Yleistä
Ihmisoikeuspoliittisen selonteon toiminnallisissa tavoitteissa määritellään painopistealueet Suomen kansainväliselle ihmisoikeustyölle. Lapsiasianeuvottelukunnan mielestä ne sisältävät lapsen oikeuksien kannalta ajankohtaiset ja keskeiset teemat: lapsiköyhyyden vähentäminen, lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksen täytäntöön paneminen, Euroopan neuvosoton lapsiin kohdistuvan ruumiillisen kurituksen vastaisen kampanjan tukeminen sekä lasten kuulemiseen liittyvien käytäntöjen kehittäminen EU:n ja Euroopan neuvoston yhteistyönä. Lapsen oikeus suojeluun (mm. suojeluun väkivallalta, artikla 19), oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (mm. oikeus riittävään elintasoon, artikla 27) sekä osallistuminen (mm. lapsen mielipiteen huomioonottaminen, artikla 12) ovat myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen määrittelemiä velvoitteita valtiovallalle.

Valtioneuvoston asettama lapsiasianeuvottelukunta tukee lapsiasiavaltuutetun työtä. Neuvottelukunta seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen kansallista raportointia ja sopimuksen toteutumista sekä lasten hyvinvoinnin tilaa Suomessa. Neuvottelukunta panee tyytyväisenä merkille, että lapsiasiavaltuutetun esitykset 25.1.2008 järjestetyssä ulkoasiainministeriön kuulemistilaisuudessa on otettu ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa hyvin huomioon.

Neuvottelukunta näkee suurena uhkana, että maailmanlaajuinen talouslama heikentää ihmisoikeuksien toteutumista yleisesti. Työttömyys ja turvattomuus lisääntyvät ja syrjäytymistä edistävät mekanismit voimistuvat. Tämä vaikuttaa suoraan myös lasten elinoloihin. Lapsiasianeuvottelukunta kantaa huolta siitä, ettei lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta keskeisten palvelujen järjestämisestä tingitä.

Lapsiasianeuvottelukunnan esitykset

Lapsiasianeuvottelukunta esittää, että ihmisoikeuspoliittisen selonteon kansallisia toimenpiteitä käsittelevään osioon laaditaan keskeisistä teemoista selkeät tavoite- ja toimenpide-esitykset, kuten kansainvälisessä osuudessa on tehty.

Näihin esitykseen lapsiasianeuvottelukuntaa toivoo liitettävän:
  • Valtiovalta kantaa sille kuuluvan vastuun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen tiedottamisesta ja laatii valtion hallintoa sitovan tiedotusstrategian. Samalla määritellään valtionhallinnossa lapsen oikeuksien kotimaisesta viestinnästä ja tiedottamisesta vastaava taho.
  • Laaditaan saamen kielen elvyttämisohjelma. Ohjelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla varmistetaan saamelaislasten mahdollisuudet opiskella omaa kieltään peruskouluissa koko maan alueella. Kieliopintoihin tulee sisällyttää saamen kulttuurin sisältöjä. Saamelaisista alkuperäiskansana tulee antaa tietoa koululaisille eri puolilla Suomea.

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa 

Lapsiasianeuvottelukunta haluaa antaa ihmisoikeusselonteon valmisteluun lisätietoja lapsen oikeuksien sopimuksen parissa tehtävästä työstä vuonna 2009 sekä muutamasta muusta selontekoon liittyvästä teemasta.
Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden parantaminen ja lasten osallisuuden edistäminen (ss. 52 ja 63)
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ja Hallituksen strategia-asiakirjassa 2007 on sitouduttu lapsen oikeuksista tiedottamiseen. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (2007 - 2011) sisältää myös konkreettisia tavoitteita sopimuksesta tiedottamiselle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma toteuttaa hallituksen ohjelman ja kehittämisohjelman tavoitteita lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden parantamiseksi sekä lasten ja nuorten osallistumisen edistämiseksi.

Politiikkaohjelma on käynnistänyt kansallisen viestintä- ja vaikuttamiskampanjanajan lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotis juhlavuonna 2009. Kampanja toteutetaan kumppanuuksia ja verkostoja hyödyntäen ja vahvistaen. Se kokoaa eri ministeriöt, lapsi- ja ihmisoikeuksien alan järjestöjä, ev.lut. seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön ja kunnat. Yhteistyöhön osallistuu myös monia lapsiasianeuvottelukunnan jäsentahoja.

