LAPSIASIAVALTUUTETUN KANNANOTTO HALLINTOVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ 240/2009 VP LAIKSI ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISEKSI

Hallintovaliokunnalle 9.2.2010 VIITE      HE 240/2009 vp laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi ASIA       Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen HE 240/2009 vp ulkomaalaislain muuttamiseksi. Esitys on lähetetty 17.11.2009 eduskunnan lähetekeskustelussa hallintovaliokunnalle mietintöä varten. Esityksessä ehdotetaan mm. säännöksiä turvapaikanhakijoiden oikeuslääketieteellisestä iänmäärityksestä ja muutoksia perheenyhdistämistä koskeviin säännöksiin. Lapsiasiavaltuutettu on antanut sisäasiainministeriölle lausunnon hallituksen esityksestä 28.8.2009 (liite). Lisäksi lapsiasiavaltuutettu on antanut 7.8.2009 lausunnon sisäasiainministeriön turvapaikkapolitiikkaa koskevasta selvityksestä [1]. Lapsiasiavaltuutettu katsoo aiheelliseksi oma-aloitteisesti lausua iänmääritystä koskevien päätösten vaikutuksista alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeuksiin. Lapsen oikeuksien ja edun kannalta on suuri merkitys, mikäli hänet arvioidaankin täysi-ikäiseksi. KANNANOTTO Lapsiasiavaltuutettu on esityksen perustelujen kanssa samaa mieltä siitä, että iänmäärityksen perusteista, menetelmistä ja menettelystä tulee säätää lain tasoisesti. Tukeuduttaessa pelkkään oikeuslääketieteelliseen selvitykseen saatetaan kuitenkin vakavasti loukata alaikäisen turvapaikanhakijan oikeuksia määrittämällä hänet virheellisesti täysi-ikäiseksi.  Sen sijaan iänmäärityksessä tulee huomioida kokonaisuutena fyysiset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät . Iänmäärityksen tulee perustua kokonaisvaltaiseen arvioon, koska mikään yksittäinen menetelmä ei ole täysin luotettava ja tarkka. Luustoiän kehittymisessä saattaa olla suuria vaihteluita eri etnisten ryhmien välillä.   Hampaistotutkimuksen virhemarginaali on ±2 vuotta, jolloin iältään 15-17-vuotiaat ovat erityisessä vaarassa tulla virheellisesti arvioiduiksi täysi-ikäisiksi. Lastenlääkärit suosittelevat, että lääketieteellisen arvioinnin lisäksi käytetään haastatteluja, puberteetin ja kasvun arviointia sekä kognitiivista, käyttäytymisen havainnointiin perustuvaa ja emotionaalista arviointia [2]. Lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 22 artiklassa taataan lapsen oikeus saada asianmukaista suojelua tai humanitaarista apua hänen anoessaan pakolaisasemaa yksin tai yhdessä vanhempiensa tai jonkun muun kanssa. Artikla 3 velvoittaa kaikissa lainsäädäntötoimissa huomioimaan ensisijaisesti lapsen edun. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin 6(2005) [3] mukaan iän määrittäminen ei saa perustua pelkästään fyysisiin tekijöihin vaan myös psyykkinen kypsyys tulee huomioida. Lapsen edun määrittäminen edellyttää laajaa selvitystä identiteetistä, kansalaisuudesta, etnisestä ja kulttuurisesta taustasta, kielestä ja erityisestä suojelun tarpeesta. Myös UNHCR:n suuntaviivoissa maahan yksintulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta edellytetään, ettei ikää arvioida pelkkien fyysisten tekijöiden perusteella [4]. Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto ENOC on antanut vuonna 2006 lausuman maahan yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta [5]. Sen mukaan iänmääritykseen tulee turvautua tapauksissa, joissa on vahvat perusteet epäillä hakijan ilmoittaman iän todenperäisyyttä. Lähtökohtana ei voi olla lapsen itse ilmoittaman iän epäily. Iänmäärityksessä tulee käyttää uusinta teknologiaa. Myös ENOC painottaa sitä, että iänmäärityksessä tulee suorittaa lääketieteellisen arvioinnin lisäksi sosiaalisten ja emotionaalisten tekijöiden ja psyykkisen kypsyyden arviointi. Vähemmistövaltuutettu suosittaa vastikään julkaisemansa selvityksen [6] perusteella, että ennen lainsäädännön muutoksia tulee tehdä perusteellinen selvitys siitä, miten iänmääritys vaikuttaa lapsen etuun ja hyvinvointiin. Erityisesti röntgensäteilyyn perustuva lääketieteellinen iänmääritys ei ole lapsen edun mukaista ja on lisäksi epäluotettava. Oikeuslääketieteellinen iänarviointi on kuitenkin tällä hetkellä ratkaiseva näyttö muiden viranomaisten päätöksissä. Samoin sisäasiainministeriön asettama työryhmä [7] on esittänyt, että ikätutkimuksista tulee ennen lain säätämistä tehdään tarkempi selvitys. Hallituksen esityksessä 240/2009 vp on todettu, etteivät lääketieteellisessä iänarvioinnissa tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät ole täysin luotettavia. Toisaalta todetaan, että ne ovat järjestelmällisiä ja tarkkoja, mikäli halutaan todeta selvästi täysi-ikäiseltä vaikuttavat turvapaikanhakijat ilmoittamaansa ikää vanhemmiksi. Onkin aiheellista, että laissa säädetään, että iänmääritykseen ryhdytään vasta perustellun epäilyn perusteella. Lapsen etu tulee kuitenkin olla määräävänä tekijänä. Sen vuoksi lapsiasiavaltuutettu pitää puutteellisena esitystä, jonka mukaan ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset koskien oikeuslääketieteellistä tutkimusta iän selvittämiseksi. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että ulkomaalaislaissa säädetään iän selvittämiseksi tehtävästä kokonaisvaltaisesta tutkimuksesta,  jossa huomioidaan fyysisten tekijöiden lisäksi psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Jyväskylässä 9.2.2010 Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu