Verkkouutinen 21.01.2014

Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeudenkäytön suuntaviivat suomeksi

Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeudenkäytön suuntaviivat on ilmestynyt suomeksi. Julkaisu tarjoaa kiinnostavaa ja ajankohtaista luettavaa kaikille, jotka kohtaavat oikeudenkäytön kanssa tekemisiin joutuvia lapsia ja nuoria. 97-sivuinen julkaisu on ladattavissa maksutta internetistä.

Lapset ja nuoret osallistuivat suuntaviivoja laadittaessa ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston normatiiviseen työskentelyyn. Lähes 3700 lasta ja nuorta 25 maasta kertoi suuntaviivojen tekijöille oikeuskäsittelyjä koskevista kokemuksistaan.

Lapset ja nuoret tulevat tekemisiin oikeudenkäytön kanssa esimerkiksi huoltajuusriidoissa, joutuessaan rikoksen uhriksi tai tehdessään itse rangaistavan teon. Kyselyssä kävi ilmi esimerkiksi, että oikeudenkäytön olosuhteet saattavat olla lapselle pelottavat eikä tarjolla ole omaan ikätasoon sopivaa tietoa. Perheet saatetaan jättää liian vähäiselle huomiolle ja menettelyt voivat olla liian hitaita tai liian hätäisiä.

– Suomalaista oikeuskäytäntöä ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu Euroopan neuvoston suuntaviivojen valossa. Tämä olisi tarpeen, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Hän rohkaisee etenkin tuomioistuinten, oikeudenkäytön ja poliisialan toimijoita perehtymään julkaisuun ja pohtimaan omia käytäntöjämme sen antamien kriteerien valossa.

Periaatteina lapsen osallisuus, etu ja ihmisarvo

Suuntaviivojen perusperiaate on, että lapsen osallisuus, lapsen edun ja ihmisarvon tulee toteutua oikeuskäytännöissä. Lasta on suojeltava syrjinnältä ja varmistettava, että yleiset oikeusvaltioperiaatteet toteutuvat heidän kohdallaan yhtä hyvin kuin aikuisten kohdalla.

Oikeudenkäytön kanssa tekemisiin joutuville lapsille on annettava nopeasti tietoa heidän omista oikeuksistaan, menettelyn sisällöistä ja ajankohdista, lapselle tarjolla olevasta tuesta ja suojelusta, muutoksenhausta sekä vahingonkorvausmahdollisuudesta.

Tietoa on annettava lailliselle edustajalle sekä lapselle ymmärrettävästi heidän omalla kielellään. Lapsen yksityisyyttä ja turvallisuutta on suojeltava ja ammattihenkilöstöä koulutettava ymmärtämään lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä. Ammattikuntien yhteistyötä on vahvistettava.

Alle 18-vuotiaan nuoren vangitseminen on suuntaviivojen mukaan sallittava vain poikkeustapauksissa, jos se on lapsen edun mukaista. Lapsen oikeuksia on silloinkin noudatettava ja turvattava nuorelle mahdollisuus yhteydenpito läheisiin, koulutus, sairaanhoito, omaan elämänkatsomukseen ja harrastuksiin. Mahdollisuutta palata omaan yhteisöön tulee tukea valmennuksen avulla.

Oikeusministerikokous suuntaviivojen takana

Suuntaviivat saivat alkunsa vuonna 2007, kun Euroopan neuvoston oikeusministerikokous kehotti Euroopan neuvoston neljää elintä ehdottamaan keinoja lasten erityistarpeet huomioivan oikeusjärjestelmän luomiseen. Myös EN:n ohjelmassa "Building a Europe for and with children" lapsiystävällinen oikeudenkäyttö oli yksi strategian keskeisistä periaatteista.

Kyselystä saatujen lasten ja nuorten näkemyksien avulla suuntaviivoihin saatiin tiukennuksia, joilla varmistetaan lapsen oikeuksien toteutumista. Kyselytulosten perusteella parannettiin muun muassa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua heitä koskevien päätösten tekoon oikeuskäsittelyssä.

Reetta Peltosen kolumni: Suomen oikeudenkäytöstä lapsiystävällisempää!
Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeudenkäytön suuntaviivat