KOULUHYVINVOINTI JA LASTENSUOJELUN LAATU YK-KOMITEAN HUOLENA GENEVESSÄ
Lapsiasiavaltuutettu tiedottaa 10.6.2011
YK:n lapsen oikeuksien komitea kovisteli torstaina 9. kesäkuuta Suomen hallituksen edustajia kouluhyvinvoinnista sekä lastensuojelupalveluiden laadusta. Myös lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan selkeän koordinaation puute valtioneuvostossa ihmetytti komitean jäseniä.
Komitea arvioi parhaillaan lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja antaa siitä johtopäätöksensä 17. kesäkuuta.
- Olin ilahtunut siitä, että komitean jäsenten kysymyksistä huomasi heidän perehtyneen hyvin sekä lapsiasiavaltuutetun että lastensuojelujärjestöjen tammikuussa lähettämiin raportteihin. Raportoija Maria Herczog huomioi kysymyksissään erinomaisesti lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien toukokuussa esittämät näkemykset, kertoo Genevessä torstaina kuulemistilaisuutta seurannut lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Suomen hallitus sai vastata mm. kysymyksiin siitä, miksi kouluterveydenhoitajia ei ole riittävästi läsnä koulussa tai miksi lastensuojelun sosiaalityöntekijään on vaikeaa saada yhteyttä ja miksi lastensuojelussa vanhempien kuntoutukseen ei riittävästi panosteta. Myös suomalaisten nuorten esille tuomat huolet erilaisuuden vieroksunnasta ja suvaitsevaisuuden lisäämisestä saivat komitean puheenvuoroissa huomiota.
Komitea antoi myös tunnustusta sille, että Suomessa on tehty viime vuosina paljon erilaisia hankkeita ja ohjelmia lasten asioissa. - Toisaalta Suomen kohdalla rima myös haluttiin asettaa korkealle, koska meillä on paljon voimavaroja ja osaamista, arvioi Maria Kaisa Aula.
Suurin pettymys Suomen hallituksen vastauksissa oli se, että lasten kouluviihtyvyydestä esittämät kriittiset kommentit ohitettiin vähätellen. Komitean raportoija Maria Herczog pyysi hallituksen edustajia arvioimaan hyvien oppimistulosten ja toisaalta kouluhyvinvoinnin välistä suhdetta. Hän toivoi, että Suomessa tehtäisiin kunnollinen tutkimus siitä, miksi suomalaiset lapset eivät pidä koulusta yhtä paljon kuin muiden maiden lapset.
- Hallituksen edustaja vain totesi, että suomalaiset lapset ovat kaikkiin instituutioihin kriittisiä ja muistutti että maahanmuuttajalapset Suomessa pitävät koulustamme. Mielestäni tämä osoitti lasten omien kokemusten väheksyntää. Lapsiasiavaltuutetulle lapsilta tulleet viestit kertovat esimerkiksi, että lapset haluavat vaikuttaa enemmän koulun arjen pieniin asioihin, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Huomiota lapsiasioiden johtamiseen
Lastensuojelussa raportoija Maria Herczog peräsi laitosvaltaisuuden vähentämisen konkreettisia keinoja sijaishuollossa sekä lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden kansallista arviointia. - Näissä asioissa Suomen hallituksen valtuuskunnan vastaukset jäivät valitettavan köykäisiksi, harmittelee Maria Kaisa Aula.
Suomen hallituksen valtuuskunnan vastauksissa tuli esille lasten, nuorten ja perheiden hallinnon sektoroituneisuus. Selvyyttä ei saatu siihen johtaako kokonaisuutta sosiaali- ja terveysministeriö vai opetus- ja kulttuuriministeriö. Hallituksen edustajatkin toivoivat, että hallitusneuvotteluissa saataisiin uusia linjauksia. YK-komitea peräsi vahvasti kokonaisvaltaista suunnittelua ja johtamista koko valtioneuvostossa.
Komitea keskusteli myös Suomen ihmisoikeuksien valvonnan hajanaisuudesta ja pohti lapsiasiavaltuutetun sekä eduskunnan oikeusasiamiehen työnjakoa. Hallituksen edustajat totesivat, että tavoitteena on lisätä yhteistyötä eduskuntaan perustettavan uuden ihmisoikeuskeskuksen myötä. Lisäksi he toivat esille tarpeen muuttaa eri ihmisoikeusviranomaisten toimintaa lapsiystävällisemmäksi. - Tämä oli mielestäni hyvä linjaus, toteaa Maria Kaisa Aula.
Komitea toisti myös aiempina vuosina esille tuomansa huolen palveluiden erilaisesta saatavuudesta eri puolilla maata ja mm. haja-asutusalueilla. Esimerkkinä tuli esille koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tilanne.
Vähemmistöjen ja vammaisten lasten oikeudet esillä
Lisäksi esille tuli vaatimus koota paremmin tietoa vähemmistöihin kuuluvien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista. Romani- ja saamelaislasten asioista komitean jäsenet olivat hyvin perillä ja kysyivät mm.. mahdollisuudesta saada oman kielen opetusta. He peräsivät myös koulujen opetukseen lisää tietoa vähemmistöistä ja myös yleisesti lapsen oikeuksista. Vammaisten lasten oikeudet ja mahdollisuudet päästä yhteiseen kouluun muiden lasten kanssa olivat vahvasti komitean kysymyksissä esillä.
- Oli myös erinomaista, että komitea korosti lapsen oikeuksien koulutuksen saamista mukaan erilaisten lasten kanssa toimivien ammattilaisten, etenkin opettajien ja sosiaalityöntekijöiden, peruskoulutukseen, kiitteli Maria Kaisa Aula.
Komitea esitti kysymyksiä myös muun muassa kuritusväkivallan vähentämisestä, vauvojen rintaruokinnan vähäisyydestä, turvapaikanhakijalasten säilöönotosta sekä iän arvioinnista, lasten osallistumiseen liittyvistä ikärajoista sekä alaikäisistä vangeista.'
Lapsiasiavaltuutetun toimistosta Genevessä 9.6 pidettyyn YK:n lapsen oikeuksien komitean istuntoon osallistuivat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja lakimies Jaana Tervo.
