Ehdotus toimenpideohjelmaksi STM:n Toimiva lastensuojelu -työryhmälle


7.1.2013
1. Valtioneuvostossa tulee ministeriöiden kesken tulee luoda nykyistä vahvempi hallinnonalarajat ylittävä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seuranta sekä politiikan ja palveluiden koordinaatio joka tukee palveluiden monialaista johtamista, suunnittelua ja tietopohjapolitiikkaa myös kunnissa.  Velvoite ennakoida eri toimialoilla päätösten vaikutuksia lapsiin tulee saada lakisääteiseksi sekä valtiota että kuntia velvoittavaksi. Valtion tulee tukea kuntia lasten hyvinvoinnin seurannassa (lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit - hanke).  THL laati erinomaisen julkaisun Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavasta johtamisesta -  tämä tulisi saada toteutumaan myös valtiolla itsellään! Lastensuojelulain ja nuorisolain yhtymäkohdat tulisi uudistaa sen suuntaisesti kuin politiikkaohjelman yhteydessä aiemmin linjattiin.

2. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee priorisoida nykyistä vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi omassa strategiassaan ja organisaatiossaan sekä ottaa kansallisesti nykyistä vahvempi vastuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikan sekä lastensuojelun kehittämisestä ja osoittaa näiden asioiden valmistelulle hallinnonalallaan (ml THL) riittävät henkilöstöresurssit.

3. Sosiaali- ja terveysministeriön pitää ottaa vahvemmin vastuunsa myös yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun politiikan kehittämisessä. Tarvitaan toimia lastensuojelulain toimeenpanoon, seurantaan sekä kansalliseen lastensuojelun laadun linjaamiseen sekä laadun ja vaikuttavuuden arviointijärjestelmän luomista yhteistyössä kuntien kanssa. Lastensuojelulakiin tulee lisätä säännökset valtion vastuusta lastensuojelun kehittämisessä. Nyt on laissa lähinnä kunnille asetettuja tehtäviä näissä asioissa. Myös sosiaalihuoltolain uudistusehdotus on samansuuntainen eli se ei vahvista valtion johtamis- ja kehittämisvastuuta.

4.  Lastensuojelun ja sijaishuollon toimintatavoissa ja kehittämisessä kuntatasolta aina valvoviin viranomaisiin asti tulee vahvistaa lasten ja nuorten oman kokemustiedon arvostamista ja vuorovaikutustaitoja lasten ja nuorten kanssa. Tämä edellyttää henkilöstön täydennyskoulutusta, lasten ja nuorten osallistumisen rakenteiden kehittämistä sekä sijaishuollon valvontakäytäntöjen uudistamista.

5.  Lastensuojelua ja sijaishuoltoa valvovien viranomaisten voimavaroja tulee vahvistaa (VALVIRA; Aluehallintovirastot) sekä parantaa valvojien yhteistyötä (valtio ja kunnat).

6.  Yksittäisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän hoidettavana olevien asiakkaiden enimmäismäärästä tulee antaa vähintäänkin kansallinen suositus. Parempi kuitenkin olisi, että lastensuojelutyön voimavaroista  säädettäisiin asetuksella niin, että määriteltäisiin sosiaalityöntekijällä käsiteltävänä olevien lastensuojeluasiakkaiden enimmäismäärä.

7. Sosiaalityöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksen tulee tukea   parempaa osaamista lapsen ja nuoren kehityksestä sekä vuorovaikutuksesta lasten ja nuorten kanssa. Soveltuvuus alalle tulee ottaa huomioon myös alan oppilaitosten pääsyvaatimuksissa. Lasten kanssa työskentelevien koulutukseen tarvitaan kaikilla ammattialoilla perustiedot lapsen kasvusta ja kehityksestä, ihmisoikeuksista, vuorovaikutuksesta lasten ja nuorten kanssa, osallistamisesta sekä monialaisesta ja -ammatillisesta yhteistyöstä (muista toimijoista).

8.  Sosiaalihuoltolain uudistuksessa tulee vahvistaa kuntien velvoitetta tarjota lapsiperheiden kotipalvelua myös perheille jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Aluehallintovirastojen tulee seurata säännöllisesti ja koko valtakunnan tasolla lapsiperheiden kotipalvelun tarjonnan tilannetta kunnissa. Kotikasvatuksen ja perheiden tukea tulee organisoida neuvolan, varhaiskasvatuksen/päivähoidon ja koulun yhteyteen.

9. Lastensuojelun kansallinen tiedotuskampanja, lastensuojelun työntekijöiden jalkautuminen kouluihin sekä lastensuojelun verkkopalveluiden käynnistäminen poliisin tapaan.

10. Lapsille ja nuorille suunnatun tiedotuksen parantaminen heille tarkoitetuista palveluista. Lasten kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin lasten kanssa vahvistavan peruskoulutuksen lisääminen kaikkien lasten kanssa työskentelevien koulutukseen.

11. Erotilanteen palvelukokonaisuuden kokoaminen ja ehkäisevän sekä sovittelevan työotteen vahvistaminen: lastensuojeluL10 § tulisi soveltaa myös vanhempien erotilanteisiin sekä tuoda pakollinen neuvonpito/ohjaus lapsiperheiden eroaville vanhemmille. Lapsen äänen kuulumista vahvistettava kokonaisuudessa.