, nuorisotoimen, liikunnan, kulttuurin, päivähoidon, neuvolan, kouluterveydenhuollon ja terveyskeskuksen palveluiden saatavuus lähellä kotia tai koulua on tärkeää
- lasten kannalta on tarpeen parantaa mahdollisuuksia eri hallinnonalojen välisten rajojen ylittämiseen palveluiden järjestämisessä. On tärkeää että esimerkiksi koulu-, sosiaali-, terveys-, nuorisotoimen, liikunnan sekä kulttuuripalveluiden välillä yhteistyö toimii sujuvasti ja tukee lapsen tarpeiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista.
- Suomen kansantalouden elinvoiman näkökulmasta vähenevän lapsiväestön hyvinvoinnista on tarpeen huolehtia erityisen hyvin
- myös palveluita koskevilla ratkaisuilla on mahdollista vaikutusta syntyvyyden kehitykseen erityisesti siltä kannalta, miten ne vahvistavat perheiden luottamusta tulevaisuuteen
Arviointi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi nimeämällä oma hallinnonalarajat ylittävä ja myös lapsitutkimusta edustava asiantuntijaryhmä pohtimaan esitettyjä uudistusvaihtoehtoja ja linjauksia lapsinäkökulmasta.
Kyseessä olisi myös lapsivaikutusten arvioinnin kehittämisen kannalta uraa uurtava työ, koska tehtäviä päätöksiä ei ole tähän mennessä lapsinäkökulmasta johdonmukaisesti Suomessa arvioitu.
Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottamista esitti viime keväänä valmistunut YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma (STM:n julkaisuja 2005:5) "Lapsille sopiva Suomi". Toimikunta esitti, että yhteiskunnallisen päätöksenteon lapsivaikutuksia arvioitaisiin jatkossa järjestelmällisesti. Sama näkökanta sisältyy myös Suomen vuonna 1990 ratifioimaan Lapsen oikeuksien yleissopimukseen.
Erityisesti lapsivaikutusten arviointi on tarpeen, kun tehdään merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä, jollaisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kyse.
Toivon, että hankkeen johtoryhmä suhtautuu esitykseeni myönteisesti. Keskustelen mielellään jatkossa tarkemmin lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamistavoista.
Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu
