Valikko

Koronatestaamisessa on huomioitava lapsen etu

Lasten ja nuorten koronatestaaminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että arvio testaamisen välttämättömyydestä edellyttää lääketieteellistä osaamista. Testin tekemisessä on huomioitava lapsen etu ja vaalittava lapsiystävällisyyttä.

Suositus testaamisesta perustuu terveysviranomaisten arviointiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut uuden ohjeen lapsen viennistä koronavirustestiin. Ohjeen mukaan lasta ei tarvitse testata, jos oireilu on hyvin lievää, lapsi ei tiettävästi ole altistunut koronavirukselle, eikä perheessä ole kukaan matkaillut edeltävän 14 vuorokauden aikana. Myöskään allergisen nuhan, yksittäisten aivastusten tai nenän ulkotiloissa tapahtuvan valumisen vuoksi ei tarvitse hakeutua testiin, jos muita oireita ei ole. Kouluun tai varhaiskasvatukseen voi ohjeen mukaan palata yhden oireettoman päivän jälkeen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Lapsella on siten oikeus saada esimerkiksi välttämätön lääkärin- ja muun terveydenhoito. Arvio koronatestaamisen välttämättömyydestä lapsille edellyttää lääketieteellisestä osaamista, jota Covid-19-pandemian osalta Suomessa edustaa lähinnä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että silloin, kun testin tekeminen lapselle on terveysnäkökohtien vuoksi välttämätöntä, on testaamistilanteissa huolehdittava, että lapsi kohdataan aina yksilöllisesti ja lapsen ikä ja kehitystaso huomioidaan. Tämä vaatimus ilmenee sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta että kansallisesta lainsäädännöstä.

Testeissä vaalittava lapsiystävällisyyttä

Perustuslain mukaan kenenkään henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua ilman laissa säädettyä perustetta. Terveydenhuollossa lapsen fyysiseen koskemattomuuteen voidaan puuttua silloin, kun se on tarpeen hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimus ja oma lainsäädäntömme velvoittavat lapsen huoltajia vastaamaan lapsen hyvinvoinnista.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan terveydenhuollossa tulee selvittää alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen silloin, kun se on mahdollista huomioiden alaikäisen potilaan ikä ja kehitystaso. Alaikäisen oma suostumus toimenpiteeseen tarvitaan silloin, kun hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan itse. Muutoin häntä tulee hoitaa yhteisymmärryksessä huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. Näytteenotto luetaan hoitotoimenpiteeksi, johon sovelletaan alaikäisen potilaan asemaa koskevaa sääntelyä.

Pienenkin lapsen kanssa tulee keskustella tulevasta toimenpiteestä: miksi ja miten koronavirustesti tehdään.  Testin tekemisen tulee tapahtua kaikilta osin lapsiystävällisesti. Lapsen tulee voida kokea olonsa mahdollisimman turvalliseksi näytteen ottamisen aikana, vaikka se voi tuntua epämiellyttävältä. Lapsen kohtaamiseen ei kiire sovellu.

On tärkeää muistaa, että lapsellakin on oikeus yksityisyyteen ja koronatestissä on kyse henkilökohtaisesta terveystiedosta. Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut, päiväkodilla tai koululla ei ole oikeutta vaatia nähtäväkseen todistusta lapsen koronatestistä eikä edellyttää, että todistus on ehto päiväkotiin tai kouluun palaamiselle.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on aloittein, neuvoin ja ohjein kehittää yhteiskunnallista päätöksentekoa ja edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa. Lapsiasiavaltuutetun työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen (SopS 59 – 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lapset ja koronavirus

Lisätietoja

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, puh. 0295 666 858.