Harrastamisen Suomen mallin yhden­vertaisuuden parantaminen

Lapsiasia­valtuutetun kirjelmä opetus- ja kulttuuri­ministeriölle 21.4.2023

Viite: LAPS/21/2023

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen (SopS 59-60/1991) mukaan lapsella on oikeus leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin. Lisäksi vammaista lasta pitää tukea niin, että hän voi käydä harrastuksissa. Harrastukset ovat monille lapsille mieluinen tapa viettää vapaa-aikaa. Harrastamisen Suomen malli toteuttaa lapsen oikeutta osallistua vapaa-ajan toimintaan ohjatun harrastamisen kautta.

Harrastamisen Suomen mallin on edennyt pilotti­toiminnasta kansalliseksi toimintamalliksi ja sitä koskevat nuoriso­lain (1285/2016) säännökset ovat tulleet voimaan 1.1.2023 alkaen. Lapsiasia­valtuutetun tietoon on tullut seuraavan­laisia kehittämis­tarpeita mallia koskien.

Harrastamisen Suomen malliin liittyviä ongelmia

Mallin tavoitteena on tukea lasten hyvin­vointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle mieluisa ja maksuton harrastus koulu­päivän yhteydessä. Yhden­vertaisuuden näkö­kulmasta mallissa on jo mallin pilotoinnin aikana tunnistettu kehittämis­tarpeita niin alueellisuuden kuin haavoittuvassa asemassa olevien lapsi­ryhmien näkö­kulmasta. Esimerkiksi koulu­kyytien piirissä olevien lapsilla ja erityisen tuen tarpeessa olevilla sekä vammaisilla lapsilla ei ole ollut yhden­vertaisia mahdollisuuksia osallistua mallin mukaiseen toimintaan. Malli ei ole myöskään onnistunut tavoittamaan kaikkia lapsia, jotka malliin sisältyvissä kyselyissä kuitenkin toivoisivat itselleen harrastuksen. Nämä ongelmat voivat liittyä toisiinsa. Vammaiset lapset ovat useimmiten koulu­kyytien piirissä. Harvaan asutuilla seuduilla voi valta­osa perus­opetuksessa olevista lapsista olla koulu­kyytien piirissä.

Osa mallia toteuttavista kunnista on pyrkinyt vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin toteuttamalla mallia koulu­päivän aikana. Se on mahdollistanut koulu­kyytien piirissä olevien oppilaiden osallistumisen mallin mukaiseen toimintaan. Lisäksi koulu­päivän aikana toteutuva luokka­rajat ylittävä harrastus­toiminta on vahvistanut koulun yhteisöllisyyttä, sosiaalista inkluusiota sekä lasten ystävyys­suhteiden muodostumista.

Nuoriso­lain 12 a § 1 momentin mukaan mallin mukaista toimintaa tulee järjestää joko ennen tai jälkeen koulu­päivän. Näin ollen mallin mukaisen toiminnan järjestäminen koulu­päivän aikana ei ole enää ollut mahdollista. Lapsiasia­valtuutettu on saanut aiheeseen liittyen huolestuneita yhteyden­ottoja toimintaa koulupäivän aikana järjestäneiltä kunnilta, kouluilta ja toimintaa toteuttaneilta palvelun­tuottajilta. Yhteyden­otoissa kerrotaan Suomen mallin mukaisen toiminnan jatkamisen olevan käytännössä mahdotonta esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa suurin osa koulun oppilaista on koulu­kyytien piirissä. Tällaisia kouluja on Suomessa useita.

Lapsiasia­valtuutetun ehdotukset

Lapsiasia­valtuutettu pyytää opetus- ja kulttuuri­ministeriötä tarkastelemaan mallia koskevan nuoriso­lain 12 a § 1 momentin vaikutuksia lapsiin ja heidän yhden­vertaiseen oikeuteensa osallistua harrastus­toimintaan. Valtuutettu pyytää ministeriötä arvioimaan, tulisiko kyseinen lain­kohta muuttaa niin, että Suomen mallin mukaisen toiminnan järjestäminen olisi mahdollista myös koulu­päivän aikana.

Lisäksi tulisi pohtia, tulisiko nuoriso­lakiin lisätä säännös, jonka mukaan ”harrastamisen Suomen mallin mukaista nuorten harrastus­toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on perusopetus­lain 32 §:n mukainen oikeus koulumatka­etuun, on mahdollisuus osallistua harrastus­toimintaan”, vastaavasti kuin perusopetus­lain (628/1998) 48 b §:ssä on säädetty aamu- ja iltapäivä­toiminnan osalta.

Mainitut muutokset vahvistaisivat entisestään harrastamisen Suomen mallin keskeistä tavoitetta eli lasten hyvin­voinnin tukemista mahdollistamalla jokaiselle lapselle mieluisa ja maksuton harrastus koulu­päivän yhteydessä. Lisäksi muutokset vahvistaisivat koulu­kyytien piirissä olevien lasten yhden­vertaisuutta.

Pyydämme vastausta kirjeeseemme 31.8.2023 mennessä.

Jyväskylässä 21.4.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Katja Mettinen, ylitarkastaja

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus lapsiasiavaltuutetun kirjeeseen 28.8.2023

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus (pdf)