Mediatiedote 11.1.2012
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa perusteellisesti.
– Nykyinen laki ei riittävästi estä seksuaalirikoksiin syyllistyneitä henkilöitä toimimasta työ-, yrittäjä- tai vapaaehtoistehtävissä lasten parissa, toteaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt oikeus- sekä työ- ja elinkeinoministeriölle aloitteen, jossa vaaditaan toimia rikostaustan selvittämislain uudistamiseksi. Aloitteessa vaaditaan ministeriöitä kartoittamaan nykyisen lain ja menettelytapojen toimivuus sekä ryhtymään pikaisesti toimiin puutteiden korjaamiseksi.
Lapsiasiavaltuutettu on saanut kansalaisilta kymmeniä yhteydenottoja, joissa on kiinnitetty huomiota nykyisen, vuonna 2003 voimaan tulleen rikostaustan selvittämislain puutteisiin. Tilannetta on kartoittanut lakimies Jaana Tervo lapsiasiavaltuutetun toimistossa. Jaana Tervo korostaa, ettei pelkästään pitkäaikaisissa työ- ja virkasuhteissa lasten kanssa toimivien taustojen selvittäminen ole riittävää. Taustat tulisi lisäksi tarkistaa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein.
– Laki tulee ulottaa myös vapaaehtoistyöhön ja yrittäjätoimintaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoimintaa, järjestöjen kotipalvelu- ja lastenhoitotoimintaa sekä järjestöjen sekä uskonnollisten yhdyskuntien kerho- ja leiritoimintaa. Myös kotonaan perhepäivähoitoa tarjoavien tai perhehoitajina toimivien puolisoiden taustat tulisi selvittää, lakimies Jaana Tervo korostaa.
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa aloitteessaan uusista kansainvälisistä velvoitteista, jotka edellyttävät Suomen valtiota estämään lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittuja harjoittamasta ammatillista toimintaa, jossa ollaan suoraan ja säännöllisesti kanssakäymisissä lasten kanssa. Suomi on vastikään ratifioinut asiasta Euroopan neuvoston yleissopimuksen. Myös Euroopan unionissa on valmisteilla asiasta direktiivi.
Eräät maat Euroopassa ovat ottaneet käyttöön ns. ammattikieltoperiaatteen, jolla seksuaalirikoksiin tuomittuja estetään toimimasta lasten parissa. Suomessa eduskunta ei ole tätä aiemmin pitänyt tarpeellisena.
– Ammattikieltoperiaatteen soveltaminen Suomessa tulisi ottaa uuteen harkintaan. Lisäksi on tarpeen kehittää rikostaustan tarkistamiseen menettelytapoja, joilla vapaaehtoistyötä ei tarpeettomasti vaikeuteta mutta voidaan silti turvata lasten suojelun tavoitteet, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korostaa.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista, seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, joka velvoittaa jäsenvaltioita suojelemaan lapsia kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä sekä hyväksikäytöltä.
Lisätietoja
Lakimies
Jaana Tervo
+358 9 160 73987
+358 50 575 2091 [email protected]
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
+358 9 160 73985
+358 50 530 9697
[email protected]
