Oikeusministeriölle 8.2.2010

VIITE
OM 7/41/2008

ASIA
Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän selvityksestä  Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta. Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2009:17.

KESKEISET EHDOTUKSET
Työryhmä esittää, että oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävä säädetään luvanvaraiseksi. Lupajärjestelmän avulla voitaisiin paremmin kontrolloida ammattieettisten käytäntöjen noudattamista ja parantaa oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien työn laatua.

Työryhmä esittää, että luvanvaraisuudesta säädettäisiin muuttamalla oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momenttia. Oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana voisivat toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, josta säädettäisiin uudessa  luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa.

Hallintolainkäytön osalta työryhmä esittää, että luvanvaraisuus ulotettaisiin lastensuojeluasioista koskeviin asioihin hallintotuomioistuimessa. Toteutus tapahtuisi lisäämällä lastensuojelulakiin uusi 86 a §.

LAUSUNTO
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on pyrkiä vaikuttamaan esim. lainsäädäntöön siten, että lapsen oikeudet tulevat huomioitua. Työn pohjana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus. Yleissopimuksen 3 artiklan 1. kappaleen mukaan mm. kaikissa lainsäädäntöelinten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Euroopan Neuvosto on valmistelemassa lapsiystävällisen oikeusprosessin suuntaviivoja ( http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/childjustice/CJ-S-CH%20%20(2010)%203%20E%20FINAL%20-%204TH%20DRAFT%20COE% 20GUIDELINES%20ON%20CHILD-FRIENDLY%20JUSTICE.pdf). Vaikka asiakirja ei vielä ole lopullinen, voidaan kuitenkin sanoa, että oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusehtojen tiukentaminen edesauttaa myös lapsiystävällisen oikeusprosessin toteutumista. Esimerkiksi lapsen oikeus saada tietoa asiansa edistymisestä ja vaiheista kytkeytyy myös hyvän asianajotavan noudattamiseen.

Oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten valvonta etukäteisesti, luvanvaraisuuteen perustuen, on alaikäisten kohdalla erityisen tärkeää. Alaikäisten on aikuisia vaikeampaa tehdä kanteluita ja valituksia tai saada apua ja tukea niiden tekemiseen. On myös oikeusprosesseja, joissa lapsi ei ole asianosainen eikä siten voi tehdä valitusta tai kantelua avustajan toiminnasta, mutta käyty prosessi vaikuttaa suuresti lapsen ja perheen hyvinvointiin. Tällaisia ovat vanhempien käynnistämät huoltoriidat.

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että työryhmä on työssään ottanut huomioon myös lastensuojelua koskevien asioiden käsittelyn hallintotuomioistuimissa. Varsinkin huostaanoton käsittelyssä tulee  avustajan tai asiamiehen toimia ammattietiikkaa kunnioittaen.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että tavoitteeksi asetettu laadukas asianajotyö ja ammattietiikka ovat omiaan parantamaan myös lapsen asemaa oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien asiakkaana. Oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan toiminnan valvonta tukee lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumista.

Jyväskylässä 8.2.2010

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Jaana Tervo
Lakimies