Eduskunnan lakivaliokunnalle 
Viite
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 198/2008 vp)

Asia
Lapsiasiavaltuutetun lausunto kuulemistilaisuuteenne 20.2.2009

Keskeiset ehdotukset
Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saisi mahdollisuuden adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Tällaisen perheen sisäisen adoption toteuttamisen jälkeen lasta pidettäisiin rekisteröidyn parin yhteisenä lapsena. Perheen sisäisen adoption edellytykset, adoptiossa noudatettava menettely ja adoption oikeusvaikutukset määräytyisivät lapseksiottamisesta annetun lain nykyisten säännösten mukaisesti.

Siirtymäsäännös mahdollistaa kahden vuoden ajan lain voimaantulosta perheen sisäisen adoption hakemisen tilanteessa, jossa rekisteröity parisuhde on purettu tuomioistuimen päätöksellä.

Lausunto
Lapsiasiavaltuutettu pitää tehtyä esitystä kokonaisuudessaan kannatettavana, koska se edistää lapsen edun ja oikeuksien parempaa huomioimista rekisteröityjen parisuhteiden perheissä. Yhdyn hallituksen esityksen perusteluissa esitettyyn arvioon, että lakimuutos on sopusoinnussa YK:nlapsen oikeuksien sopimuksen kanssa.

Tarve perheen sisäisen adoptioon esitetyllä tavalla on syntynyt mm. parisuhteen rekisteröimisen mahdollistumisesta sekä hedelmöityshoitolain muutoksista. Näissä yhteyksissä lapsen asemaan uudentyyppisissä perheissä ei kiinnitetty vielä tarpeeksi huomiota. Rekisteröidyn parisuhteen sosiaalisen vanhemman velvollisuudet ja oikeudet suhteessa lapseen jäivät tuolloin täsmentämättä.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa lähtökohtana on vahvasti lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välinen suhde ja siihen liittyvien oikeuksien sekä velvollisuuksien varmistaminen. Lapsiasiavaltuutettu pitää lapsen edun mukaisena, että hänellä on, mikäli mahdollista, kaksi vanhempaa sekä oikeudellisessa että sosiaalisessa mielessä. Perheen sisäisessä adoptiossa ei tapahdu lapsen sijoittamista uusiin olosuhteisiin, vaan kyse on perheessä jo elävän lapsen tilanteesta sekä hänen etunsa arvioimisesta.

Lapsiasiavaltuutettu pitää esitystä myönteisenä lapsen oikeudellisen aseman vahvistumisen näkökulmasta. Lapsen asema kohenee esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta, elatusvelvollisuutta, perintöoikeutta ja verotusta koskevissa kysymyksissä. Lapsi saa pääsääntöisesti saman aseman suhteessa vanhempaansa rekisteröidyn parisuhteen perheissä kuin avioliittoperheissä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 21 artiklassa on korostettu lapseksi ottamisen perustuvan erityisesti lapsen etuun. Lakimuutoksen täytäntöönpanossa tulee huomioida ottolapsineuvonnan tärkeä asema, koska lapsen etu kussakin yksittäistilanteessa tulee arvioida aina erikseen, kuten toki myös tuomioistuinkäsittelyssä. Neuvonnassa lapsen edun arvioiminen samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä saattaa vaatia tarkennuksia nykyiseen adoptioneuvonnan ohjeistukseen. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että esityksen mukainen täydennyskoulutuksen tai muun perehdytyksen antaminen aiheesta sosiaalityöntekijöille toteutuu. Lapsiasiavaltuutettu puoltaa myös ehdotettua kahden vuoden siirtymäaikaa, koska se mahdollistaa perheen sisäisen adoption vahvistamisen siirtymäaikana rekisteröidyn parisuhteen nykytilasta riippumatta. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomioita myös siihen, että mahdollinen ottolapsineuvonnan tilapäinen ruuhkautuminen ei saa johtaa siihen, että adoption vahvistaminen siirtymäajan kuluessa estyy. Rekisteröityjen perheiden adoptiota koskevissa valmistelutöissä on aiemmin otettu esille, että rekisteröidylle parille annettaisiin tietyissä tapauksissa mahdollisuus ottaa yhdessä ottolapseksi myös sellainen lapsi, joka ei ole kummankaan rekisteröidyn puolison oma lapsi. Tämä kysymys sekä sen liitynnät kansainväliseen lapseksi ottamiseen vaativat kuitenkin perusteellisen pohdinnan lapsen edun näkökulmasta, mikäli ehdotuksia tullaan lähivuosina viemään eteenpäin.

Jyväskylässä 18. päivänä helmikuuta 2009

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula