Lapsiasiavaltuutetun lausunto Keski-Suomen strategian luonnoksesta
Maakuntahallitus / Keski-Suomen liitto 31.3.2014
Viite: Lausuntopyyntö Keski-Suomen strategian luonnokseen/24.2.2014
Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto Keski-Suomen strategian luonnokseen
Keski-Suomen strategia
Keski-Suomen strategiaan on koottu maakunnan pitkän aikavälin kehittämistahto ja tavoitteet sekä tavoitteen kannalta lähivuosiksi suunnitellut välttämättömät toimenpiteet. Luonnoksessa maakunnan tulevaisuuden menestysaloiksi ovat valikoituneet: "Biotalous aluetalouden veturina", "Digitalouden suuri vallankumous", "Osaamistalous maailmansarjaan" sekä "Aluerakenne ja saavutettavuus".
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot ja kehittämisehdotukset
Johdanto
Lapsiasiavaltuutettu arvioi Keski-Suomen strategiaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) näkökulmasta.
Keski-Suomen strategian kannalta keskeisiä artikloja ovat:
- lapsen edun ensisijaisuus kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia. (3 artikla)
- Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. (12 artikla)
- Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito. (24 artikla)
Keski-Suomen visio 2040, tulevaisuuden avainalat ja valinnat
Kansainvälisyys tulee olemaan Suomessa arkipäivää. Yritysyhteistyön ja innovaatioiden edistämisen painopistealueet strategiassa ovat erityisesti Venäjä, EU sekä Kiina.
Vuonna 2012 uutisoitiin lapsityövoiman käytöstä Kiinassa Applen Foxconnin tehtailla. Foxconnia on kritisoitu myös tehtaiden huonoista työoloista ja pienistä palkoista. Business Insider -lehti kertoo yhdysvaltalaisen Mike Daisey n raportista, jossa hän tarkastelee Applen työoloja Kiinassa. Raportin mukaan tehtaalla työskentelee jopa kymmeniä tuhansia alaikäisiä, tuntipalkka on noin 55 eurosenttiä ja työpäivät venyvät jopa 16-tuntisiksi. Ihmisoikeusjärjestö China Labour Watch paljasti selvityksessäänvuonna 2012, että myös Samsungin puhelimia on valmistettu lapsityövoimalla Kiinassa. Viimeisimpänä on uutisoitu Stora Enson alihankkija, yhteisyritys Bulleh Shah Packaging lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa. Näiden muutamien esimerkkien valossa on tärkeää, että yritysvastuu, toiminnan läpinäkyvyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat keskeisellä sijalla kansainvälisessä yritysyhteistyössä.
Työelämä uudistuu ja maailma muuttuu. Maakuntasuunnitelma ulottuu vuoteen 2040, jolloin vanhusväestön määrä on huomattavasti suurempi kuin tänään. Väestön ikääntymisestä seuraa myös hoivapalvelujen tarpeen lisääntyminen. Keski-Suomen tulevaisuuden avainalueina nähdään strategiassa myös mm. biotalous; metsänhoito, maidon- ja lihantuotanto sekä hevostalous. Nuorten mielipiteiden kuuleminen on tärkeää, jotta löydettäisiin uusia keinoja näiden toimialojen veto voimaisuuden lisäämiseen ja työvoimatarpeen täyttämiseen.
Työikäistä väestöä on aiempaa vähemmän ja se saattaa muuttaa myös käsitystämme osaamistarpeista.Tarvitaanko jatkossa osaajia, joilla on laaja-alaisempi koulutustausta vai tarvitaanko myös erityisosaamista kapealla sektorilla? Mitä mieltä nuoret itse ovat?
Yritystoiminnan ja yrittäjyyteen valmentavan koulutuksen toivotaan lisääntyvän Keski-Suomessa. Onko yrittäjyys sitä, mitä nuoret itse haluavat ja unelmoivat tänä päivänä vai tarvitaanko uusia vaihtoehtoja?
Strategian tavoitteena on, että vuonna 2040 Keski-Suomessa tiiviimmän asumisen taajamat ja työpaikkavyöhykkeet sijoittuvat valtaosin hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Lukuisat keskustelut lapsiasiavaltuutetun ja nuorten välillä ovat tuoneet esille hyvien liikenneyhteyksien merkityksen nuorten hyvinvoinnille, sosiaaliselle kanssakäymiselle ja harrastustoimintaan osallistumiselle. Erityisesti julkisen liikenteen toimivuus on lapsille ja nuorille tärkeää. Myös etätyöskentely on jatkuvasti lisääntynyt ja tulee edellyttämään hyviä tietoliikenneyhteyksiä työssäkäynnin mahdollistamiseksi myös taajama-alueiden ulkopuolella.
Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä sitä, että voimavaroja kohdennetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin (liikunta, ruokailutottumukset, päihteet). Lapsiasiavaltuutetun toimisto on yhteistyössä OKM:n ja Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen kanssa valmistellut raporttia suomalaisten lasten hyvinvoinnin tilasta 58 eri indikaattorin kuvaamana. Materiaalista julkaistaan netissä taustaraportti kokonaisuudessaan sekä erillinen lapsiasiavaltuutetun vuosikirja "Eriarvoistuva lapsuus - lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa". Vuosikirja luovutetaan peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 25.4.2014 ja sekä vuosikirja että taustamateriaali julkistetaan myös www.lapsiasia.fi sivustolla. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan kuvaus nostaa esille mm. tarpeet lasten huostaanottojen vähentämiseen, perheiden tuen lisäämiseen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja monia muita sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä epäkohtia yhteiskunnassamme. Kustannusvaikutuksiltaan nämä asiat ovat erittäin merkittäviä kuntataloudelle ja niiden ehkäisyyn pitäisi panostaa. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulma näkyisi Keski-Suomen strategiassa kiinteänä osana muuta ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointipalvelujen rakennetta.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että maakuntastrategiaan kirjattaisiin tavoite tehdä Keski-Suomesta lasten, nuorten ja perheiden kannalta kärkimaakunta Suomessa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen tulisi olla maakunnan omana painopistealueena. Väestörakenteen vanheneminen on Keski-Suomen elinvoiman kannalta iso haaste. Tähän vastaamista ei ole strategiassa riittävästi huomioitu. Maakunnan pitää olla vetovoimaisempi lapsiperheille sekä tukea eri toimin lasten hyvinvointia sekä heidän osallisuuttaan kuntien toimien suunnittelussa. Keski- Suomessa on paljon lasten hyvinvointiosaamista sekä Jyväskylän yliopistossa että eri järjestöissä. Tämän tulisi näkyä paremmin kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta myös jalkautua osaksi keskisuomalaista kuntien palveluiden kehitystyötä. Lasten hyvinvointiosaaminen voisi olla myös globaalisti Keski - Suomen profiiliasia ja vientituote. Se kuitenkin edellyttäisi alan toimijoiden vahvempaa verkostoitumista, yhteistä visiota sekä pitkäjänteistä kehitystyötä. Tällainen ihmistieteiden osaamiseen perustuva kehittäminen ei nyt näy maakunnan strategialuonnoksessa juurikaan.
Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että strategian osuudessa, jossa kuvataan hyvinvointipalveluiden rakentumista, on kirjattu yhtenä tavoitteena eri-ikäisten mukaan ottaminen ja rakenteiden luominen mielipiteiden kanavoimiselle. Mielipiteiden huomioiminen olisi kuitenkin syytä ottaa huomioon myös kaikilla muilla strategiaan valituilla menestysalueilla. Lasten ja nuorten mielipiteiden kuuleminen ja niiden selvittäminen on tärkeää, koska juuri heitä varten valmistellaan vetovoimaista, elinkelpoista ja hyvinvointia tukevaa yhteiskuntaa. Tulevaisuuden yhteiskunta voi näyttäytyä lasten ja nuorten mielissä hyvin erilaisena, kuin mitä me aikuiset siitä ajattelemme. Aikuisten näky tulevasta ei välttämättä vastaa lasten ja nuorten arvoja ja unelmia tulevaisuudesta.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto tekee yhteistyötä monien lapsi- ja nuorisoverkostojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm Nuorten ääni Keski-Suomessa vaikuttajaryhmä (NÄKS) ja Lapsiasiavaltuutetun oma Nuoret Neuvonantajat ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti sekä laaja verkosto muita lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijoita. Voimme edistää strategian toteutumista pyytämällä myös heiltä tukea lapsinäkökulman vahvistamiseen. NÄKS onkin valmistelemassa myös omaa lausuntoa Keski-Suomen strategiasta.
Jyväskylässä 31.3.2014
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Raija Harju-Kivinen
Ylitarkastaja
