LAPSIASIA- JA VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU SUOSITTAVAT: AIKUISILLE PAREMMAT VALMIUDET PUUTTUA LASTEN JA NUORTEN KOKEMAAN SYRJINTÄÄN
Tiedote 15.3.2011
Vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret kokevat erityisen paljon nimittelyä ja ennakkoluuloista suhtautumista, johon aikuiset harvoin puuttuvat. Lasten ja nuorten yleinen kokemus on, että aikuiset eivät huomaa syrjintää. Paitsi koulussa ja harrastuksissa, lapset ja nuoret joutuvat kohtaamaan syrjintää myös kotona. Näin kertoi Itä-Suomen yliopiston sisäasiainministeriölle tekemä tutkimus.
Lapsiasiavaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu ovat tutkimuksen perusteella julkaisseet suosituksensa toimenpiteiksi eri vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen edistämiseksi.
Lasten ja nuorten kokema syrjintä toteutuu usein kiusaamisena. Sen kitkemiseksi on tärkeää tunnistaa yhtenä mahdollisena kiusaamisen syynä kuuluminen etnisiin, kielellisiin, uskonnollisiin ja seksuaalivähemmistöihin tai eri vammaisryhmiin. Suosituksiin sisältyykin ehdotus yhdenvertaisuuslain uudistamiseksi niin, että siinä velvoitetaan kouluja laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelma käytännön toimintamalleineen syrjinnän ehkäisemiseksi
Syrjinnästä kertominen kysyy luottamusta
Suositusten mukaan aikuisten kykyä tunnistaa ja puuttua syrjintään lasten ja nuorten keskinäisessä kanssakäymisessä tulee kehittää. Aikuisten pitää tunnistaa myös oman toimintansa mahdolliset syrjintää lisäävät vaikutukset. Kaikkien lasten parissa työskentelevien ammattilaisten koulutukseen tulee sisällyttää yhdenvertaisuuskysymysten tarkastelua lasten ja nuorten kannalta.- Aikuiset kasvattajina antavat aina esimerkin lapsille yhdenvertaisesta kohtelusta sekä erilaisten ihmisten kohtaamisesta, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Lisäksi lapsia ja nuoria on rohkaistava kertomaan syrjintäkokemuksistaan aikuisille. Tämä edellyttää luottamusta aikuiseen. Lapset ja nuoret kertovat syrjinnästä useimmin vanhemmilleen, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitä he voivat näissä tilanteissa tehdä.
Lasten ja nuorten toimintaympäristöihin tulee kehittää johdonmukaiset luottamukseen perustuvat toimintamallit syrjintään puuttumiseksi. Puuttuminen ei kuitenkaan voi olla vain aikuisten varassa, vaan lapset ja nuoret tarvitsevat toimintamalleja myös toimiakseen itse. Aina tulee olla myös mahdollisuus siirtää asia aikuisten hoidettavaksi.
Erilaisuus on arvokasta
Syrjinnän ehkäisemiseksi tarvitaan asennekasvatusta, tietoa ja käytännön toimintamalleja sekä lapsille ja nuorille että aikuisille. Koulujen opetussuunnitelmiin tulee sisällyttää teemoja, joissa käsitellään eri vähemmistöjä ja tarjotaan asiallista tietoa.Keskeistä on kasvatus erilaisuuden näkemiseen arvokkaana. Lasten ja nuorten on tärkeää tottua toimimaan erilaisissa ryhmissä. Kun toimenpiteisiin syrjintää vastaan ryhdytään, on myös tarkasti seurattava, etteivät ne saa aikaan uutta syrjintää tai pahenna tilannetta entisestään.
Toimintamalleja tarvitaan myös syrjintää kokeneiden lasten ja nuorten tukemiseksi. Tärkeitä ovat erilaisten olemassa olevien yhteisöjen mahdollisuudet tarjota johonkin kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, sillä syrjintä aiheuttaa usein ulkopuolisuuden kokemuksia.
Valtuutetut korostavat, että yhdenvertaisuuden toteutumista valvovien viranomaisten toimintaa tulee kehittää lapsille ja nuorille helpommin lähestyttäväksi. Ihmisoikeus- ja lainvalvonta-asioista on tiedotettava lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla.
Itä-Suomen yliopiston Yhteiskuntatieteiden laitoksen toteuttaman Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa -tutkimushankkeessa selvitettiin 10-17-vuotiaiden eri vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kokemaa syrjintää. Sisäasiainministeriön rahoittamassa tutkimuksessa vähemmistöjä edustivat etnisiin, kielellisiin, uskonnollisiin ja seksuaalivähemmistöihin sekä eri vammaisryhmiin itsensä lukevat lapset ja nuoret.
