Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden luonnoksessa on erittäin paljon myönteisiä tavoitteita. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa lämpimästi kasvatuksen korostamista koulun perustehtävänä, useassa kohtaa ilmenevää ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen näkökulmaa sekä koulun toimintakulttuurin kehittämisen korostumista osana OPS-perusteita.

Seuraavaan on listattu näkökohtia, joita perusteiden jatkokehitystyössä tulisi lapsiasiavaltuutetun ja lapsen oikeuksien näkökulmasta ottaa huomioon:

Opetussuunnitelmasta koulutyöhön
  • jokaisen kunnan valtuuston tulee Lastensuojelulain 12 § mukaan hyväksyä kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma. Tämä tulisi mainita paikallisten suunnitelmien listassa.
  • aamu- ja iltapäivätoiminnan ohella olisi perusteltua todeta koulun kerhotoiminnan suunnitelma
 

Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet
  • velvoitteissa ei ole todettu koulukuljetuksiin eikä koulun fyysisen ympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä velvoitteita
  • Luonnokseen on kirjattu seuraavalla tavalla: "YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimukseen sisältyvät yleisperiaatteet, jotka ovat syrjinnän kielto, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus saada opetusta ja oikeus kehittyä sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi". Sopimuksen yleisperiaatteet ovat yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan 1) syrjinnän kielto/yhdenvertainen kohtelu 2) lapsen oikeus elämään ja yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen "täyteen mittaansa" 3) lapsen edun ensisijaisuus sekä 4) lapsen oikeus osallistua vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Tarkalleen ottaen oikeus saada opetusta ei ole yleisperiaate mutta kuitenkin toki tärkeä sopimuksen velvoite.
Perusopetuksen arvoperusta
  • YK:n sopimukseen ja perustuslakiinkin perustuva lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi koulun arjen ratkaisuissa ja kehitystyössä konkretisoituu kyllä OPS tavoitteiden luvussa "Yhteistyö" mutta se ei aivan selkeästi ilmene arvoperustasta. Luvussa on kyllä mainittu demokratiakasvatus ja vaikuttaminen ympäröivään yhteiskuntaan, mutta ei suoranaisesti koulutyöhön vaikuttamista ja lasten kokemusten selvittämistä sekä huomioon ottamista.
  • Arvoperustassa tulisi todeta että koulun tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia. Lasten hyvinvoinnin edistäminen tulee kyllä esille OPS -perusteiden myöhemmissä luvuissa (perusopetuksen tehtävä, toimintakulttuuri), mutta sen tulisi sisältyä myös arvoperustaan. Lapsen näkeminen kokonaisuutena on avain uuteen toimintakulttuuriin: lapsi ei ole vain oppija vaan lapsi kaikkine iloineen, huolineen ja innostuksen aiheineen.
  • Arvoperustassa tulisi mainita koulun ja vanhempien kasvatuskumppanuus. Ylipäätään lapsi osana perhettään ei tule OPS perusteissa kokonaisuutena riittävästi esille. Kuitenkin esimerkiksi oppimismotivaation tukena vanhemmat ovat aivan keskeisiä. Samoin toisaalta perheiden ongelmat heijastuvat nopeasti lapsen kouluarkeen.
Oppimiskäsitys
  • Lapsen koulupäivä tulisi nähdä koulun oppimiskäsityksessä sekä toimintakulttuurissa kokonaisuutena, jonka osana lapsen kannalta ovat oppituntien lisäksi myös välitunnit, ruokailu sekä aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta. Lapsi oppii myös välitunnilla ja ruokailussa sekä koulumatkoilla.
  • Luonnoksessa todetaan: "Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän, opettajan, kouluyhteisön jäsenten, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri yhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä". Luonnos ei huomioi kotia ja lapsen vanhempia osana oppimisen ympäristöä. Kuitenkin vanhempien antama tuki, kannustus, rohkaisu,kiinnostus lapsen kouluasioihin sekä oma esimerkki ovat aivan olennainen osa lapsen oppimista. Koulutuksen tasa-arvoa ja oppimistulosten tasa-arvoa parannettaessa Suomessa pitäisi tähän kiinnittää enemmän huomiota. Kotikasvatuksen tukeminen ja vanhempien ymmärryksen lisääminen tästä näkökulmasta osana koulun ja kotien kasvatuskumppanuutta tulisi siksi olla osa koulun toimintaa
  • Leikki tulisi nähdä osana lapsen oppimista myös koulussa.
 

Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet/Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen
  • Tavoitteet ovat sinällään erinomaiset, mutta jättävät tulevaisuudessa tarvittavien taitojen osalta hyvin vähälle perhe-elämässä, vanhempana ja kasvattajana tarvittavan osaamiseen.  Työelämässä ja kansalaisena tarvittava osaaminen korostuu mutta perhe-elämässä ja kasvatustyössä tarvittava osaaminen jää kapeaksi.  Toki tulevaisuuden osaamisen alakohta " Itsestä huolehtiminen, arjen hallinta ja turvallisuus" antaa mahdollisuuksia tämän osaamisalueen käsittelylle.  Teemat eivät kuitenkaan tekstissä ilmene. Esimerkiksi voitaisiin lisätä seuraavaan kohtaan:  "Oppilaita ohjataan huolehtimaan itsestään ja harjaannuttamaan oman elämän ja arjenhallinnan kannalta tärkeitä taitoja kuten elämää perheessä ja vanhempana."
  • Lapsen oikeuksiin kuuluu myös se, että hän saa koulun kautta käsityksen siitä, mitä riittävä turvallisuus ja hyvinvointi perheessä ja kotona tarkoittaa. Tulevaisuudessa yhteiskunnan monimuotoistuessa tämä on entistäkin tärkeämpää. Tällainen tieto antaa lapselle välineitä myös arvioida omaa tilannettaan ja arkeaan kotona paitsi, että vastaavia tietoja tarvitaan aikuistuessa.   Koulun tarjoaman tiedon tulisi myös kytkeytyä oman kotikunnan palveluihin niin, että lapset ja nuoret oppivat tietämään ja tunnistamaan minkälaisia palveluita lasten ja perheiden tueksi on olemassa.
Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri.
  • Vuorovaikutus ja osallisuus - teeman kohdalla tulisi huomioida koulun vaikuttamisen yhteydet kunnan laajempaan lasten ja nuorten vaikuttamiseen (nuorisovaltuustot, lasten parlamentit).  Koulussa vaikuttamisen kannalta oppilaskuntatoiminta on keskeistä ja sitä tulee lisätä mutta vaikuttamista ei pidä rajata pelkästään oppilaskuntatoimintaan.
Oppimisympäristöt
  • Myös koulun piha ja ruokailutilat tulisi selkeämmin todeta oppimisympäristöinä eli tulisi avata, mitä oppimisympäristöllä tässä tarkoitetaan.
  • Oppimisympäristöjen kehittäminen niin, että lapset itse voivat niihin vaikuttaa ja ottaa kantaa ei tule aivan yksiselitteisesti tekstissä esille. Esimerkiksi oppimisympäristön, koulutilojen ja pihan asioihin vaikuttaminen luo lapsille koulussa viihtymistä ja hyvinvointia sekä osallisuuden kokemuksia. Hyvin usein lasten omat parannusehdotukset liittyvät juuri koulun fyysiseen ympäristöön, väreihin, sisustukseen ja välineistöön.
Työtavat
  • Työtavoissa tulisi huomioida yhteistyön kehittäminen/kasvatuskumppanuus myös koulun ja vanhempien välillä oppilaan motivaation ja kouluinnostuksen tukena sekä vanhempien tuki esimerkiksi kotitehtävien tekemiselle
Yhteistyö
  • Koulun yhteistyötahoissa ei ole mainittu uskonnollisia yhteisöjä, kirkkoja tai seurakuntia. Nämä tulisi lisätä yhteistyötahoiksi
Jyväskylässä 14.12.2012

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu