BARNRÄTTSAKADEMISTA EVÄITÄ LAPSEN OIKEUKSIEN EDISTÄMISEEN SUOMESSAKIN


Päättäjät ja lasten parissa työskentelevät eivät tiedä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta riittävästi, vaikka sopimus on osa sisäistä lainsäädäntöämme. Apua tähän ongelmaan saatettaisiin saada, jos Suomeen perustettaisiin ruotsalaiseen tapaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lapsen oikeuksien koulutusta ja tutkimusta koordinoiva yksikkö.

Ruotsissa Örebron yliopiston yhteydessä toimivan Barnrättsakademin johtaja Anders Bro vieraili marraskuussa Jyväskylässä lapsiasiavaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston Agora Centerin vieraana.  Hän totesi, että lapsen oikeudet liittyvät lukuisten ammattikuntien työhön.

"Lapsen oikeuksista tulee olla tietoa sosiaalityössä, terveydenhoidossa, opetustoimessa, poliisin toiminnassa, lakiasioiden hoidossa ja ympäristösuunnittelussa parissa. Erityisesti tietoa lapsen oikeuksista tarvitsevat lapset itse", hän totesi.

Vuonna 2007 Ruotsin hallitus päätti perustaa Lapsen oikeuksien akatemian Örebron yliopiston yhteyteen. Akatemian tehtävänä on vahvistaa päättäjien ja lasten parissa työskentelevien tietämystä lapsen oikeuksista sekä edistää näiden oikeuksien toteutumista koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Erityisesti akatemia pyrkii yhteistyöhön kuntien ja niiden päättäjien kanssa.

Lapsen oikeudet integroiduksi osaksi koulutusta

Ruotsalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lapsen oikeuksia koskevat kurssit olivat Barnrättsakademin toiminnan alkaessa yleensä vapaaehtoisia ja kuuluivat osaksi laajempaa kurssia.

"Nyt lapsen oikeuksia koskevien kurssien määrä kaikilla tieteenaloilla on lisääntynyt. Erillisiä, ja pakollisiinkin opintoihin kuuluvia kursseja järjestetään enemmän", Anders Bro totesi.

Ongelmana on oppikirjoiksi sopivien teosten pieni määrä. Akatemia järjestää jatkossa workshoppeja myös uusien oppikirjojen suunnittelusta. Bro mainitsi ruotsalaisissa oppilaitoksissa käytettävän yleensä Thomas Hammarbergin teosta "Barnet och den politiska viljan: vad bör göras för barnets rättigheter?". Hammarberg on nykyinen Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu.

Barnrättsakademi järjestää kursseja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille ja tutkimusseminaareja jatko-opiskelijoille, täydennyskoulutusta, workshop-tapahtumia, konferensseja, työelämän tarpeisiin sopivia koulutuksia ja projekteja. Vuosittain maaliskuun puolivälissä järjestetään kansallinen lapsen oikeuksien teemasemianari.

Barnrättsakademi tekee yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa Ruotsissa. Se on vahvasti verkostoitunut. Akatemialla on sekä tieteellinen neuvosto että taustatahojen muodostama neuvottelukunta.  Tieteellisessä neuvostossa on edustajia muun muassa kasvatustieteen, yhteiskuntatieteen, humanististen tieteiden, teknisten tieteiden, lääketieteen ja lakitieteen aloilta. Ruotsin lapsiasiavaltuutettu Fredrik Malmberg on Barnrättsakademin neuvottelukunnan jäsen. Myös lastensuojelujärjestöt ja eri ministeriöt ovat akatemian taustavoimissa mukana.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pyrkii saamaan tulevaan kansalliseen lapsen oikeuksien viestintästrategiaan mukaan tavoitteen vastaavan kaltaisen yliopistojen yhteistyötä koordinoivan yksikön perustamisesta. - Ihmisoikeuskasvatukseen ja lapsen oikeuksien viestintään tarvitaan pysyviä rakenteita, hän korostaa.

Lapsiasiavaltuutettu aikoo myös selvittää yhdessä lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman kanssa ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien koulutuksen nykytilaa suomalaisissa oppilaitoksissa sekä edistää suomalaisten tutkijoiden ja Barnrättsakademin välisiä yhteyksiä. - Yhteistyötä voitaisiin Ruotsin suuntaan tehdä myös oppikirja-asioissa. Se on todellinen pullonkaula lapsen oikeuksien koulutuksessa eri ammattikunnille, Maria Kaisa Aula toteaa.