Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esitysluonnoksesta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 12.6.2013

Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esitysluonnoksesta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Yleiset havainnot ja lapsen oikeuksien näkökulma esitysluonnokseen
Maahanmuuttajien ja vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Tämä vaatii huomion kiinnittämistä myös koulutusjärjestelmän kehittämiseen niin, että yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua tukevat maahanmuuttajien yhteiskuntaan kiinnittymistä ja kotoutumista.

Lapsiasiavaltuutettu pitää hallituksen esitysluonnosta lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta hyvänä ja tarpeellisena. Lukioon valmistavan koulutuksen mahdollistaminen maahanmuuttajille ja vieraskieliselle väestölle on koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta varsin perusteltua. Korkea-asteen opintoihin tarjoavan polun vankistaminen lukio-opintojen myötä luo maahanmuuttajataustaisille väylän korkeakoulututkintoa edellyttäviin ammatteihin. Nykyinen lähtötilanne on se, että maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset ovat aliedustettuina lukio- ja sitä myöten korkeakoulutuksessa.  Kuten esityksen taustaperusteissa todetaan, lukiokoulutuksesta puuttuvat säännökset, jotka mahdollistaisivat maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen. Ammatillisen koulutuksen puolella vastaava valmistavan koulutuksen järjestelmä jo on. Onkin tärkeää laatia lukiokoulutukseen esitetyn kaltaiset säännökset, jotka takaavat maahanmuuttajataustaisille tasavertaiset mahdollisuudet myös korkea-asteen opintoihin.

Esityksellä on myös laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta koulutetun työvoiman saannin takaamiseksi tulevaisuudessa. Koulutuksella ja kielitaidon vahvistamisella on keskeinen merkitys työllistymiseen.  Koulutus ja kielitaito, sekä niihin liittyen opiskelutaidot sekä yhteiskuntatuntemus auttavat työllistymisessä ja tämän myötä osaltaan vähentävät syrjäytymisriskiä.

Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee esitysluonnosta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta ja korostaa lapsen oikeutta yhtäläiseen ja tasavertaiseen opetukseen sekä koulutukseen. Artikla 28 velvoittaa sopimusvaltioiden edistämään toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta. Artikla myös korostaa, että korkea-asteen koulutus tulisi saattaa kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin kaikkien saataville. Lukioon valmistavan koulutuksen mahdollistamisella maahanmuuttajataustaisille nuorille vastataan osaltaan näihin velvoitteisiin.Artikla 29 painottaa puolestaan lapsen yksilöllisten taitojen, ihmisoikeuksien, lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä ympäristönsuojelua. Lukioon valmistavan koulutuksen osalta hallituksen esitys tukee moniakin näitä artiklan kohtia, mutta erityisesti esityksessä korostuvat yksilöllisten taitojen, lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioituksen tärkeys ja toisaalta vastuulliseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Ihmisoikeudet ja ihmisoikeuskasvatus voitaisiin - mahdollisuuksien mukaan - kytkeä valmistavan koulutuksen sisältöihin mukaan vielä tiiviimmin.

Erityiset huomiot esitysluonnoksesta
Koulutuksen sisältö ja rakenne
Lapsiasiavaltuutettu pitää esityksessä suunniteltua lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen sisältöä ja rakennetta pääosin hyvänä. Olennaista on, että valmistava koulutus nimensä mukaisesti valmistaa lukio-opintoihin, tukee erityisesti opiskelijan kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä lukion opiskelukulttuurin omaksumista. Valmistavan koulutuksen täytyy valmentaa mm. tiedonhankintaan ja tiedon soveltamiseen (lukiokoulutuksessa runsaasti kirjallista materiaalia sekä teoreettista käsitteistöä) sekä tieto- ja viestintäteknisen osaamiseen vahvistamiseen. Koulutuksen pitää myös sisältää opinto-ohjausta sekä yhteiskuntatietoutta ja kulttuurintuntemusta. Opinto-ohjauksella on sikälikin tärkeä merkitys, että ohjauksen myötä opiskelijalle syntyy kuva suomalaisesta lukiokoulutuksesta sekä koulutusjärjestelmästä muutoinkin. Näin opiskelijalla on edellytykset asettaa itselleen omaa koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita.

Valmistavassa koulutuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota yksilölliseen ohjaukseen. Myös pienryhmäopetus mahdollistaa osaltaan paremmin yksilöllisten tarpeiden sekä opiskelijaryhmän erilaisten lähtötasojen huomioinnin.

Lapsiasiavaltuutettu pitää esitettyä koulutuksen laajuutta, 1 lukuvuotta, sopivana. Esitys siitä, että koulutukseen voisi sisältyä mahdollisuus perusopetuksen oppimäärän arvosanojen korottamiseen, on kannatettava. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, että perusopetuksen arvosanojen korottaminen ei häiritse liiaksi lukioon valmistavan koulutuksen tavoitteita.

Opiskelijoiden ottaminen koulutukseen
Ehdotetut koulutukseen ottamisen perusteet ovat lapsiasiavaltuutetun mielestä loogisia ja johdonmukaisia. Opiskelijavalinnassa tulee kiinnittää huomiota riittävään opetuskielen taitoon. "Riittävä" on tässä kohtaa oikea määritelmä, koska valmistavan koulutuksen yksi keskeinen tarkoitus on juuri parantaa opiskelijan kielitaitoa varsinaista lukiokoulutusta varten.

Vaikka opiskelijaksi ottamisen perusteet ovatkin pääpiirteissään hyvät, lapsiasiavaltuutettu pyytää kiinnittämään huomiota suomalaisten, pitkään ulkomailla asuneiden ja heikon suomen tai ruotsin kielen taidon omaavien paluumuuttajien valmiuksiin osallistua lukioon valmistavaan koulutukseen. Näiden vain nimellisesti äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvien paluumuuttajien osalta tulisi vielä pohtia, voitaisiinko lakiehdotusta täsmentää niin, että myös paluumuuttajanuoret voisivat hakeutua koulutukseen, ilman tarvetta äidinkielen muodolliseen vaihtamiseen.

Opiskelijavalinnassa tulee painottaa myös opiskelijan motivaatiota ja tavoitteellisuutta suuntautua varsinaisiin lukio-opintoihin.

Oman äidinkielen opetus
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että valmistavassa koulutuksessa mukana olevan opiskelijan omaa äidinkielen opiskelua voitaisiin tukea suomen/ruotsin opiskelun ohella. Maahanmuuttajien kaksikielisyyden tukeminen on lapsen oikeuksien kannalta periaatteessa tärkeää. Lisäksi oman äidinkielen hallinta tukee myös lukion opetuskielten oppimista ja edistää muutoinkin kokonaisuutena opiskelijan kielitaitoa. Oman äidinkielen tukemisella on myös motivoiva merkitys. Se, että esimerkiksi soveltuvin osin olisi mahdollista suorittaa oman äidinkielen opintoja, ja lukea ne osaksi opintoja, edistäisi myös mielekkyyttä suorittaa muita lukioon valmistavan koulutuksen opintoja.

Valmistavan koulutuksen opiskelijoiden osallisuus ja sen tukeminen
Valmistavan koulutuksen opiskelijoiden osallisuutta tulee tukea, jotta opiskelijat tuntevat olevansa osa oppilaitosyhteisöä. Tärkeässä roolissa ovat opettajat ja muu henkilöstö, sekä lukion opiskelijat. Lukioyhteisöön kiinnittymisellä on myönteinen vaikutus opiskelijan hyvinvointiin ja opiskelumotivaatioon. On tärkeää, että valmistavan koulutuksen opiskelijat tuntevat olevansa osa lukioyhteisöä. Tämän vuoksi valmistavan koulutuksen opiskelijat voitaisiin ottaa mukaan lukion tutortoimintaan ja mahdollisuuksien mukaan oppilaskuntatoimintaankin. Jatkossa valmistavan koulutuksen suorittaneita voitaisiin hyödyntää luontevalla tavalla uusien opiskelijoiden tutoreina.

Osallisuuden edistämisen tukemiseksi on tärkeä opetussuunnitelman valmistelussa hakea keinoja huomioida opiskelijoiden oman osallistumisen ja toiminnallisen aktiivisuuden tukeminen.

Muut huomiot
Lukioon valmistavaa koulutusta tulisi jo suunnitteluvaiheessa katsoa kokonaisuutena siten, että valmistava koulutus on aito ja yhtenäinen polku lukio-opintoihin. Tämä kokonaisuuden huomiointi edellyttää mm. sitä, että valmistavan koulutuksen opiskelijoita tuettaisiin myös valmistavan vaiheen jälkeen varsinaisessa lukiokoulutuksessa.

Tärkeä osa opiskelun tukemista on opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestäminen nykyisen lainsäädännön mukaisesti.  Opiskelijan taloudellista tukemista ja toimeentuloa ajatellen on tärkeää, että valmistava koulutus otetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti opintotuen piiriin syyslukukauden 2014 alusta lukien.

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa esityksen mukaista linjausta, jossa valmistavan koulutuksen opettajiin sovelletaan lukiokoulutuksen pätevyysvaatimuksia.

Valmistavan koulutuksen rahoituksen osalta on loogista ja perusteltua, että koulutuksen yksikköhinnat ovat mm. pienemmistä opetusryhmistä johtuen keskimääräistä suuremmat.
Myös yksilöllisen ohjauksen tarve saattaa osaltaan kasvattaa kustannuksia.

Jyväskylässä 12.6.2013

Maria Kaisa Aula  Lapsiasiavaltuutettu

Jouko Laaksonen  Ylitarkastaja