Tiedote 25.04.2014

Lapsiasiavaltuutetulta laaja arvio ja suositukset toimikautensa päätteeksi: Eroon lasten eriarvoisuudesta lapsi- ja perhelähtöisillä palveluilla

Valtaosa lapsista ja nuorista Suomessa voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä, kertoo lasten hyvinvoinnin kansallisiin indikaattoreihin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsiasiavaltuutetun raportti. Hyvinvointi kuitenkin eriarvoistuu ja lapsuus erilaistuu: noin kymmenesosalla alaikäisistä ongelmat kärjistyvät ja kasautuvat.

- Lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi on torjuttava sekä taloudellista että hoivaköyhyyttä. Palvelut eivät nyt tue ajoissa vanhempia heidän ongelmissaan ja vuorovaikutuksessa lastensa kanssa. Palveluissa ammattilaiset eivät myöskään kohtaa lapsia ja nuoria tarpeeksi kokonaisvaltaisesti. Kehityksen oikaiseminen vaatii eri hallinnonaloihin jakautuneiden koulu, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi, arvioi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimikautensa viimeisessä vuosikirjassa.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Eriarvoistuva lapsuus - lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Helsingissä 25.4. Laajaan tilastoaineistoon sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva katsaus on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen kanssa. Se perustuu vuosia kestäneeseen työhön lasten hyvinvoinnin tietopohjan selvittämiseksi sekä kansallisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut selvitystyötä.

Samalla julkistettiin laaja tilastollinen taustaraportti: " Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana."

Joka kymmenes lapsi kohtaa hyvinvoinnin uhkia

Tilastojen valossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuva Suomessa näyttää valoisalta. Lasten suuri enemmistö on tyytyväinen elämäänsä ja heidän kasvuympäristönsä on aiempaa turvallisempi. Keskusteluyhteys vanhempien kanssa sekä osallistumismahdollisuudet koulussa ovat kohentuneet. Moni asia on hyvin myös kansainvälisesti verraten.

Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, pienellä osalla ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät.

Mittarista riippuen hyvinvoinnin uhkia kohtaavien lasten osuus vaihtelee muutamista prosenteista yli 10 prosenttiin. Jopa viidennes yläkouluikäisistä tytöistä kokee itsensä masentuneeksi. Alle 18-vuotiaiden, etenkin poikien, kuolemansyynä itsemurha on Suomessa OECD-maiden yleisimpiä. Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä on vailla läheistä ystävää. Yläkouluikäisistä tai vanhemmista tytöistä noin 20-30 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Vaikka kuritusväkivalta perheissä on vähentynyt jyrkästi, vanhempien toistuvaa fyysistä väkivaltaa on kokenut vielä 1-3 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista ja toistuvaa henkistä väkivaltaa 3-13 prosenttia. Iästä riippuen 1-4 prosenttia 6. ja 9.-luokkalaisista kertoo nähneensä vanhempansa humalassa kerran tai useita kertoja viikossa.

Kolme prosenttia lapsista elää perheessä, jossa on vakavia elintasovajeita. Pienituloisissa perheissä eli yhdeksän prosenttia lapsista.

Pääosalla lapsista asiat ovat hyvin, mutta palveluissa ei ole kyetty vastaamaan ongelmiin niissä perheissä, joissa tuen tarvetta on. Lapsiperheiden kodinhoitoavun saatavuus on romahtanut. Tukea kotikasvatukseen ei ole helposti saatavilla. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat puutteelliset. Lapsilisän reaaliarvo on alentunut vuodesta 1994 lähes 30 euroa.

Peruspalveluiden heikkoudesta kertoo lastensuojelun huostaan otettujen lasten määrän kaksinkertaistuminen 1990-luvun alkuun verrattuna. Huostaanotot ovat lisääntyneet lähinnä yli 13-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä erityisen paljon 16-17 -vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä ovat moninkertaistuneet myös toistuvat sijoitukset eli nuoren siirtymiset edestakaisin kodin ja sijoituspaikan välillä.

Lasten ja perheiden palveluiden toimintamallit uusiksi

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula perää palveluiden ja tuen toimintamallien rohkeaa uudistamista. Palveluissa tarvitaan lapsi- ja perhelähtöistä, eri-ikäisten tarpeet huomioivaa tuen tarjontaa nykyistä laajempana ja hallinnonalarajat ylittävänä kokonaisuutena.

- Yksin sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ei riitä lasten ja perheiden eriarvoistumisen ehkäisyyn. Tarvitaan näiden lisäksi koulua, nuorisotyötä ja vapaa-ajan palveluita kattavaa koko lapsen elämänkaaren huomioivaa paikallista palvelukokonaisuutta, jossa lapset ja nuoret kohdataan kokonaisina ihmisinä ja vanhemmat saavat ajoissa tukea ongelmiinsa. Lapset ja heidän vanhempansa tulee myös ottaa mukaan palveluiden arviointiin ja kehittämiseen, korostaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille lasten ja nuorten eriarvoistumisen torjumiseksi sekä hyvinvoinnin seurannan tietopohjan vahvistamiseksi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta ovat lapsiasiavaltuutetun päätehtäviä. Lasten hyvinvointitiedon kattava seuranta edellyttää lähteenä olevien tilastojen ja tutkimusten toistettavuutta, pysyvyyttä ja osin myös tietojen saatavuuden parantamista.

