Lapsiasiavaltuutettu: Köyhyydellä ei leikitä – lapsiasiavaltuutetun vuoden 2017 teemana köyhyys

Tiedote 16.12.2016
Julkaisuvapaa heti

Lapsiasiavaltuutetun toimiston teemana on vuonna 2017 lapsiperheiden köyhyys. Lapsiasiavaltuutettu antaa vuoden 2018 maaliskuussa valtioneuvostolle arvion köyhyyden vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin Suomessa.

- Suomessa köyhyys on sukupolvistunut ja eriarvoistuminen syventynyt. Lapsen perhetausta määrittää yhä enemmän lapsen koulutuspolkua ja hyvinvointia. Suomen suunta on huono. Olemme epäonnistuneet luomaan jokaiselle lapselle mahdollisuuden kasvaa täyteen lahjakkuuteensa. Suomessa noin joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. On kuitenkin muistettava, ettei köyhyys tee perheestä sellaisenaan huonoa tai ongelmallista. Köyhät perheet eivät ole ongelma, vaan heitä koskettava köyhyys on meidän yhteinen, yhteiskunnallinen ongelma, lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa.

Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on lähes joka viides kotitalousväestöstä, noin 927 000 henkilöä. Köyhyysriskiin vaikuttavat kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja tulonsaajina toimivien määrä. Lapsiperheistä yhden huoltajan talouksilla pienituloisuusriski on erityisen suuri. Kahden huoltajan lapsiperheillä köyhyysriski on taas korkeampi ja pienituloisuus syvempää, jos kotitaloudessa on alle kouluikäisiä lapsia. Mitä pidempään Suomessa vanhempi saa toimeentulotukea, sitä todennäköisimmin lapsi saa aikuistuessaan toimeentulotukea. Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneistä toimeentulotukea saaneista nuorista 72 prosentilla on toimeentulotukea saanut vanhempi. Lapsille köyhyys ei näyttäydy vain taloudellisena asemana, vaan erityisesti sosiaalisena ilmiönä, osattomuutena; pääsenkö mukaan luokkaretkelle, pystynkö harrastamaan, onko minulla mahdollisuutta tehdä koulun vaatimia tehtäviä tietoverkoissa, kiusataanko minua köyhyyden takia?

- Köyhyysongelman hoitamattomuus ja yhteisen tajun puute ovat myös hyvinvoivan enemmistön ongelma. Suomessa varakkaimpien ja korkeimmin koulutettujen vanhempien jälkeläiset etenevät koulutuksessa muita lapsia pidemmälle. Sijoittuminen painotettuun opetukseen on vähäisempää heikommista sosiaalisista taustoista tulevilla lapsilla, vaikka oppimistuloksissa ei olisi lasten kesken eroa. Tappio on koko yhteiskunnan, ei vain yksilön, lapsiasiavaltuutettu Kurttila päättää.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston vuoden 2017 toimintasuunnitelma ”Köyhyydellä ei leikitä” on lähetetty valtioneuvostolle 15.12.2016.

Lisätietoa:
Lapsiasiavaltuutettu
Tuomas Kurttila
p. 050 544 3757

Aineistoa:
Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa.
Tilastokeskus, tulonjakotilasto.