KOULUHYVINVOINTIIN VOI VAIKUTTAA
Verkkouutinen 26.11.2012
Kouluhyvinvointiin ja koululaisten viihtyvyyteen voidaan vaikuttaa, jos tahtoa on. Koulun arkeen on lisättävä myönteisen ajattelun ilmapiiriä ja vuorovaikutteisuutta. Kouluun on tuotava enemmän keskinäistä kunnioitusta ja luotava turvallisuuden tunnetta.
Toisaalta koulun pitää uudistua ja muuttaa rakenteitaan opetussisältöjen ja -menetelmien osalta. Koulussa täytyisi myös kiinnittää enemmän huomiota oppilaiden tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Muun muassa tällaisia asioita nostettiin esille Suomen Unicefin järjestämässä kouluhyvinvointiseminaarissa Helsingissä 19. marraskuuta. Seuraavana päivänä vietetyn Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi seminaarissa esiteltiin Päivi Harisen ja Juha Halmeen tutkimusraportin "Hyvä, paha koulu - kouluhyvinvointia hakemassa" tuloksia ja pohdittiin kouluhyvinvoinnin tilaa Suomessa.
Harisen ja Halmeen raportti on suomalaisten peruskoululaisten kouluhyvinvointia käsittelevä kokonaisarvio, jonka kehyksenä ovat YK:n lapsen oikeuksien yleisperiaatteet: oikeus yhdenvertaisuuteen, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehittyä ja oikeus tulla kuulluksi. Raportissa tarkasteltiin kouluhyvinvointia siis erityisesti näiden raamien sisällä.
Lasten ääni kuuluville
Seminaarissa käytiin raportin pohjalta vilkasta keskustelua kouluhyvinvoinnista ja tuotiin esille mm. tutkijoiden, virkamiesten sekä koulun arjen asiantuntijoiden näkökulmia. Eri puheenvuoroissa korostui ylipäänsä koulun tärkeä merkitys sekä lapsen ja nuoren arjen toimintaympäristönä että kasvu- ja oppimisympäristönä.
Se, että koulu on tärkeä ja suomalainen koulu oppimistulosten valossa sinänsä menestyksekäs, kannustaa kehittämään edelleen koulua ja yhtä sen nykyistä pullonkaulaa, koulussa viihtymistä.
Itä-Suomen yliopiston tutkijan Päivi Harisen esittelemän raportin johtopäätöksissä todetaan, että suomalaisissa kouluissa on paljon pyrkimystä turvata lapsen keskeiset oikeudet, mutta koulujen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyy myös asioita, jotka vaikeuttavat oikeuksien täyttä toteutumista.
Mm. koulupäivän turvallisuutta heikentävät sekä ulkokohtaiset haitat (esimerkiksi epäterveet rakennukset), että pelon tunteeseen ja kiusaamiseen liittyvät omakohtaiset haitat. Lisäksi oppilaiden ääntä pitäisi kuunnella enemmän esimerkiksi opetuksen sisällöistä ja menetelmistä päätettäessä. Tämä asia liittyy sekä opetussuunnitelmatyön kehittämiseen kansallisella tasolla, mutta myös opetussuunnitelmien paikalliseen soveltamiseen kunnissa ja niiden kouluissa.
Raportin esittelyn yhteydessä esitettiin myös kritiikkiä siitä, onko suomalaisessa koulussa edes sen tason viihtymättömyyttä, mitä kansainvälisten tutkimusten tulokset ovat osoittaneet. Esimerkiksi alakoululaisten kokemukset kouluviihtyvyydestä ovat Suomessa selkeästi myönteisempiä kuin yläkoululaisten kokemukset. Siis ikä vaikuttaa kokemuksiin, mitä mm. PISA-tutkimuksessa ei kaikilta osin ole huomioitu. Lisäksi kansalliset tutkimukset osoittavat, että koulussa pärjääjät viihtyvät, mitä ei vastaavalla tavalla ilmene kansainvälisissä tutkimuksissa.
Myönteistä asennetta ja luottamusta enemmän
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen totesi, että suomalaisessa koulussa on paljon hyvää, mutta vuorovaikutuksessa on parantamista.
– Lapsia ja nuoria ei oteta koulun arkeen riittävästi mukaan. Osallisuus- ja vaikuttamisrakenteet pitäisi saada paremmiksi, hän painotti.
Myös myönteistä asenneilmapiiriä pitäisi Pirhosen mukaan kohottaa.
– Esimerkiksi oppilaiden vanhemmat voisivat rohkaista lapsiaan enemmän siihen suuntaan, että koulussa on kivaa. Myönteisellä ajattelulla voidaan ainakin osin vaikuttaa kouluhyvinvointiin.
Opetushallituksen opetusneuvos Irmeli Halinen esitteli opetussuunnitelmauudistusta ja korosti, että yhdessä tehtävä ops-työ on tärkeää.
– Tähän yhdessä tekemiseen sisältyy myös oppilaiden kuuleminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti, hän muistutti.
Halisen mukaan on myös hyvä muistaa, että koulua pitää kehittää sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä.
Laukaan kunnan Vihtavuoren koulun rehtori Ari Kontoniemi nosti puheenvuorossaan esille koulun arjesta hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulussa viihtymistä voidaan parantaa. Hänen 470 oppilaan koulussaan on mm. nuorisotyö mukana koulun arjessa niin, että koulutyön tukena on enemmän aikuisia kuuntelijoita. Koulussa on myös kiusaamisen vastainen ohjelma ja oppilaat on otettu koulun toimintaympäristön kehittämiseen mukaan.
– Vuorovaikutus oppilaiden ja muun henkilöstön välillä on oltava avointa ja arvostavaa. Pitää olla luottamuskulttuuria.
– Lisäksi koulutyön haasteet täytyy mitoittaa oikein. Näin oppilailla säilyy hallinnan tunne. Myös opintosisältöjen rakennetta pitäisi joustavoittaa ja lisätä tekemällä oppimista, Kontoniemi kiteytti.
