KOULUMATKOJA ARVIOITAVA LASTEN HYVINVOINNIN KANNALTA
Tiedote 10/2006 (16.6.2006)
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esittää opetusministeriölle lasten koulumatkajärjestelyjen nykyistä perusteellisempaa arviointia lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Koulumatkat ja niiden odotusajat ovat olleet useiden lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleiden yhteydenottojen aiheena. Koulujen lakkauttamiset vaikuttavat lasten koulumatkojen pituuteen. Lasten koulupäivät kuljetuksineen ja odotusaikoineen voivat venyä liian pitkiksi lapsen kokonaishyvinvointia ajatellen.
Nykyisin lääninhallitusten tekemässä peruspalveluiden arvioinnissa käsitellään koulumatkoihin käytettyä aikaa. Arvioon ei sisälly laadullisia kysymyksiä eikä lasten tai heidän vanhempiensa omien mielipiteiden selvittämistä. Opetusministeriölle jättämässään muistiossa lapsiasiavaltuutettu esittää valtakunnallisen arvioinnin ulottamista matkajärjestelyihin ja -prosessiin kokonaisuutena.
"On ilmeistä, että matkareittien ja koulun työjärjestyksen lapsilähtöisemmällä suunnittelulla lasten koulumatkaan kuluvaa aikaa ja sen rasittavuutta voidaan vähentää. Kouluverkkoa koskevissa päätöksissä myös pitkien koulumatkojen haitat lapsen hyvinvoinnin kannalta tulee ottaa huomioon. Lapsella on oikeus myös leikkiin ja vapaa-aikaan", korostaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Lapsiasiavaltuutettu on koonnut opetusministeriölle jättämäänsä muistioon koululakien toimivuuteen lapsen oikeuksien näkökulmasta liittyviä epäkohtia, jotka ovat tulleet esille asiakasyhteydenotoissa tai valtuutetun vierailuilla.
Koulumatkajärjestelyjen ohella lapsiasiavaltuutettu kiinnittää opetusministeriön huomiota mielenterveysongelmista kärsivien lasten oikeuteen perus- ja ammattikoulutukseen. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että mielenterveysongelmista kärsivän nuoren oikeus suorittaa peruskoulun oppimäärä sairaalakoulussa tulee turvata myös lapsen täytettyä 17 vuotta. Sairaalakoulujen toiminnassa on käynyt ilmi, että osa kunnista ei ole ollut halukas maksamaan asianmukaisia korvauksia oppivelvollisuusiän ylittäneiden oppilaiden perusopetuksesta.
Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten oikeus ammattikoulutukseen toteutuu heikosti, koska Suomesta puuttuvat lähes kokonaan sellaiset oppilaitokset, joissa opetus ja tukitoimet olisi räätälöity nuorten mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Lapsiasiavaltuutettu esittää opetusministeriölle, että se ottaisi ammatillisen koulutuksen suunnittelussa huomioon myös mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tarpeet.
