HUONEENTAULU HERÄTTELEE AIKUISIA KUNNISSA
Verkkouutinen 23.8.2012
Osaavatko aikuiset tehdä toimivan skeittipuiston? Vaikeaa voi olla, ellei jo suunnitteluvaiheessa kysytä puiston tulevilta käyttäjiltä itseltään.
Ainakin tästä asiasta olivat eri puolueiden edustajat yhtä mieltä Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun julkistamistilaisuudessa Kansallisteatterin Lavaklubilla elokuussa. Lapsia ja nuoria pyydetään liian harvoin tai liian myöhäisessä vaiheessa mukaan kehittämään kunnan palveluja.
Tilaisuuden avannut ja myös päättänyt lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoi huoneentaulun laatijoiden haastavan kuntavaaliehdokkaita kiinnostumaan lapsista ja nuorista ja arvostamaan heitä. Olennaista on, miten aikuiset kohtaavat arjessa ja palveluissa lapset ja nuoret.
– Ystävällinen, yhdenvertainen ja arvostava kohtelu on tärkeää. Asenteissa ja taidoissa on vielä korjattavaa, Maria Kaisa Aula totesi ja ehdotti puolueille myös kuntavaaliehdokkaidensa valmentamista lasten ja nuorten kohtaamiseen.
Nuorisotakuu ei toteudu ilman kuntia
Valtion nuorisoasian neuvottelukunta Nuoran puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman arvioi, että iso osa kunnista ei nyt hoida velvollisuuksiaan lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi. Hän antoi myös tuleville valtuutetuille konkreettisia neuvoja tilanteen kohentamiseksi.– Palveluiden käyttäjien toiveita on kuunneltava, mutta päiväkotilasten toiveet ovat erilaisia kuin toisen asteen opiskelijoiden, Antti Lindtman huomautti ja kehotti ehdokkaita ja valtuutettuja tutustumaan nuorten vaikuttajaryhmiin.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva kansanedustaja yllytti myös käymään koulussa syömässä, nuorten työpajoissa ja paikkakunnan liikunta- ja nuorisojärjestöissä kuulemassa palvelujen käyttäjien näkemyksiä.
– Ei muuten onnistu nuorisotakuunkaan toteuttaminen ilman kuntia, hän totesi.
Lapsille tärkeitä koulu, harrastukset, kirjasto ja liikenne
Huoneentaulun valmistelussa hyödynnettiin Suomen Lasten Parlamentin jäsenille ja nuorisovaltuustojen aktiiveille tehtyjä kyselyjä. Niiden tuloksista kertoivat Lavaklubilla SLP:n entinen puheenjohtaja Silva Järvinen ja nykyinen puheenjohtaja Aino Kapanen, jonka kotikunta on Pukkila.– Maalla asuessa ei pääse kaupunkiin elleivät vanhemmat vie, muistutti showtanssia harrastava Aino Kapanen kyselyissäkin esiin nousseen joukkoliikenteen merkityksestä lapsille ja nuorille. Aino Kapanen toivoi myös lisää ohjattua liikuntaa lapsille ja nuorille.
– Lasten mielipiteitä on kuultava ja vaalien alla kannattaa ottaa lapset mukaan vaalikampanjointiin ja myös päätöksentekoon, Silva Järvinen painotti.
Nuoret mukaan kuntien suunnitelmatyöhön
Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Senni Raunio tulkitsi nuorille tehdyn kyselyn tuloksia ja totesi, että nuoret kokevat voivansa vaikuttaa kouluun ja vapaa-aikaan, mutta muuten peruspalveluihin ei pääse juuri vaikuttamaan. Yllättävän moni kyselyyn vastanneista - yli 90 prosenttia - oli halukas osallistumaan kuntien suunnitelmatyöhön.– Nuvan jäsenet ovat myös hyvin kiinnostuneita siitä, kuka on allekirjoittanut lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun. Lisäksi he aikovat seurata miten valtuutetut hoitavat sen homman, Senni Raunio sanoi.
Lasten ja nuorten asiat vaalikeskusteluun
Nuorisoyhteistyö Allianssin uusi pääsihteeri Olli Joensuu johdatteli kahdeksan puolueen edustajista koottua paneelikeskustelua. Joensuu kysyi keskustelijoilta, miten lasten ja nuorten asiat saataisiin vahvemmin mukaan vaalikeskusteluun.– Tiedon 50 000 syrjäytetystä nuoresta pitäisi riittää kiinnostamaan, mutta ei näytä siltä. Ei ole poppakonsteja saada asioita julkiseen keskusteluun. Paras olisi saada nuoret itse kiinnostumaan ja keskustelemaan kuntien asioista ja rakenteista, arvioi perussuomalaisia edustanut nuorijärjestön puheenjohtaja Simon Elo.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen arveli myös aktiivisten vanhempien kyllä tuovan lasten ja nuorten äänen kuuluviin.
– Tarvitaan sekä virallisia että epävirallisia kanavia. Ehdokkaat lähikauppoihin saamaan palautetta ja olemaan tavattavissa, Anne-Mari Virolainen patisteli.
Kuntavaalien äänestysikäraja 16 ikävuoteen
Kaikki puolueet toivat esiin tavoitteitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja myös osallistumismahdollisuuksien kehittämiseksi. Keskustapuolueen puoluesihteeri Timo Laaninen meni askeleen muita pitemmälle muistuttaessaan puolueensa vaatimuksesta laskea kuntavaalien äänestysikäraja 16 vuoteen.– Yleinen äänestysaktiivisuus olisi saatava mahdollisimman korkealle, pidettävä huoli että demokratia ei karkaa myöskään palveluiden tuottamisesta. Olemme esittäneet perhekeskusta, koska perheet eivät tiedä mihin ovat oikeutettuja, kertoi SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen.
– Lapset pitäisi voida pitää mahdollisimman pitkään – esiopetusikään asti – kotona. Se on meille tärkein, sydämenasia. Lisätään koti- ja neuvolapalveluita ja tuetaan perheitä kasvatusvastuussa, tiivisti kristillisdemokraattien tavoitteet puoluesihteeri Asmo Maanselkä.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pia Lohikoski piti tärkeimpinä perus- ja lähipalveluiden turvaamista ja toimeentuloa. Päivähoidon resurssit pitäisi turvata ja antaa perheille mahdollisuus valita päiväkoti tai perhepäivähoito. Hänestä kunnissa on huolehdittava myös nuorisotakuun käytännön toteutumisesta.
Aktivismia vai valtuustotyötä?
Pientä nokkapokkaa paneelissa virisi vaikuttamisesta aktivismin tai edustuksellisen toiminnan keinoin. Vihreiden valtuuskunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Johanna Sumuvuori tunnusti, ettei olisi nuorempana ollut kiinnostunut nuorisovaltuuston toiminnasta, vaikka on aina ollut aktiivinen.Hän kehotti miettimään ei-byrokraattisia toiminnan muotoja ja viittasi 1980-luvulla Helsingissä tyhjillään olleita asuntoja vallanneeseen Oranssi ry:hyn, joka on sittemmin vakiinnuttanut asemansa ja jolle kaupunki nykyään osoittaa asuntoja kunnostettavaksi.
RKP:n edustaja Armi Murto peräänkuulutti luovuutta.
– Etsitään mahdollisuuksia päästä keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa. On kysyttävä heiltä mielipiteitä, sitä kautta tulee vaikuttamista. Vaikuttaminen voi olla aktivismia, ja se voi olla valtuuston toimintaa. Mutta mitä kaikkea muuta näiden välillä on ja ollaanko siihen valmiita panostamaan?
Paneelikeskusteluun osallistuivat Simon Elo, Timo Laaninen, Pia Lohikoski, Asmo Maanselkä, Armi Murto, Reijo Paananen, Johanna Sumuvuori ja Anne-Mari Virolainen.
