LAPSET JA NUORET LISTASIVAT HUOLENSA: SUVAITSEMATTOMUUS, AIKUISUUDEN PAINE JA OSALLISUUDEN PUUTE


Lapsiasiavaltuutetun tiedote 11.5.2011
Suvaitsemattomuus, liian aikainen aikuistuminen sekä osallisuuden puute olivat asioita, joihin lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät toivovat parannusta Suomessa. Vaikuttajaryhmien edustajat tapasivat YK:n lapsen oikeuksien komitean jäsen Maria Herczogin Jyväskylässä keskiviikkona. YK-komitea laatii parhaillaan suosituksia Suomen valtiolle lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanosta.

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa järjestettyyn keskusteluun osallistui lapsia ja nuoria Suomen Lasten Parlamentista, Nuorisovaltuustojen sekä Suomen Lukiolaisten liitosta, Lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajaryhmästä, Pesäpuu-järjestön Selviytyjät-ryhmästä sekä Suomen romaniyhteisöstä ja Saamelaiskäräjiltä.

Lähes kaikki ryhmät toivat esille tarpeen lisätä Suomessa erilaisuuden hyväksymistä ja kasvamista pienestä pitäen suvaitsevaisuuteen eri kulttuureja, uskontokuntia ja vähemmistöjä kohtaan.
- Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus olla oma itsensä, vaikka ei olisi samanlainen kuin muut, oli Suomen Lasten Parlamentin jäsenten viesti.  Lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmän nuoret näkivät perheiden tukemisen ja yleiseen ilmapiiriin vaikuttamisen tarpeellisena.

Lue lasten ja nuorten ryhmien viestit YK-raportoija Maria Herczogille

Arvoa lapsuudelle ja nuoruudelle

Nuoret toivat esille myös lasten oikeuden olla lapsia riittävän pitkään ja rauhassa. Yliseksuaalisen ja väkivaltaisen mediaympäristön nähtiin luovan paineita aikaiseen aikuistumiseen. Median koettiin luovan ulkonäköpaineita sekä tytöille että pojille. Liian aikaista aikuistumista edistää nuorten mielestä myös se, että lapsilta odotetaan usein samoja asioita kuin aikuisiltakin. Lapset ja nuoret myös kehittyvät eri tahtiin, mikä pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon.

Lapsuutta ja nuoruutta pitäisi lasten ja nuorten ryhmien mielestä arvostaa Suomessa enemmän. Yksi tapa arvostaa lapsia ja nuoria on se, että päätöksiä tekevät aikuiset selvittävät nykyistä paremmin lasten ja nuorten mielipiteitä.

Lasten mielestä Suomessa tulisi ottaa lapset ja nuoret paremmin mukaan päätöksentekoon tarjoamalla heille säännöllisiä tapaamisia päättäjien kanssa. Koulusta tulisi tehdä viihtyisämpi antamalla lasten vaikuttaa koulutilojen suunnitteluun.

Jokaiseen kouluun tarvitaan toimiva oppilaskunta ja lasten mielipiteet pitää ottaa paremmin huomioon myös harrastuksissa. Lapset toivoivat myös vahvistusta koulujen oppilashuoltoon ja matalampaa kynnystä päästä kouluterveydenhoitajalle, -lääkärille tai -psykologille.

Nuorisovaikuttamisen mahdollisuuksia Suomessa nuoret aktiivit arvioivat myönteisesti. Osallisuudessa ja vaikuttamisessa he kuitenkin muistuttavat hyväksyvän ilmapiirin merkityksestä: "Lapsille pitää antaa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa".

YK:n suositukset Suomelle kesäkuussa

Kaikki YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineet maat raportoivat sopimuksen toteutumisesta YK:lle määräajoin. Suomen valtion 4. määräaikaisraportti on parhaillaan YK-komitean käsittelyssä.  Suomen raportoijana on unkarilainen Maria Herczog.

Komitea on vastaanottanut alkuvuodesta myös lastensuojelujärjestöjen sekä lapsiasiavaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen raportit. Komitea antaa Suomen hallitukselle uudet suositukset lapsen oikeuksien edistämisestä kesäkuussa.

Lapsia ja nuoria kuultiin nyt ensimmäistä kertaa suoraan YK:n Suomen arvioinnin yhteydessä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Suomen UNICEF järjestivät YK-komitean raportoijalle tilaisuuden kuulla lapsia ja nuoria.

Lisätietoja:

Lisätietoja

Maria Herczogista (englanniksi) >> YK:n lapsen oikeuksien komiteasta (englanniksi) >> YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta (suomeksi):
http://www.lastensivut.fi/index.php/oikeudet http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet;jsessionid=24ab5038886954b0ebc6fdf4f835

Taustaa ja lisätietoa

  1. Suomen valtio laati vuonna 2008 kirjallisen raportin lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lähetti sen komitealle Geneveen. Tämä on Suomen neljäs määräaikaisraportti.
  2. Komitea halusi kuulla myös lapsijärjestöjen ja lapsiasiavaltuutetun näkemyksen suomalaisten lasten tilanteesta. Järjestöt ja lapsiasiavaltuutettu lähettivät omat raporttinsa Geneveen loppuvuodesta 2010.
    Järjestöjen raportti >> Lapsiasiavaltuutetun raportti >>
  3. Helmikuussa (8.2.2011) järjestöt ja lapsiasiavaltuutettu matkustivat Geneveen tapaamaan lapsen oikeuksien komiteaa, joka halusi kuulla lisää suomalaislasten tilanteesta. Matkalla oli mukana myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies.

    Geneven matkalla ollut Maarit Kuikka Lastensuojelun Keskusliitosta on kirjoittanut komitean tapaamisesta blogi-kirjoituksen