Lapsiasianeuvottelukunta: Lasten tulevaisuus lapsipolitiikan keskiöön

[:fi]Mitä lapsipolitiikassa tulee huomioida nyt? Uusi lapsiasianeuvottelukunta avasi viisivuotiskautensa maanantaina. Ryhmässä ovat edustettuina laajasti eri ministeriöt, virastot ja järjestöt, ja tällä kaudella vahvasti mukana on myös tutkimus. Neuvottelukunnan tehtävä on yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa edistää lapsen oikeuksia.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on tyytyväinen työskentelyn aloitukseen. ”Neuvottelukunta tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden saada viiden vuoden ajaksi lapsia koskevaa huippuosaamista saman pöydän ääreen”. Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Sanna Koulu on samalla kannalla. ”Monialaisuus ja -ammatillisuus ilmeni jo ensimmäisen kokouksen keskusteluissa, joissa nousivat ilahduttavasti esiin aiheet aina mediakasvatuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn.”

Aloituskokouksessa käsiteltiin lasten ja nuorten elämään heijastuvia suuria ilmiöitä sekä välittömästi heidän arkeensa vaikuttavia asioita. Lasten elämään vaikuttavat laajat kehityskulut, kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio, sekä välittömästi arkeen liittyvät tekijät, kuten kaupunkiympäristö rakennuksineen. Esimerkiksi sosiaaliturvan ja perhevapaan uudistukset koskevat lapsia. Suomen lasten yhdenvertaisuutta haastaa esimerkiksi kuntien voimakas eriytyminen: Kuinka palveluiden tuottamisesta selviytyvät väkirikkaat kaupungit? Entä kunnat, joissa syntyvyys on lähes pysähtynyt? Näihin kysymyksiin neuvottelukunta hakee yhdessä vastauksia.

Kokouksessa peräänkuulutettiin ennakoivaa ja tulevaisuutta luotaavaa lapsipolitiikkaa. Lapsipolitiikan tulee olla sidoksissa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja huomioida suuret yhteiskunnalliset murrokset. ”Tutkijoilta päätöksentekoon saadaan näyttöön perustuvaa tietoa”, toteaa neuvottelukunnan varajäsen, tutkimusprofessori Kristiina Huttunen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Valtioneuvoston asettamasta lapsiasianeuvottelukunnasta säädetään lailla.

[:]