Lapsiasiavaltuutettu: Koulukoteihin sijoitetut lapset kuultava välittömästi, kaikkien sijaishuollossa olevien lasten osalta hallitukselta takaraja

– Annan arvoa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon tahdolle korjata lastensuojelussa ilmenneitä vakavia ongelmia. Pidän hyvänä, että sosiaali- ja terveysministeriö kehittää kaikkien sijaishuollossa olevien lasten kuulemista. Tätä on esitetty vuosia, vihdoinkin liikettä näyttää olevan, kiitos ministerin. Tällä ei kuitenkaan voida ohittaa sitä tosiasiaa, että valvontatoimet ovat osoittaneet vakavia puutteita nimenomaisesti koulukodeista, valtion ja yksityisistä. Koulukoteihin sijoitetut lapset ja nuoret ovat usein heikoimmilla, he ovat kansalaisia, joita ei valtioneuvoston asetuksen mukaan voida ”tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa ja jotka eivät sairautensa tai vammaisuutensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa”, Kurttila toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös aloittaa tutkimushanke, jossa kehitetään sijaishuollossa olevien lasten kuulemista, on lapsiasiavaltuutetun mukaan tarpeellinen, mutta tarpeeseen nähden hidasvaikutteinen.

– Viranomaisten yllätystarkastukset koulukoteihin ovat kestäneet enintään muutamia päiviä. Koulukoteihin sijoitettujen lasten kuuleminen voidaan suorittaa laadukkaasti ja ripeästi, jos tahtoa on. Koulukoteihin sijoitettujen lasten kokemukset ovat välttämätön näköala sijaishuollon järjestelmään, sillä nämä lapset ovat yleensä käyneet läpi lastensuojelun koko palveluvalikon. Toisekseen näiden lasten ja nuorten näkymä on usein heikko eli emme yhteiskuntana onnistu riittävästi heidän kiinnittämisessään koulutukseen ja työhön, tähän päivään ja tulevaisuuteen, Kurttila pohtii.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii valvontatoiminnassa huomion kiinnittämistä ongelmiin, joista monet korostuvat juuri koulukotiympäristöissä.

– Olen saanut luotettavaa ja huolestuttavaa tietoa suoraan opettajilta, miten sijoitettujen lasten oikeus yleisopetukseen ei toteudu. Tästä minulle ovat myös puhuneet koulukoteihin sijoitetut lapset, jotka ovat ihmetelleet, miksi he eivät saa käydä kunnan koulua. Opettajien arvion mukaan moni sijoitettu lapsi pärjäisi yleisopetuksessa, saisi siten aineenopettajan antaman opetuksen normaalissa luokassa ja erityisopettajan tuen. Sijoitettuja lapsia opetetaan perusteettomasti pienryhmissä tai kotiopetuksessa, Kurttila kertoo.

– Suomi tarvitsee uuden otteen sijaishuollon kehittämiseen. Kyse on lapsen edusta, perus- ja ihmisoikeuslähtöisestä toimintakulttuurista sekä lain noudattamisesta, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan lapsen kuulemisesta kunnioittamisesta. Vuonna 2015 totesin valtioneuvostolle, että Suomessa on aloitettava sijaishuollossa olevien lasten kokemustiedon systemaattinen kerääminen valtakunnan tasolla. Tähän näyttää sosiaali- ja terveysministeriökin päätyneen. Hallituksen on annettava ajallinen takaraja, mihin vuoteen mennessä tämä toteutuu. Meillä on kaikki edellytykset rakentaa digitalisaation mahdollistama kuulemisen käytänne, jonka avulla kaikkia sijaishuollossa olevia lapsia kuullaan säännönmukaisesti ja jota kautta lapset saavat vaivatta yhteyden vastuusosiaalityöntekijäänsä ja valvontaviranomaisiin, Kurttila vaatii.

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että viime vuosina päättäjät ja hallinto ovat korostaneet sijaishuollon omavalvontaa, joka näyttää ongelmalliselta tällä hetkellä käytävän keskustelun valossa. Samalla valtakunnalliseen ja alueelliseen sijaishuollon kehittämistoimintaan käytetään paljon hankerahoitusta eli voimavaroja näyttää riittävän sinne, mihin rahoitusta halutaan suunnata.

– Arvioni on, että julkisia varoja on jopa ylikäytetty ilman vaikuttavuutta ja hyvää hallintoa, lapsen edun vahvistamista, Kurttila päättää.

 

Lisätietoa:
Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
050 544 3757