LAPSIASIAVALTUUTETUN KANNANOTTO PERHEVAPAAUUDISTUKSESTA

29.8.2006
Arvoisat   sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen,
peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ja
työministeri Tarja Filatov

Valtioneuvoston käsittelyyn on tulossa sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema esitys perhevapaauudistukseksi. Yhtenä tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään enemmän vanhempainvapaata. Isien saama päivärahaetuus suhteessa työtuloon olisi osalta vanhempainvapaa-aikaa äitejä korkeampi. Tavoitteena on jakaa perhevapaiden käyttöä sukupuolten kesken tasa-arvoisemmin perheen sisällä. Lain tarkoitus on siis lisätä naisten työssäkäyntiä vanhempainvapaan aikana.

Lakiesityksessä ei ole arvioitu erikseen sen vaikutuksia lapsiin. Isän ja lapsen suhteen vahvistuminen on toki mainittu lain myönteisenä mahdollisuutena. Lainvalmistelussa huomiotta jäänyt seikka on kuitenkin se, että vanhempainvapaan aikana lapsi on iässä, jolloin hänen terveysperusteisesti paras ravintonsa kokonaan tai osittain on äidinmaito.

Sosiaali- ja terveysministeriö on Maailman terveysjärjestö WHO:n linjauksen mukaisesti terveyssyistä suositellut kuuden kuukauden täysimetystä sekä imetyksen jatkamista lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Samassa artiklassa velvoitetaan sopimusvaltiota tiedottamaan lasten rintaruokinnan eduista sekä tukemaan vanhempia rintaruokinnan edistämisessä.

Suomalaisessa työelämän lainsäädännössä tai sopimusmenettelyissä ei ole huomioitu imettävän äidin työssäkäynnin vaatimia erityisjärjestelyjä. Perusteena on pidetty pitkää vanhempainvapaata.

Mikäli perhevapaauudistuksen tarkoitus toteutuu, lapsen rintaruokintaa edistävien työelämän järjestelyiden tarve on otettava uuteen tarkasteluun. Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n Äitiydensuojelukonventiota (Maternity Protection Convention 2000), johon sisältyy imettävien äitien oikeus imetystaukoihin työpäivän aikana tai vastaavasti päivittäiseen työajan lyhentämiseen.

Lakiesityksen tavoitteena oleva isien vahvempi rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa on myönteinen asia. Mikäli äitien työssäkäyntiä vanhempainvapaan aikana kannustetaan, on tarpeen kehittää suomalaista työelämää ja työsopimuslainsäädäntöä niin, että äitien olisi helpompi edes jossain määrin yhdistää työntekoa ja lapsen rintaruokintaa.

Jo tätä nykyä WHO:n suositukset rintaruokinnasta toteutuvat Suomessa huonommin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toisaalla pyrkinyt edistämään lasten rintaruokintaa terveysperustein YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen linjauksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman perhevapaauudistuksen isää suosivilla taloudellisilla kannustimilla voi puolestaan olla lapsen oikeuksien kannalta ristiriitaisia vaikutuksia, mikäli työelämän järjestelyjä ei vastaavasti uudisteta.

Tästä syystä ehdotan, että

Suomen valtion tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen helpottamiseksi, että äiti voisi nykyistä helpommin jatkaa lapsensa imetystä myös osallistuessaan työelämään. Työlainsäädäntöä tulee kehittää ILO:n Äitiydensuojelukonvention (2000) lapsen rintaruokinnan ja äidin työnteon yhdistämistä koskevien linjausten mukaisesti.
Perusteluna on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan mukainen lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, joka sisältää myös valtion velvoitteen edistää lasten rintaruokintaa.

Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla vanhempainvapaan pidentäminen yhteen vuoteen. Tällöin sen jakaminen äidin ja isän kesken olisi myös lapsen rintaruokinnan näkökulmasta nykyistä helpompaa.

Kunnioittaen Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jakelu:
Pääministerin poliittinen erityisavustaja Timo Laaninen
Erityisavustaja Kimmo Norrmén
Erityisavustaja Marja Tallavaara
Erityisavustaja Katja Lehto
Osastopäällikkö, ylijohtaja Tarmo Pukkila
Apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen
Hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti