EU:SSA LAPSILLA MUITA SUUREMPI KÖYHYYDEN RISKI
Tiedote 14/2009
EU:n alueella lapsilla on korkeampi suhteellisen köyhyyden riski kuin väestöllä kokonaisuudessaan. Vuonna 2005 19 miljoonaa lasta eli köyhyydessä.
- Tämä tarkoittaa 19 prosenttia EU:n lapsista, kun koko väestöstä 16 prosenttia kuuluu tähän riskiryhmään, Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö Paavo Mäkinen kertoi EU ja lapsen oikeudet -seminaarissa Eurooppatalossa kesäkuun alussa.
Pohjoismaissa, missä tilanne on paras, köyhyys uhkaa 9-10 prosenttia lapsista. Huonoin tilanne on Romanian, Liettuan ja Puolan lapsilla. Erityisen alttiita köyhyydelle, syrjäytymiselle ja syrjinnälle ovat etnisiin yhteisöihin kuuluvat lapset.
Tavoitteena EU:n lapsen oikeuksien strategia
Paavo Mäkinen huomautti, että vaikka Suomi sijoittuu tässä vertailussa hyvin, se ei tarkoita etteikö nykyinen taloudellinen tilanne vaikuttaisi köyhiin lapsiperheisiin.
- Tällä hetkellä suhteellisessa köyhyydessä elää Suomessa yli 150 000 lasta, ja tämä ei voi olla vaikuttamatta heidän tulevaisuuteensa. Kenties jäsenvaltioiden elvytystoimissa olisi otettava paremmin huomioon myös taantuman sosiaalinen hinta.
Mäkinen kertoi myös komission tavoitteista EU:n lapsen oikeuksien strategiaksi. Kautensa päättävä komissio on myös teettänyt eri toimintalinjojen ja ohjelmien lisäksi indikaattorit, joilla voidaan mitata, kuinka lapsen oikeuksia edistetään ja kuinka ne on pantu täytäntöön EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.
Lapset ja nuoret näkyvämmiksi EU:ssa
EU voi toimia globaalisti lapsen oikeuksien edelläkävijänä. Myös europarlamentaarikot voivat tehdä nykyistä tietoisempaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, arvioi seminaarin avannut lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
- Harmaantuvan Euroopan oman tulevaisuuden kannalta uuden europarlamentin ja komission kannattaisi miettiä, miten se voi tukea lapsiystävällistä työelämää ja perheiden arkea jäsenmaissa, hän painotti.
- Esimerkiksi Itä-Euroopan lapsiasiavaltuutetut ovat olleet jo pitkään huolestuneita länteen "siirtotyövoimana" sukkuloivista vanhemmista, joiden lapset jäävät entiseen kotimaahan sukulaisten hoiviin.
Asia huolestutti myös eri puolueiden eurovaaliehdokkaita, jotka pohtivat iltapäivän paneelissa lapsen oikeuksien toteutumista EU:ssa. Nina Suomalainen (kok.), Minna Sirnö (vas.), Anna Ranki (kesk.), Erkki Havansi (ps.), Heidi Hautala (vihr.), Axel Hagelstam (r.), Arja Alho (sd.) sekä Sari Essayah (kd.) tarttuivat tärkeisiin teemoihin lapsiköyhyydestä nuorisotyöllisyyteen ja rajat ylittävän lapsiin kohdistuvan rikollisuuden ja konfliktien torjuntaan.
Miten saada lasten ja nuorten oma ääni esiin
Keskustelussa käytiin läpi lapsen oikeuksia suojelusta osuuteen voimavaroista ja mahdollisuuteen vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Paavo Mäkinen piti varteenotettavana Aulan ehdotusta, että muutaman kielitaitoisen nuoren Brysseliin kutsumisen sijasta europarlamentaarikot itse pitäisivät aktiivisesti yhteyksiä omien maidensa lapsiin ja nuoriin ja olisivat näin heille tärkeistä asioista perillä.
Paneelin puhetta johdatellut Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Tuomas Kurttila tiedusteli EU-vaalien tunnelmissa ehdokkaiden kantaa myös äänioikeusikärajaan.
Kättennostoäänestyksessä nykyistä ikärajaa puolsivat Minna Sirnö, Erkki Havansi ja Sari Essayah. He perustelivat paneelin enemmistöstä poikkeavaa kantaansa sillä, että alle 18-vuotiailla äänioikeutetuilla ei kuitenkaan olisi täyttä vaalikelpoisuutta, koska he eivät voisi itse asettua ehdolle.
Allianssin tiedottaja Reija Salovaara kehotti monikymmenpäistä yleisöä tutustumaan Allianssin, pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimituksen ja IRC Gallerian vaalikoneeseen http://irc-galleria.net/vaalikone.php . Siihen on EU-vaalien alla vastannut 42 000 nuorta.
- Alle täysikäisistä eli 16–17-vuotiaista vaalikoneeseen vastanneista 58 prosenttia kannattaa ääni-ikärajan laskemista 16 vuoteen. Sen sijaan 18 vuotta täyttäneistä vain 15 prosenttia kannattaa ja 85 prosenttia on asiasta eri mieltä, Salovaara kertoi.
Tilaisuuden järjestivät Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi, lapsiasiavaltuutettu, valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, kirkon kasvatus ja nuorisotyö ja Euroopan komission Suomen edustusto.
Lue komission raportti (mm. Child poverty and Well-being in the EU) >>
