Tiedote 21.01.2015

Lapsiasiavaltuutettu Oulussa: Lapsi on voimaton muuttamaan olosuhteita, joissa elää

Lasten ruumiillinen kurittaminen on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo 30 vuotta, silti sitä esiintyy edelleen monissa perheissä. Suomalaisten kielteinen suhtautuminen lasten ruumiilliseen kurittamiseen on kasvussa eli myönteisessä muutoksessa, mutta työtä on vielä edessä. Lasten kaltoinkohtelun riskiä lisäävät vanhemman uupumus, keinottomuus ja arjessa koettu yksinäisyys.

Väkivallankulttuuri leviää helposti ihmissuhteesta toiseen. Perheissä, joissa esiintyy lähisuhdeväkivaltaa aikuisten välillä, on usein myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä sekä sisarusten välistä väkivaltaa. Väkivaltaa nähnyt ja kokenut lapsi oppii, että väkivallan käyttö ihmissuhteissa on sallittua ja hyväksyttyä ja siirtää haitallisia käytäntöjä näin sukupolvelta toiselle.

Väkivalta jättää aina jäljen niin mieleen kuin ruumiiseen ja sen vaikutus yksilön terveyteen myös pitkällä aikavälillä on dramaattinen. Monien kansantautien taustalla (esim. sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja ylipaino) on todettu olevan lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu. Kaltoinkohtelu lisää myös lapsen oppimis- ja keskittymisvaikeuksia sekä kasvattaa sosiaalisen syrjäytymisen ja huono-osaisuuden riskiä merkittävästi.

”Lapsi ei voi muuttaa olosuhteita, joissa hän elää. Muutos on aina aikuisten vastuulla. Lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten on tärkeää kyetä tunnistamaan väkivalta ja sen uhka, osattava ottaa väkivalta puheeksi sekä työskennellä väkivaltaa kokeneen ja sitä käyttäneen vanhemman kanssa. Mitään väkivallan muotoa ei tulisi vähätellä. Väkivalta voi aluksi olla lievää ja muuttua ajan kanssa vakavammaksi, jopa kuolemaan asti johtavaksi pahoinpitelyksi. Yhteistyö eri lapsiperhetoimijoiden kanssa on välttämätöntä väkivallan ehkäisemiseksi”, muistuttaa Tuomas Kurttila.

”On hienoa, että järjestöt ovat yhteistyössä viranomaisten kanssa lähteneet muuttamaan kasvatuskulttuuriamme kannustavampaan suuntaan Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa”, totesi Kurttila vieraillessaan Oulun ensi- ja turvakodilla.

Ensikodin lisäksi Tuomas Kurttila puhui Oulussa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja MLL:n Pohjois-Suomen piirin järjestämässä Lapset puheeksi -koulutuksessa.

Kannusta minut vahvaksi - hankkeen (2013–2016) tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja kuritusväkivaltaa. Se on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten, järjestökumppanien sekä kuntien peruspalveluiden kanssa tehtävä hanke, jossa lisätään lasten ja vanhempien tietoisuutta lapsen oikeuksista, vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria sekä tarjotaan vanhemmille tukea ja ohjausta myönteisten kasvatuskeinojen käyttöön.

Hankkeen aikana aktivoidaan asenteisiin vaikuttavaa julkista keskustelua väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen sekä lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen. Hanke on osa Raha-automaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa Emma ja Elias – avustusohjelmaa ja sitä pilotoidaan Oulun lisäksi Lahdessa ja Turussa.

https://ensijaturvakotienliitto-fi.directo.fi/tyomuodot/kannusta-minut-vahvaksi-hanke