Lapsen oikeusturvassa heikkouksia – lapsiasiavaltuutetulta 50 parannusehdotusta valtioneuvostolle
TiedoteJulkaisuvapaa 31.3.2017 klo 12
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovuttaa perjantaina 31.3.2017 klo 12 (Smolna, Eteläesplanadi 6, Helsinki) oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille Vuosikirjan ”Onko lapsella oikeusturvaa?”. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttää myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Lapsiasiavaltuutetun vuosittaisessa lakisääteisessä arviossa valtioneuvostolle lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta annetaan vuonna 2017 arvio lapsen oikeusturvan toteutumisesta Suomessa.
Lapsiasiavaltuutettu nostaa Vuosikirjassa keskeisiksi oikeusturvavajeiksi koulujen sisäilmaongelmat, koulukiusaamisen, pitkittyneet huoltoriidat, lastensuojelussa tehtävät päätökset ja lastensuojelun järjestämisen sekä nuoren rikoksen uhrin aseman. Lisäksi erillistarkastelussa käsitellään yksin maahan tulleiden lasten, vammaisten lasten, saamelaislasten ja viittomakielisten lasten oikeusturvan toteutumista.
Aiheet ovat valikoituneet lapsiasiavaltuutetun tekemien havaintojen, kansalaisilta saatujen yhteydenottojen ja vuosikirjaan saadun laajan lausuntoaineiston perusteella.
– Suomessa lapsen oikeusturvan vahvistaminen vaatii aktiivista kehittämistä. Lapsilla on liian vähän tietoa omasta oikeusturvastaan. Erityinen huoli on lapsista, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi lastensuojelussa lapset voivat olla hyvin heikoilla, eikä heitä kuunnella riittävästi. Kun lapsi vastustaa kiireellistä sijoitusta tai huostaanottoa, tulisi lapsella olla aina oikeus edunvalvojaan. Lapsia on jo vuosia sijoitettu väärin perustein lastensuojeluun tilanteissa, joissa lapsella on varsinaisesti psykiatrisen hoidon tarve. Lastensuojelun päätöksenteko ei takaa riittävää oikeusturvaa. Hallinto-oikeuden ei tulisi päättää ensiasteena lapsen sijaishuoltopaikasta. Nykyisellään yksittäisen sosiaalityöntekijän toimivalta tahdonvastaisessa huostaanotossa on suuri, eikä hallinto-oikeuden käsittely luo riittäviä edellytyksiä punnita huostaanoton tarvetta, Kurttila toteaa.
Lapsiasiavaltuutettu käsittelee vuosikirjassa paljon esillä ollutta koulukiusaamista.
– Koulukiusaamiseen on saatava uusi ote. Oppilaita ja opettajia ei saa jättää yksin. He tarvitsevat enemmän tukea. Näen suurena mahdollisuutena rikos- ja riita-asioiden sovittelujärjestelmän antamaan koululle ulkopuolista tukea pitkittyneisiin kiusaamistapauksiin, joita koulun toimin ei ole saatu päättymään. Hiljalleen hiipunut koulu- ja oppilaitospoliisitoiminta on palautettava lisäämällä poliisin voimavaroja. Koulussa tehtävää nuorisotyötä on vahvistettava. Mikäli kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen ei saada lujaa otetta, hädänalaiset löytävät muut keinot. Tästä on vakavia esimerkkejä järjestäytyneen rikollisuuden ulottumisena lasten ja nuorten maailmaan. Olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta, joilla kiusattu ja syrjään jäänyt lapsi on ajautunut saamaan kiusaamistilanteessa ”tuen” järjestäytyneen rikollisuuden piiristä, Kurttila kertoo.
Lapsiasiavaltuutettu tekee Vuosikirjassa yhteensä 50 esitystä lapsen oikeusturvan parantamiseksi. Vuosikirjassa on erillinen aloite valtioneuvostolle saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien selvittämiseksi.
Lapsiasiavaltuutetun vuoskirja 2017. Onko lapsella oikeusturvaa? Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2017:1. ISBN: 978-952-259-577-5 ISSN: 1798-4009
Lisätietoa:
Tuomas Kurttila,
Lapsiasiavaltuutettu
p. 050 5443757