Kampanja toimintasuunnitelma sisältää useita osioita. Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta edistetään maakuntiin suunnatuilla koulutustilaisuuksilla sekä kohdennetulla että koko väestölle tarkoitetulla mediaviestinnällä. Sopimuksen tunnettuuden muutoksia seurataan Taloustutkimuksen Omnibus-kyselyllä. Sopimuksesta laaditun materiaalin käyttöä tehostetaan ja uutta aineistoa tuotetaan. Lasten osallistumisen ja osallisuuden teema sisältyy eri tahoille tarkoitettuihin koulutustilaisuuksiin vuoden aikana. Lasten omaa osallistumista aktivoidaan kouluissa, lasten omissa vaikuttamisjärjestelmissä ja Internetissä. Valtakunnallista toimintaa yhdistää yhteinen tunnus, logo.

Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyy velvoite (42 artikla) valtiovallalle saattaa sopimus lasten ja aikuisten tietoon.  Tätä tehtävää ei Suomen valtio ole erityisen hyvin hoitanut. Politiikkaohjelma on ottanut tehtäväkseen saada tilanteeseen korjausta. Lapsen oikeuksien juhlavuoden kampanjan aikana sen johtoryhmä tekee esityksen lapsen oikeuksien viestintästrategiaksi ja valtiovallan vastuunjaosta ministeriöiden kesken siitä, miten lapsen oikeuksien sopimuksesta tulee tiedottaa. Lapsiasianeuvottelukunta uskoo, että lisäämällä lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta yhteiskunnassa luodaan samalla lapsen oikeuksien toteutumiselle nykyistä parempia edellytyksiä.
Lasten hyvinvointia koskevan tilastoinnin ja seurannan kehittäminen (s.52)
Lapsiasianeuvottelukunnan lapsitiedon työryhmä on tehnyt yhteistyötä politiikkaohjelman kanssa lapsia koskevan tilastotiedon kehittämiseksi. Politiikkaohjelma on vuoden 2008 aikana rahoittanut Tilastokeskuksen ja Stakesin yhteistyötä, jossa on kehitetty kansalliset lasten hyvinvoinnin ydinindikaattorit.  Niiden tarkoituksena on erityisesti toimia lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämän seurannan välineenä. Jatkotyötä varten opetusministeriö on vuonna 2009 perustanut Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit - hanketta varten työryhmän. Sen tavoitteena on koota eri tahoilla tehtyä indikaattorien kehittämistyötä ja nivoa laaja tietotuotanto suunnitelmalliseen ja toisiaan hyödyntävään yhteistyöhön. Tarkoituksena on saada sellainen mittaristo, joka palvelee lasten hyvinvoinnin seurantaa sekä lapsen oikeuksien sopimuksen, lasten ja nuorten kehittämisohjelman sekä kuntatason lasten hyvinvointisuunnitelmien kannalta.
Lapsiin kohdistuva väkivalta sekä lasten altistuminen väkivallalle, rasismille ja pornografialle (s.53)
Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen on sekä kansainvälisesti että kansallisesti ajankohtainen aihe lasten oikeuksien edistämisessä. Euroopan neuvosto vastaa lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn eurooppalaisten toimintalinjausten laadinnasta, ja se tukee jäsenmaita niiden implementoinnissa kansallisiin strategioihin. Tätä työtä varten Euroopan neuvosto on perustanut focal - point - verkoston. Suomesta verkoston edustajaksi on nimitetty lapsiasianeuvottelukunta.  Tavoitteena on, että toimintalinjaukset saadaan marraskuussa hyväksytyksi ministerikomiteassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kuritusväkivallan käyttöä selvittävän työryhmän, jonka tehtävänä on laatia lasten ja nuorten kuritusväkivallan ehkäisemiseksi kansallinen toimintaohjelma.  Työryhmän toimikausi on 15.2.2009 - 31.12.2009.
Raskaana olevat päihdeongelmaiset (ss. 42 ja 43)
Vanhempien päihdeongelmat uhkaavat monien lasten elämää. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen takaamat oikeudet eivät toteudu lapsilla, jotka elävät alkoholiperheissä. Heidän arkensa on turvaton ja riittävää huolenpitoa vailla. Lapsella on lapsen oikeuksien sopimuksen perusteluiden mukaan oikeus erityiseen suojeluun sekä ennen syntymää että sen jälkeen.

Sosiaali- ja terveysministeriön Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen työryhmä on tammikuussa 2009 antanut esityksensä raskaan olevien päihteiden käyttäjien ja heidän lastensa hoitamisesta ja tarjottavista tukipalveluista. Työryhmä esitti, että raskaana oleville naisille on säädettävä subjektiivinen oikeus päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Lailla pitäisi myös säätää mahdollisuus tahdosta riippumattomaan hoitoon syntyvän lapsen terveysvaaran perusteella. Äitiysneuvoloilla on keskeinen asema päihdeäitien auttamisen järjestämisessä. Työryhmä ehdottaa myös päihdeongelmien ehkäisyn ja päihdetietoisuuden lisäämistä kouluissa ja terveyspalveluissa. Lapsiasiavaltuutettu ja lapsiasianeuvottelukunta pitävät työryhmän esityksiä tärkeinä ja toivovat esitysten pikaista toimeenpanoa.
Lastensuojelu Suomessa (s. 56)
Lapsiasianeuvottelukunta pitää uuden lastensuojelulain sisältöä pääsääntöisesti onnistuneena.  Se muun muassa lisää lastensuojelun suunnitelmallisuutta ja seurantaa, edistää ehkäisevää lastensuojelutyötä ja moniammatillisia toimintatapoja sekä lisää lasten ja vanhempien osallisuutta lastensuojelun järjestämisessä.  Lääninhallitusten sekä Lastensuojelun Keskusliiton ja Talentian tuoreet selvitykset kuitenkin osoittavat, että lain toteutumiselle on monia esteitä, joista resurssien puute on merkittävin.  Kunnissa ei ole riittävästi lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, jotta ehkäiseviin toimenpiteisiin voitaisiin riittävästi panostaa. Tämä tilanne ei tuo apua jatkuvasti lisääntyviin lasten sijoittamisiin kodin ulkopuolelle.

Neuvottelukunta on perustanut asiantuntijoista kootun jaoston työnsä tueksi lastensuojelulain toimeenpanon seurantaa ja kuntien lastensuojelusuunnitelmien laadinnan tukemista varten.
Saamelaisten oikeudet (s. 68)
Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti etenkin saamelaisalueen ulkopuolella.  70 % saamelaislapsista asuu saamelaisalueiden ulkopuolella, ja heidän mahdollisuutensa oman kielen opiskeluun eivät toteudu.  Saamen kielen opintoihin saamelaisalueella ei myöskään sisälly opetussuunnitelman perusteiden tarkoittamalla tavalla tarpeeksi saamen kulttuurin ja historian näkökulmaa. Saamelaisuudesta ja saamelaisista alkuperäiskansana on koululaisilla Suomessa erittäin heikosti tietoa eikä aihepiiri tule riittävästi esille kouluopetuksessa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto teki keväällä 2008 selvityksen saamelaislasten ja -nuorten oikeuksien toteutumisesta Suomen saamelaisalueella. Selvitykseen haastateltiin noin 90 saamelaisalueen kunnissa asuvaa 13- 18-.vuotiasta saamelaisnuorta. Selvitys osoitti, että saamelaislapset ja -nuoret arvostavat omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä ovat hyvin sitoutuneita kotiseutuunsa. Selvitys tehtiin osana Suomen, Norjan ja Ruotsin lapsiasiavaltuutettujen yhteistä hanketta. Projektin julkaisut löytyvät lapsiasiavaltuutetun verkkopalvelusta www.lapsiasia.fi. Lapsiasiavaltuutettujen tavoitteena on lisätä saamelaislasten mahdollisuuksia saada mielipiteensä huomioon otetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on lisätä lasten omien mielipiteiden kuulemista myös saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon elimissä eli saamelaiskäräjien yhteydessä.

Jyväskylässä 13. maaliskuuta 2009

Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu

Auli Paavola
lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri