HUOMIO KUULOVAMMAISTEN JA VIITTOMAKIELISTEN LASTEN OIKEUKSIIN
Tiedote 19.8.2011
Miten kuulovammaisen lapsen arki sujuu ja kuinka toteutuvat heidän lapsen oikeutensa? Tämä on aiheena lapsiasiavaltuutetun 6-vuotispäivän seminaarissa Jyväskylässä 1. syyskuuta.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto on selvittänyt vuoden 2011 aikana asiaa yhdessä Kuurojen Liiton ja Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton kanssa. Seminaarissa kerrotaan tekeillä olevien selvitysten tuloksista. Seminaari on yleisölle ja medialle avoin. Puheenvuoron saavat myös kuulovammaiset lapset ja nuoret itse. Tilaisuudessa on sekä viittomakielen että kirjoitustulkkaus.
- Tavoitteena on hakea alan eri toimijoiden yhteistä säveltä siinä, miten kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeudet toteutuisivat entistä paremmin. Erilaiset lapset kohtaavat valitettavan usein arjessaan syrjintää ja oudoksuntaa. Haluamme seminaarilla lisätä yleistä tietoa kuulovammaisuudesta, kertoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten pieneen ryhmään kuuluu monenlaisia lapsia. Osa heistä on syntymästään kuuroja, osa kuuroutunut myöhemmin. Joillakin on sisäkorvaistute, joka mahdollistaa osittaisen kuulemisen. Toiset käyttävät sekä puhuttua että viittomakieltä, toiset pelkästään viittomakieltä.
Kuulovammaisia alle 18-vuotiaita on Suomessa arviolta noin tuhat. Vuonna 2009 oli peruskoulun erityisopetuksessa 420 oppilasta kuulovamman perusteella. Sisäkorvaistute on asennettu noin 350 lapselle.
Selvitykset julkaistaan myöhemmin syksyllä lapsiasiavaltuutetun ja Kuurojen liiton yhteistyönä.
Miten kuulovammaisen lapsen arki sujuu ja kuinka toteutuvat heidän lapsen oikeutensa? Tämä on aiheena lapsiasiavaltuutetun 6-vuotispäivän seminaarissa Jyväskylässä 1. syyskuuta.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto on selvittänyt vuoden 2011 aikana asiaa yhdessä Kuurojen Liiton ja Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton kanssa. Seminaarissa kerrotaan tekeillä olevien selvitysten tuloksista. Seminaari on yleisölle ja medialle avoin. Puheenvuoron saavat myös kuulovammaiset lapset ja nuoret itse. Tilaisuudessa on sekä viittomakielen että kirjoitustulkkaus.
- Tavoitteena on hakea alan eri toimijoiden yhteistä säveltä siinä, miten kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeudet toteutuisivat entistä paremmin. Erilaiset lapset kohtaavat valitettavan usein arjessaan syrjintää ja oudoksuntaa. Haluamme seminaarilla lisätä yleistä tietoa kuulovammaisuudesta, kertoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten pieneen ryhmään kuuluu monenlaisia lapsia. Osa heistä on syntymästään kuuroja, osa kuuroutunut myöhemmin. Joillakin on sisäkorvaistute, joka mahdollistaa osittaisen kuulemisen. Toiset käyttävät sekä puhuttua että viittomakieltä, toiset pelkästään viittomakieltä.
Kuulovammaisia alle 18-vuotiaita on Suomessa arviolta noin tuhat. Vuonna 2009 oli peruskoulun erityisopetuksessa 420 oppilasta kuulovamman perusteella. Sisäkorvaistute on asennettu noin 350 lapselle.
Selvitykset julkaistaan myöhemmin syksyllä lapsiasiavaltuutetun ja Kuurojen liiton yhteistyönä.
Lisätiedot: Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Johanna Kiili
johanna.kiili(at)stm.fi
Puh. 09 160 73992 tai 050 405 1700
johanna.kiili(at)stm.fi
Puh. 09 160 73992 tai 050 405 1700