Lapsiasiavaltuutettu päättää kautensa ja luovuttaa Vuosikirjan hallitusohjelmavalmistelijoille

– Suomen tulevalla hallituksella on vaativa lähtötilanne. Syntyvyys on ollut jo vuosia voimakkaassa laskussa, oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään ja köyhien lasten määrä on kasvussa. Samalla arjen tasolta sain viime vuonna suomalaisilta yli 1000 yhteydenottoa tilanteista, joissa voi huomata, ettei voimassa oleva hyväkään lainsäädäntö toteudu lasten kohdalla. Ongelmia on niin perusopetuksen maksuttomuuden toteutumisessa kuin lapsen kuulemisessa lastensuojelussa. Aina on kehitettävää, mutta nyt meneillään olevassa kehityksessä on kyse vakavammasta, Kurttila toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa arviossaan tietoon perustuvan päätöksenteon tarvetta. Vaikka useat hallitusohjelmat ovat todenneet lapsiin kohdistuvien päätösten paremman arvioinnin tarpeen, tulokset ovat olleet vähäisiä. Ihmisvaikutusten arviointia tarkastelleessa tutkimuksessa todettiin lapsiin, lapsiperheisiin tai nuoriin kohdistuneita vaikutuksia kahdeksassa prosentissa vuoden 2017 hallituksen esityksissä. Esityksiä oli yhteensä 201, joista lasten oikeudet mainittiin vain viidessä hallituksen esityksessä.

– Hyvin pienessä osassa hallituksen esityksiä vaikutukset lapsiin on arvioitu. Näin kävi myös päättyvällä hallituskaudella. Valtioneuvosto ei tällä hetkellä pysty varmistamaan säädösvalmistelun laatua. Ongelma on suuri. Erilaisia kehittämishankkeita on asiassa käynnistetty ja selvityksiä tehty, mutta monissa hallituksen esityksissä vaikutukset lapsiin jäävät arvioimatta kokonaan. Näin on käynyt välittömästikin lapsiin liittyvissä säädöksissä, kuten ammatillisen koulutuksen reformissa. Ministereiden ja kansliapäällikköjen tehtävänä on varmistaa, että säädösvalmistelussa on riittävät voimavarat ja osaaminen. Poliitikkojen ailahtelevien valmisteluohjeiden mukaan ei voida enää edetä. Tilanne on kestämätön, Kurttila niittaa.

Lapsiasiavaltuutettu esittää muun muassa, että laki valtion talousarviosta muutetaan mahdollistamaan vahvempi hallinnonalat yhdistävä politiikka. Lisäksi hän esittää, että valtioneuvosto päättää, mille ministeriölle kuuluu valtioneuvoston lapsipolitiikan koordinointi.

 

Lapsiasiavaltuutetun esitykset kokonaisuudessaan hallitusohjelmaa valmisteleville eduskuntapuolueille:
1.       Säädetään lapsivaikutusten arviointi velvoittavaksi ministeriöille sekä kunnille. Uudistetaan laki valtion talousaviosta (423/1988) mahdollistamaan eri hallinnonalat yhdistävä politiikka. Talousarviossa ei pystytä nykyisellään päättämään tärkeistä hallinnonalat ylittävistä politiikkatoimista. Talousarviolain 6 §:ssä säädetään: ”Menot ryhmitellään menoarviossa hallinnonaloittain pääluokkiin.”

2.       Päätetään, mille ministeriölle kuuluu valtioneuvoston lapsipolitiikan koordinointi.

3.       Hallitus hyväksyy lapsioikeusperustaisen lapsistrategian.

4.       Hallitus valmistelee kansalliset lapsia koskevan tutkimuksen laatukriteerit.

5.       Kaikkiin perhe-etuuksiin palautetaan kustannustason kehitystä vastaavat korotukset niiden jäädyttämisestä alkaen ja sidotaan perhe-etuudet kustannuskehitystä seuraavaan indeksiin.

6.       Perusopetuksen maksuttomuuden toteutuminen on turvattava lisäämällä informaatio-ohjausta sekä valvontaa.

7.       Opiskelu toisella asteella on säädettävä maksuttomaksi.

8.       Laaditaan varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma, joka luo pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

9.       Palautetaan lasten subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Säädetään varhaiskasvatuksen palvelut perusopetuksen tavoin voittoa tavoittelemattomaksi toiminnaksi.

10.   Uudistetaan perusopetuksen rahoitus niin, että 7–15-vuotiaiden lisäksi opetuksen järjestäjä saa korotetun valtionosuuden perusopetuksessa olevista 16- ja 17-vuotiaista oppilaista.

11.   Ammatillisen koulutuksen säästöjen ja ammatillisen koulutuksen reformin yhteisvaikutukset on selvitettävä ja tehtävä tarvittavat lisäresurssoinnit ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.

12.   Oppivelvollisuutta koskeva lainsäädäntö laajennetaan koskemaan perusopetuksen jälkeistä opetusta ja koulutusta.

13.   Koulutuksessa tehtyä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistyötä ja sen resursseja tulee vahvistaa.

14.   Alkoholilainsäädännön muutoksista on tehtävä seuraavan hallituskauden aikana arvio. Arvion perusteella päätetään toimenpiteistä, joilla vähennetään lasten alkoholinjuomista sekä alkoholiongelmia perheissä. Lisätään turvakotipaikkojen määrää koko maassa.

15.   Poliisin läsnäoloa lasten arjessa parannetaan koulupoliisitoimintaa edistämällä. Vahvistetaan kyberrikollisuuden ehkäisyä.

16.   Lasten turvataito- ja seksuaalikasvatusta on vahvistettava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

17.   Valmistellaan kansallinen ohjelma mielenterveyden edistämiseksi, otetaan lapset ja lapsiperheet ohjelman ja sen toimenpiteiden painopisteeksi. Osana tätä itsemurhien ehkäisyohjelma on saatettava riittävin voimavaroin toimeenpanoon mahdollisimman pian.

18.   Tehdään päätöksiä rokotuskattavuuden kasvattamiseksi lapsioikeusperusteisesti.

19.   Perhevapaajärjestelmä on uudistettava. Uudistuksen valmisteluun on otettava mukaan lapsi- ja perhejärjestöjen edustajat.

20.   Parisuhteen tukea sekä eropalveluita on vahvistettava.

21.   Seuraavan hallituksen on valmisteltava valtion talousarvioon kohdennettu määräraha lapsiperheiden kotipalveluun ja ehkäisevään vauvaperhetyöhön.

22.   Kaikki koulukodeissa ja muussa sijaishuollossa olevat lapset on kuultava systemaattisesti.

23.   Ulkomaalaislainsäädäntöön sekä lainsäädännön tulkintaan tehdyistä muutoksista ja niiden vaikutuksista tehdään arvio, jossa korostetaan päätösten vaikutuksia lapsiin.

24.   Intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjä tulee uudistaa niin, että ei-lääketieteelliset leikkaukset tehdään vasta silloin, kun lapsi pystyy itse osallistumaan hoitoja koskevaan päätöksentekoon.

25.   Translaki on uudistettava itsemääräämisoikeutta vahvistaen.

26.   Lapsen oikeutta viittomakieleen on vahvistettava varhaiskasvatuslaissa ja opetuksessa. Viittomakielilain toimeenpanoa on vahvistettava.

27.   Luodaan saamen kielen opetukselle kansalliset edellytykset, tätä edistävä lainsäädäntö sekä rahoitusmalli. Saamen kielen opetus on turvattava vahvemmin kotiseutualueen ulkopuolella.

28.   Selvitetään saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen tilaa säännönmukaisesti keräämällä empiirisesti tietoa saamelaislasten hyvinvoinnista sekä kokoamalla tutkimuskatsaus saamelaislapsia koskevista tiedonkeruista. Tämä luo edellytyksiä saamelaislasten oikeusturvan parantamiselle.

29.   Saamen kansallispäivästä 6.2. on rakennettava valtakunnallinen teemapäivä päiväkoteihin ja kouluihin.

30.   Vammaislainsäädäntö tulee uudistaa ja lainsäädännön toimivuutta käytännössä tulee parantaa.

Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirjan julkistaminen, Säätytalo pe 26.4. klo 9.30 alkaen (Snellmaninkatu 9–11, Helsinki).  Tiedotusvälineille avoin, ilmoittautuminen vaaditaan.
Ilmoittautumiset ja Vuosikirjan ennakkotilaukset: [email protected] 
Lisätietoa:

Tuomas Kurttila Lapsiasiavaltuutettu
050 544 3757