- Tiedämme toki jo nyt paljon lasten hyvinvoinnista, mutta on myös alueita, joista tietoa puuttuu. Pienten lasten hyvinvointia ei seurata riittävästi. Lisäksi lastensuojelun piirissä olevien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten hyvinvoinnista tiedetään kovin vähän. Lasten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi näitä puutteita olisi korjattava. Tämä on ministeriöiden vastuulla, Maria Kaisa Aula toteaa. Hän muistuttaa, että tilastoseuranta on puutteellista myös lasten osallistumisen, vapaa-ajan ja median käytön alalta.

Vuosikirja sisältää myös yhteenvedon lapsiasiavaltuutetun toimiston työstä ja tuloksista 2005-2013 sekä uuden lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan suuntaviivat nykyistä lapsiystävällisempään yhteiskuntaan.

Eriarvoistuva lapsuus - lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3

Vuosikirjan keskeinen sisältö tiivistettynä
Vuosikirjan taustaraportti:

Tuula Aira, Riikka Hämylä, Lasse Kannas, Maria Kaisa Aula ja Raija Harju-Kivinen:
Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:4>> linkki suoraan julkaisuun

Lisätietoja:
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
02951 63414
[email protected]

Lasse Kannas
Professori
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
050 313 0412
[email protected]

Tuula Aira
Projektitutkija, TtM
Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
040 805 3547
[email protected] Pressmeddelande 25.4.2014

En omfattande bedömning och rekommendationer av barnombudsmannen som avslutning på mandatperioden: Utrota ojämlikheten med barn - och familjinriktade tjänster

Största delen av barnen och ungdomarna i Finland mår väl och är nöjda med livet enligt barnombudsmannens första utredning om barnens välfärd utifrån nationella indikatorer. Välfärden är dock allt mer ojämlikt fördelad och barnen utvecklas i allt mer varierande förhållanden: problemen tillspetsas och samlas hos ca en tiondedel av de minderåriga.

- För att minska ojämlikheten mellan barn bör man bekämpa både den ekonomiska och den omvårdnadsrelaterade fattigdomen. I dag stöder tjänsterna inte tillräckligt tidigt föräldrar i sina problem och i växelverkan med barnen. Serviceexperterna bemöter inte heller barn och unga på ett tillräckligt helhetsinriktat sätt. För att rätta till utvecklingen måste skolan samt social- och hälsovården reformeras mer barn- och familjeinriktade i motsats till nuvarande förvaltningsinriktade modell, skriver barnombudsman Maria Kaisa Aula i sin sista årsbok.

Barnombudsmannens årsbok Eriarvoistuva lapsuus - lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa (En allt mer ojämlik barndom - nationella indikatorer för barnens välfärd) överräcktes till omsorgsminister Susanna Huovinen i Helsingfors 25.4. Översikten som baserar sig på omfattande statistiskt material och FN:s konvention om barnets rättigheter har utarbetats i samarbete med Centralen för hälsofrämjande arbete vid Jyväskylä universitet med finansiering av undervisnings- och kulturministeriet. Den bygger flera års arbete för att reda ut faktagrunden för barnens välfärd och utveckla nationella indikatorer för mätning av barns och ungas välbefinnande.

Samtidigt publicerades den omfattande bakgrundsrapporten: "Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana" (Barnens välfärd enligt nationella indikatorer).

Vart tionde barn stöter på hot mot sin välfärd
Enligt statistiken är den övergripande bilden av välfärden bland barn och unga god i Finland. Barnen är nöjda med livet och deras uppväxtmiljö är tryggare än tidigare. Allt flera högstadie-elever kan diskutera sina problem med sina föräldrar. Allt flera känner också att de kan påverka på skolan. Även internationellt sett är det rätt väl ställt på många håll.

Samtidigt som stor majoriteten av barnen mår väl, fortsätter och tillspetsas problemen hos en liten del av barn.

Beroende på indikator varierar andelen barn som stöter på hot mot välfärden mellan några procent och över tio procent. Rentav var femte flicka i högstadiet känner sig deprimerad. Självmord bland under 18 år gamla personer, speciellt pojkar, hör till de vanligaste dödsorsakerna i Finland jämfört med OECD-länderna. Åtta procent av högstadieeleverna saknar nära vänner. Ca 20-30 procent av flickor i högstadieåldern eller äldre har upplevt sexuellt våld.

Ändå 8 procent av högstadie-eleverna säger, att de kan nästan aldrig diskutera sina saker med sina föräldrarna. Även om föräldrarnas disciplinära våld har minskat kraftigt, har fortfarande 1-3 procent av sjätte- och niondeklassisterna utsatts för regelbundet fysiskt våld i uppfostran och 3-13 procent för regelbundet psykiskt våld.

Tre procent av barn bor i familjer med stora ekonomiska brister. Nio procent bor i fattiga familjer.

Största delen av familjerna har saker och ting under kontroll, men servicen har inte kunnat tackla problemen i de familjer som behöver stöd. Tillgången till hemvårdsstöd bland barnfamiljer har rasat sedan början av 1990-talet. Det är inte lätt för föräldrar att få stöd och rådgivning i uppfostran. Mentalvårdstjänsterna för unga är otillräckliga. Den reala värden av barnbidrag har minskats nästan 30 euro sedan 1994.

Att omsorgstjänsterna är svaga återspeglas i att antalet omhändertagna barn har fördubblats sedan början av 1990-talet. Omhändertagandena har ökat främst bland över 13 år gamla barn och unga samt särskilt mycket bland 16-17 år gamla unga. Även återkommande omplaceringar, dvs. att unga flyttas fram och tillbaka mellan hemmet och placeringsplatsen, har flerfaldigats i denna åldersgrupp.

Nya verksamhetsmodeller för tjänster för barn och familjer
Barnombudsman Maria Kaisa Aula efterlyser djärva reformer av verksamhetsmodellerna för tjänsterna och stödet. Inom tjänsterna behövs det ett mer omfattande barn- och familjeinriktat stöd som beaktar behoven i olika ålder och som överskrider gränserna mellan förvaltningsområden.

- Reformen av social- och hälsovården förebygger inte i tillräcklig grad den ökande ojämlikheten mellan barn och familjer. Utöver dessa tjänster behövs det en lokal servicehelhet som omfattar skolan, ungdomsarbetet och fritidstjänsterna och som beaktar barnets hela livscykel och där barn och unga bemöts som fullvärdiga individer och föräldrarna får stöd för uppfostran i ett tillräckligt tidigt skede. Barnen och deras föräldrar ska också involveras i utvärderingen och utvecklingen av tjänsterna, poängterar barnombudsman Maria Kaisa Aula.

Barnombudsmannens årsbok 2014 innehåller barnombudsmannens rekommendationer för beslutsfattare för att förebygga den ökande ojämlikheten bland barn och unga samt för att stärka faktagrunden för uppföljningen av välfärden.

Uppföljningen av hur barns och ungdomars välfärd samt barnets rättigheter realiseras hör till barnombudsmannens viktigaste uppgifter. En heltäckande uppföljning av barnens välfärd förutsätter att den statistik och forskning som utgör källan är jämförbar och stabil samt också att tillgången till uppgifter förbättras.

- Vi vet redan nu mycket om barnens välfärd, men på vissa områden är informationen mer knapphändig. Små barns välfärd följs inte upp i tillräcklig grad. Dessutom vet vi mycket lite om välfärden bland barn som omhändertagits av barnskyddet, handikappade och kroniskt sjuka barn samt barn med avvikande språklig och kulturell bakgrund. Dessa brister borde rättas till för att säkerställa jämlikheten mellan barnen. Det är ministerierna som ansvarar för det, konstaterar Maria Kaisa Aula. Hon påpekar att den statistiska uppföljningen är bristfällig även vad gäller barnens deltagande, fritid och användning av medier.

Årsboken innehåller dessutom ett sammandrag av arbetet på barnombudsmannens byrå och dess resultat 2005-2013 samt den nya barnombudsmannen Tuomas Kurttilas riktlinjer för ett barnvänligare samhälle.

Eriarvoistuva lapsuus - lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa
Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 (En allt mer ojämlik barndom – nationella indikatorer för barnens välfär
Barnombudsmannens årsbok 2014)
Barnombudsmannens byrås publikationer 2014:3

Publikationen endast på finska.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 (på finska, pdf)
Det centrala innnehållet i barnombudsmannens årsbok 2014 (på svenska )
Barnombudsmannens årsbok 2014, sammanfattning (på svenska)

Bakgrundsrapport:
Tuula Aira, Riikka Hämylä, Lasse Kannas, Maria Kaisa Aula och Raija Harju-Kivinen:
Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana
(Barnens välfärd enligt nationella indikatorer)
Barnombudsmannens byrås publikationer 2014:4

Endast på finska.

Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana (på finska, pdf)

Ytterligare information:

Maria Kaisa Aula
Barnombudsman t.o.m. 30.4.2014
+358 2951 63414
[email protected]

Lasse Kannas
Professor
Centralen för hälsofrämjande arbete, Jyväskylä universitet
+358 50 313 0412
[email protected]

Tuula Aira
Projektforskare
Centralen för hälsofrämjande arbete, Jyväskylä universitet
+358 40 805 3547
[email protected]