Lapsiasianeuvottelukunta: Eriarvoistuminen ja osattomuus lapsen oikeuksien esteinä
Lapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksessaan lapsen oikeuksien toteutumisen merkittävimpiä esteitä Suomessa ja evästi kansallisen lapsistrategian tekijöitä. Ensiarvoisen tärkeänä neuvottelukunta piti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten aseman parantamista ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumista. Apuna tilanteeseen nähtiin lasten osallistamisen, lapsivaikutusten arvioinnin sekä oikein kohdistettujen palvelujen varmistamisen. Lapsiasianeuvottelukunta painotti vastuun jakamista: jokaisen on edistettävä lasten oikeuksia.
Eriarvoisuus ja osattomuus lasten arjessa
Lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa 24.8. eri ministeriöt, hallinnonalat, järjestöt ja tutkimustahot yksilöivät lapsen oikeuksien toteutumisen esteitä Suomessa. Puheenvuoroissa ongelmana pidettiin eriarvoistumiskehitystä ja siihen kiinnittyvää osattomuutta. Lasten hyvän kasvun edellytykset poikkeavat alueellisesti toisistaan, ja resurssien vähäisyys ja palvelujen pirstaleisuus vaikeuttavat perheiden arkea.
"Hyvinvointiyhteiskunta ei pysty korvaamaan turvallisten ihmissuhteiden merkitystä lapselle. Sen vuoksi perheitä on tuettava ja kannettava vastuu lapsista, joiden huolenpidossa on ongelmia", toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa elävien lasten tilannetta pidettiin huolestuttavana. Eriarvoistumista lisäävät esimerkiksi vähemmistöasema, lapsiperheköyhyys ja päihde- sekä mielenterveysongelmat perheissä. Kuitenkin perheiden rooli on hyvinvointivaltion rakenteiden taipuessa kasvanut. Niinpä perheiden erilaiset lähtökohdat korostuvat: kaikki perheet eivät pysty kannattelemaan lapsiaan nykytilanteessa. Näin ollen myöskään lapsen oikeudet toteudu täysimääräisesti.
"Luonteva polku lasten ja nuorten omaan osallisuuteen on huolellinen lapsivaikutusten arviointi sekä riittävä tieto. Nyt lasten osallisuus toteutuu puutteellisesti. Haasteemme on lisäksi yhdenvertaisuuden toteuttaminen kaikessa toiminnassamme, sillä tällä hetkellä kaikkien lasten ja nuorten osallisuusoikeus ei toteudu", sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.
Lapsistrategia ratkaisujen rakenteena
Ongelmien lisäksi lapsiasianeuvottelukunta havaitsi nykytilanteessa monia mahdollisuuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Osallisuutta voidaan vahvistaa lapsia ja nuoria kuuntelemalla sekä ottamalla heidän näkemyksensä aidosti huomioon päätöksenteossa. Kun tiedon puutteeseen tartutaan tietopohjaa vahvistamalla ja jäntevämmällä tutkimuksella, taataan lapsivaikutusten arvioinnille aiempaa paremmat edellytykset. Yksinäisyyttä ja syrjäytymistä tulee vähentää tulevaisuudenuskoa vaalimalla sekä perheiden tai vertaisryhmien kaltaisia turvallisia yhteisöjä vahvistamalla. Moniammatillista yhteistyötä vahvistamalla on mahdollista luoda palvelujärjestelmä, joka kohtaa jokaisen lapsen ja nuoren yksilönä. Oleellista on pystyttää rakenteita, joilla lapsista ja nuorista voidaan pitää huolta. Kansallisen lapsistrategian avulla perustetaan kauaskantoinen ja hallituskaudet ylittävä pohja lapsipolitiikalle.
Lisätietoja
Lapsiasianeuvottelukunnan puheenjohtaja, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, puh. 0295 666 858.
Lapsiasianeuvottelukunnan varapuheenjohtaja, erikoistutkija Terhi Tuukkanen, puh. 0295 666 851.
