Lapsiasiavaltuutettu: Suomi taantuu osaamisessa – uudistus kannustavaan kouluun
Tiedote 8.4.2016Julkaisuvapaa heti
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii Suomea ryhtymään ripeisiin toimiin perusopetuksen uudistamiseksi.
Lapsiasiavaltuutettu luovutti tänään valtioneuvostolle arvion lapsen oikeuksien toteutumisesta perusopetuksessa.
– Suomessa oppimistulokset laskevat ja lasten kouluhyvinvoinnissa on merkittäviä ongelmia. Tämä vaatii päätöksentekijöiltä kykyä uudistaa perusopetusta. Kyse ei ole yksittäisistä oppiaineista, vaan lasten yksilöllisestä kohtaamisesta ja peruskoulusta toimintaympäristönä. Koulupäivän rakennetta on uudistettava, lasten tuottamaa arviota koulun toiminnasta on lisättävä, opettajien vanhentunut työaikajärjestelmä on muutettava ja on pohdittava, mikäli oppivelvollisuutta ei enää sidottaisi niin voimakkaasti ikään, vaan lapsen osaamiseen. Suomella on tarve uudistaa perusopetusta, ja näin tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa, Kurttila toteaa.
Lapsiasiavaltuutetun arviossa perusopetuksen tilasta tuodaan esille perusopetuksen oppimistulosten merkittävä lasku. Runsas viisi prosenttia ikäluokasta eli 3000-3500 lasta ei tavoita perusopetuksessa edes minimitasoa millään osaamisen kolmesta keskeisestä osa-alueesta eli lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Joka kahdeksas poika ei saavuta perusopetuksessa lukutaitoa, jolla selviäisi jatko-opinnoissa.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksella on enemmän vaikutusta oppimistuloksiin ja oppimismotivaatioon kuin esimerkiksi oppimateriaaleilla ja luokkakoolla. Koulun työilmapiirillä on suuri vaikutus niin opettajiin, oppilaisiin kuin oppimiseenkin. Kouluissa, joissa opettajien työyhteisön ilmapiirissä on ongelmia, on havaittu oppilailla masennusoireilua ja psykosomaattisia vaivoja todennäköisemmin kuin hyvän työilmapiirin kouluissa.
Luvattomat poissaolot ovat yleisempiä kouluissa, joissa opettajilla ei ole yhteisesti hyväksyttyjä selkeitä tavoitteita tai koettu luottamus on heikko. Opettajien välinen keskinäinen luottamus lisää lasten ja nuorten luottamusta aikuisiin, mikä mahdollistaa muun muassa varhaisen puuttumisen kiusaamiseen ja muuhun epätoivottavaan käyttäytymiseen.
Lapsiasiavaltuutettu Kurttila esittää, että Suomi muuttaa koulupäivän rakenteen niin sanottuun joustavaan koulupäivään. Oppilaiden kokemaan koulupahoinvointiin ei pystytä vastaamaan jatkuvalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäämisellä, vaan asiaa on lähestyttävä yhä enemmän koulupäivän rakenteen, koulun toimintakulttuurin, moniammatillisuuden ja opettajien työaikajärjestelmän kautta.
Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteesta sisältää tavoitteen, että koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa päivässä. Osana tätä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Suomessa siirrytään opettajien kokonaistyöaikaan.
Lapsiasiavaltuutettu käsittelee valtioneuvostolle luovutetussa Vuosikirjassa perusopetuksessa havaittavia merkittävimpiä ongelmia lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisessa. Nämä liittyvät kuntien ja koulujen välisten erojen kasvuun perusopetuksen järjestämisessä, oppimistulosten laskuun, lasten kokemaan kouluosallisuuden puutteeseen, lasten koulu-uupumukseen, koulukiusaamisen yleisyyteen, eri vähemmistöjen asemaan perusopetuksessa ja koulujen sisäilmaongelmiin. Lapsiasiavaltuutettu antaa käsiteltävistä teemoista suositukset toimenpiteiksi.
Lapsiasiavaltuutetun vuoskirja 2016. Eriarvoistuva koulu? Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2016:1. ISBN: 978-952-259-500-3 ISSN: 1798-4009
Lisätietoa:
Tuomas Kurttila
lapsiasiavaltuutettu
p. 050 544 3757
