ANNA-LIISA TARVAINEN: LAPSINÄKÖKULMA VALTIONEUVOSTON LIIKENNEPOLIITTISEEN SELONTEKOON

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
Liikennepolitiikan osasto
Hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen



Lapsiasianeuvottelukunnan kokokseen 8.5.2008

Lapsinäkökulma valtioneuvoston liikennepoliittiseen selontekoon VNS 3/2008 vp

LIIKENNEPOLITIIKAN KESKEISET TAVOITTEET

Liikennepolitiikan tavoitteena on luoda toimiva liikennejärjestelmä liikenteen haittavaikutuksia vähentäen.

Lapset tekevät päivittäin koulu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoja. Liikennejärjestelmän toimivuus vaikuttaa myös heidän hyvinvointiinsa. Matkojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tie- ja liikenneolojen laatu, joukkoliikenteen ratkaisut ja liikenteen hallinta. Liikenneyhteydet vaikuttavat myös alueiden kehittymiseen, esimerkiksi asutuksen, palveluiden, teollisuuden sijoittuminen.

Liikenteestä on vakavia haittoja ihmisten terveydelle ja ympäristölle: päästöt, melu, yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja väylien estevaikutus sekä liikenteen onnettomuudet.


ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN JOUKKO- JA KEVYTLIIKENNETTÄ TUKIEN

Liikennepolitiikan keinoilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Joukkoliikenteeseen ja kevytliikenteeseen lisätään houkuttelevuutta.

Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljännes ja kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes. Noin 90 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin tieliikenteestä.

Paljon on tehtävissä päästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästöjä vähennetään eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, edistämällä joukkoliikennettä, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ajoneuvoteknologian hyödyntämisellä, liikenteen hinnoittelulla ja vaikuttamalla ihmisten asenteisiin liikkumisvalinnoissa.

Lapset liikkuvat itsenäisesti joukkoliikenteessä sekä jalan ja pyörällä. Selonteon mukaan on tärkeää, että sekä kunnat että valtio kehittävät yhdessä joukkoliikenteen toteuttamista ja rahoittamista. Joukkoliikennettä on kehitettävä kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. On tärkeää turvata kaupunkiseutujen perustasoiset joukkoliikennepalvelut. Haja-asutusalueilla on vaikeaa ylläpitää säännöllistä reittiliikennettä, ja siksi täydennystä tarvitaan lääninhallitusten ostamalla liikenteellä, kuntien ostoliikenteellä. Koulukuljetuksissa käytetään paljon myös tilausliikennettä.

Kevyen liikenteen järjestelyissä on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. Selonteossa edellytetään, että lasten mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Nuoruudessa omaksutut liikkumistottumukset säilyvät usein aikuisiässä.


LIIKENNETURVALISUUS KESKIÖÖN

Yleisillä liikenneturvallisuustoimenpiteillä parannetaan tehokkaasti myös lasten liikenneturvallisuutta.

Nykyinen hallitus jatkaa edellisen hallituksen 9.3.2006 tekemän valioneuvoston tieliikenteen liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen toteuttamista. Tämän jatkoksi tällä vaalikaudella valmistellaan myös uusi vuosille 2011–2015 suunnattu liikenneturvallisuussuunnitelma.

Laaja tavoitteellinen liikenneturvallisuustyö kohdistetaan kaikkiin liikenneturvallisuuden ongelma-alueisiin. Liikenneonnettomuuksien taustalla ovat yleisimpinä tekijöinä tienkäyttäjien tekemät virheet ja sääntöjen rikkominen, kuten nopeusrajoitusten ja turvalaitteiden käytön laiminlyönti sekä päihteiden käyttö. Osa ongelmista liittyy myös ajoneuvojen turvallisuusominaisuuksiin sekä liikenneympäristön ja teiden puutteellisuuteen.

Liikenteen valvonta on tehokasta tuvallisuustyötä. Kuntien osallistumista valvontatyöhön selvitetään. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää kaikilla alueilla aktiivista poikkihallinnollista yhteistyötä.

Elinikäisellä liikennekasvatuksella varmistetaan eri-ikäisten ihmisten perustiedot ja edellytykset toimia itsenäisesti liikenteessä.

Kannustetaan kouluikäisiä lapsia itsenäiseen liikkumiseen jalan ja pyörällä. Vanhempia opastetaan lasten turvalliseen kuljettamiseen autossa, turvalaitteiden käyttö tärkeää. Koulu- ja päivähoitokuljetusten turvallisuus on pidettävä korkealla tasolla.  Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut asetuksen koulu- ja päivähoitokuljetusten turvallisuusvaatimuksista, joita päivitetään ja tarkistetaan tarpeen mukaan.

Korostetaan liikennekasvatuksen merkitystä kouluopetuksessa, sekä perusopetuksessa että toisen asteen opetuksessa. Aihe on hyvin integroitavissa eri oppiaineisiin ja se kuuluu perusopetuksessa terveystieto oppiaineeseen. Näissä eri yhteyksissä olisi varmistettava liikennekasvatuksen läpimeno. Opetuksen kehittäminen olisi otettava huomioon erityisesti opettajien perus- ja jatkokoulutuksessa. Korkeatasoista materiaalia on saatavissa mm. Liikenneturvan koulutusaineistoista.

Ajo-opetusta ja ajokortin suorittamista uudistetaan.

Mopojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja mopo-onnettomuuksien määrä on lisääntynyt samassa tahdissa. Jo tämän kevään aikana liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehdään linjaukset uusista mopokorttivaatimuksista. Nykyisin mopoa ja kevyttä nelipyörää (mopoauto) saa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt pelkän teoriakokeen pohjalta.

Tienkäyttäjien asenteet ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä.

Tähän tarpeeseen toteutetaan eri toimijoiden yhteistä suunnitelmallista liikennetiedotusta ja kampanjointia sekä tehostetaan ajankohtaistiedotusta.

Liikenneympäristön parantaminen asuinalueilla

Parannetaan taajamissa liikkumisen turvallisuutta ja säästetään ympäristöä rauhoittamalla liikennettä rakenteellisilla ratkaisuilla, nopeusrajoituksilla ja rakentamalla jalankulku- ja polkupyöräliikenteen tarvitsemia yhteyksiä.