LAPSIASIAVALTUUTETTU ODOTTAA KUNTAPÄÄTTÄJILTÄ TOIMIA LASTEN OSALLISTUMISEN EDISTÄMISEKSI
Tiedote 8/2008 (17.6.2008)
Lasten osallistumisoikeudet eivät lapsiasiavaltuutetun mielestä toteudu Suomessa hyvin, vaikka lainsäädäntö kannustaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen. "Kotikunta on lasten osallistumisen tärkein areena. Vaikka alaikäisillä ei ole äänioikeutta, ovat he silti kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Syksyllä valittavien kunnanvaltuutettujen on otettava lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kärkitavoitteeksi", lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vaatii.
Aulan mukaan toimintakulttuurin on muututtava koulussa ja muissa palveluissa. "Päättäjät ja palveluissa työskentelevät tarvitsevat tietoa ja taitoa parempaan vuorovaikutukseen lasten kanssa eri ikävaiheissa. Lasten ja nuorten mielipiteitä on tarpeen selvittää ja kuulla niin päivähoidossa, koulussa, lastensuojelussa kuin ympäristön ja liikenteen suunnittelussakin", Aula katsoo.
"Jotta lapset saisivat laajemmin osallistua itseään koskeviin ratkaisuihin, aikuisten asenteiden on muututtava. Aikuisten on oivallettava, että lasten tärkeysjärjestys on usein toinen kuin aikuisten", Aula muistuttaa. "Lasten omaa tietoa ja toimijuutta tulee arvostaa nykyistä enemmän. Samalla se kasvattaa lapsia yhteisöllisyyteen ja toisten mielipiteiden huomioon ottamiseen", Aula arvioi.
Koulu on lasten vaikuttamisen paikallisista foorumeista tärkein. "Oppilaskunta on oltava jokaisessa koulussa. Jokaiseen kuntaan tulee perustaa myös lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto tai vastaava, jota aikuiset tukevat ja auttavat vaikuttamistyössä", Aula ehdottaa.
Lasten kuulluksi tulemista tulee edistää myös kotona. "Lapsille ja vanhemmille tarvitaan enemmän yhteistä aikaa, mitä tukisi esimerkiksi vanhempien työajan lyhentäminen", Maria Kaisa Aula ehdottaa.
Ehdotukset sisältyvät lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2008, jonka pääteemana on lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Lapsiasiavaltuutettu luovutti vuosikirjan tiistaina 17.6. peruspalveluministeri Paula Risikolle Helsingissä.
Vuosikirjan ensimmäisessä osassa raportoidaan lapsiasiavaltuutetun toiminnasta vuonna 2007, joka oli kansallisen lapsipolitiikan ja sen koordinaation vahvistumisen aikaa. Tärkein tavoite oli nostaa lasten ja nuorten hyvinvointi politiikan asialistan kärkeen. Lasten pahoinvointia ehkäisevän työn tavoitteet tulivatkin moniin valtioneuvostotason ohjelmiin. "Nyt on aika laittaa toimeen hyvät ohjelmat", lapsiasiavaltuutettu Aula muistuttaa.
"Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma on lapsiasiavaltuutetun tärkeä kumppani seuraavien neljän vuoden ajan. Tavoitteena on luoda pysyviä rakenteita, jotka varmistavat lapsinäkökulmaa valtion ja kuntien toimissa. Tämä tarkoittaa lasten hyvinvoinnin seurannan kohentamista, lapsen oikeuksista tiedottamista, lasten osallistumisen edistämistä sekä päätösten lapsivaikutusten arviointia", Aula kertoo.
Vuosikirjan toisessa osassa lapsiasiavaltuutettu arvioi lasten osallistumisen ja vaikuttamisen tilaa Suomessa. Teema on esillä myös asiantuntija-artikkeleissa, jotka käsittelevät lasten ja nuorten osallisuutta, leikkiä, lastensuojelua, erotilanteita ja huoltoriitoja sekä saamelaislasten ja maahanmuuttajataustaisten lasten oikeuksia.
Lapsiasiavaltuutetulle tulleiden kansalaisyhteydenottojen teemoissa vuonna 2007 painottuivat aikaisempien vuosien tapaan lastensuojelun laatu, huoltoriidat, kouluasiat sekä mediaa, viihdettä ja kulutusta käsittelevät viestit.
Lapsiasiavaltuutetun tulee lain mukaan antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomus toiminnastaan ja arvioida samalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2008 on kokonaisuudessaan lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla www.lapsiasia.fi.
Lapsella on oikeus osallistua. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2008. Helsinki 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:20.
Painetun vuosikirjan tilaukset: [email protected] tai (09) 160 73986.
